tag:blogger.com,1999:blog-3593270844674473741.post2818137844068200032..comments2024-01-28T12:53:43.431+02:00Comments on Pentti Murole blogi: Junalla 350 km/h – kiinnostaako?pentti.murole@gmail.comhttp://www.blogger.com/profile/10866949038968371806noreply@blogger.comBlogger3125tag:blogger.com,1999:blog-3593270844674473741.post-63556376710339671782018-09-30T21:30:37.370+03:002018-09-30T21:30:37.370+03:00Olisi kivaa ajaa kovaa ja ihan laillisesti. Ei tai...Olisi kivaa ajaa kovaa ja ihan laillisesti. Ei taida kuitenkaan riittää suurnopeusradan rakentamisen syyksi. Selkeämpi peruste on matkustajamäärän kasvattaminen: mitä nopeampi juna on, sitä suositumpi se on. Jostakin luin nyrkkisäännön: matkan lyhentäminen prosentilla nostaa matkustajamäärää yhdestä kahteen prosenttia. Karkeasti tunninjuna Tampereelle voisi tuplata matkustamisen, mikä sopii hyvin ympäristötavoitteisiin.<br />Kaksinkertainen matkustajamäärä mahdollistaisi kaksinkertaisen junamäärän. Kun nyt ajetaan tunnin välein, tulevaisuudessa voidaan ajaa taloudellisesti järkevästi kerran puolessa tunnissa. Tätä tukee liikennöinnin tehostuminen. Kun junarungolta kuluu vähemmän aikaa yksittäisen junan ajamiseen, samalla määrällä kalustoa voidaan ajaa useampia junia. Sama tehostuminen koskee myös henkilöstön käyttöä.<br />Yksittäiset nopeat junat eivät ole kovin hyödyllisiä. Ennen oli Erikoispikajunajärjestelmä, jossa oli nopeita junia aamulla Helsinkiin ja iltapäivällä takaisin. Nykyisin sentään pääsee kaukojunalla tärkeimmillä reiteillä vähintään kerran kolmessa tunnissa, koska vakioaikataulu pyörii kolmituntirytmissä.<br />Kokonaisuuden kannalta tärkeämpää onkin, että junat muodostavat järkevän kokonaisuuden. Jo pelkästään selkeyden vuoksi junien on kuljettava tasaisin välein. Tällaisen vakioaikataulun täydellisin muoto on integroitu rytmiaikataulu, jossa liikenne jaetaan linjoihin. Linjat kohtaavat solmupisteissä. Tasavälisyyden ansiosta niiden väliset matka-ajat systematisoituvat, jolloin niille on vain muutamia järkeviä aikamääriä.<br />Junien nopeuttaminen siten, että saavutetaan tuollainen ihanteellinen aikataulu, on hyvin järkevää. Menetelmä on lähtöisin Sveitsistä. Yksinkertaisessa esimerkissä matka nopealla junalla Helsingistä Ouluun voisi olla nelituntinen. Tampereelle yksi tunti, samoin sieltä Seinäjoelle ja kaksi tuntia edelleen Ouluun. Vaihtoyhteydet solmupisteissä olisivat täydellisiä. Tampereen pohjoispuolella tämä vaatisi huippunopeutta 250 km/h, tunninjuna edellyttää tasoa noin 300 km/h.<br />Kaikkein kalleinta tällaisessa investoinnissa olisi kaksoisraiteen rakentaminen, koska se on edellytys sujuvalle liikennöinnille. Tampereen pohjoispuolella lisäraiteen tarve on yli 350 km. Kilometrihinnalla 5 m€ kokonaiskustannukseksi tulee noin 1,8 miljardia euroa ja tunninjuna tähän päälle. Voisi olla taloudellisesti mahdollista.<br />Juha<br />Juha P Korhonenhttps://www.blogger.com/profile/11791354084197335214noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-3593270844674473741.post-58794690274653989122018-09-15T01:27:25.393+03:002018-09-15T01:27:25.393+03:00Kerron ensin omista kokemuksistani suurnopeusjunis...Kerron ensin omista kokemuksistani suurnopeusjunista. Vietän joka kevät ja syksy kaksi viikkoa Etelä-Espanjassa. Sieltä tulen takaisin pääosan matkasta junalla, interraililla. Tällä tavoin olen tutustunut kaikkiin Espanjan ja Ranskan sekä useimpiin Saksan suurnopeusjuniin. Em. maissa jään aina pariksi-kolmeksi päiväksi mielenkiintoisiin kaupunkeihin matkan varrella. Köpiksestä, Brysselistä tai Duesseldorfista lennän sitten kotiin, kun Itämeren yli ei kulje rautatietä.<br /><br />Kun näihin maihin, tai edes Ruotsiin, vertaa, on Suomen rautatiet surkeassa kunnossa. Jopa ohitusraiteiden rakentaminen Pohjanmaan radalle kestää vuosikausia. Liikenneinvestoinnit on painotettu teihin, lentokenttiin ym. Mitä pitäisi tehdä? Ensin pitää asettaa tavoitteet. Keskeinen tavoite liikennepolitiikassakin pitäisi olla ilmastonmuutoksen torjuminen. Autoihin on nyt kiinnitetty melkoisesti huomiota, mutta mihin on jätetty lentokoneet? Lentoliikennehän on suurin syntinen ilmaston muutoksessa. Kansainväliselle lentoliikenteelle emme voi tehdä paljoakaan, mutta kotimaan lentoliikenteen me voisimme saada puserrettua minimiin niin kuin Keski-Euroopassa on jo tapahtunutkin. Lahden radan kaltaisilla radoilla ja uusilla junilla voitaisiin lentoliikenne saada loppumaan ainakin Vaasaan, Jyväskylään, Kuopioon ja Joensuuhun sekä niistä etelään.<br /><br />Tällä olisi myös aluepoliittinen tarkoitus. Jotta kaikki väki ei tuppaisi pääkaupunkiseudulle (missä menetämme Keskuspuiston ja paljon muitakin viheralueita) sekä Tampereelle ja Turkuun, pitää kehittää muun Suomen keskuksia, ennen kaikkea korkeakoulukaupunkeja. Sen vuoksi on valtiovallan suunnattava infrastruktuuriin kohdistuvat investoinnit ennen kaikkea näihin keskuksiin.<br /><br />Mitä sitten tulee Helsinki-Tallinna tunneliin, liikenneministeri Anne Berner sanoi aika hyvin, kun hän totesi, että sekin voidaan tehdä, kun ensin on rakennettu Jäämeren rata. Eihän 20 miljardin tunnelia vain huvittelu- tai työmatkoja varten rakenneta, vaan rahtiliikennettä. Ja rahdin kuljettaminen Suomen läpi Jäämerelle tulee ajankohtaiseksi sitten, kun Koillisväylä on vapautunut jääpeitteestään ja rahtiliikenne Euroopasta Kaukoitään siirtyy Suezin kanavalta sille reitille. Se voi hyvinkin tapahtua vuonna 2100! Lauri.<br />Lauri Nordbergnoreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-3593270844674473741.post-60573920416214053792018-09-04T10:47:19.467+03:002018-09-04T10:47:19.467+03:00Hei Pena,
Mukava lueskella näitä sinun blogejasi. ...Hei Pena,<br />Mukava lueskella näitä sinun blogejasi. Ovat vain sen verran pitkiä, että pitää jättää lukemiset työajan ulkopuolelle. Vaan mikä se nykyaikana on sitä työaikaa? Sähköpostin ja iiteen myötä kontaktipinta työelämään ei juurikaan poistu, jos siitä ei erityisesti huolehdi. Läsnäolon dynamiikka perheen ja ystävien kanssa on muuttunut nykymaailmassa, kännystä ei haluta luopua edes illallisilla!? Vastaiskun paikka. Täytyy tehdä henkilökohtainen ratkaisu. <br /><br />Huomasitko oheisen kampanjan, jonka WSP julkisti viime viikolla? Kyseessä on Cities indeksi. Arviointi on tehty Future Ready periaatteeseen nojautuen - 24 eri kaupungista maailmalla. Indeksin metodi selviää linkistä, pisteytys (0-10) perustuu siihen miten hyvin kaupungit ovat valmistautuneet tulevaisuuteen. <br />Yksinkertaistettuna: Pisteitä sai paljon, jos on olemassa suunnitelma SEKÄ varmistettu rahoitus. Pisteitä saa vähemmän, jos rahoitus ei ole varmistettu (on olemassa suunnitelma). Jos on olemassa vain visio (ei suunnitelmaa) pisteitä saa vielä vähemmän. Jos ei ole suunnitelmaa eikä ideaa, niin ei saa pisteitä. Arvioinnit kierrätettiin firman sisällä laajasti. Mukana oli myös kavereita, jotka kiertävät maailmaa WSP:n toimistoissa ja saavat täten hyvin kuvaa miten hommat on hoidettu eri puolilla palloa. Itse pääsin mukaan Aucklandin Mobility -osion laatimiseen, mikä oli eritäin mielenkiintoista.<br />https://www.wsp-futurecities.com/<br /><br />Yritin kovasti saada Helsinkiä mukaan indeksiin, lähetin jopa esitäytettyjä ”arviointilomakkeita”, mutta aikataulut eivät natsanneet...ei saatu Helsinkiä mukaan, mikä on mielestäni huono juttu. <br />Kööpenhamina ja Tukholma menestyivät odotetusti. Itseni hieman yllätti Seattlen ykkössija. <br /><br />Täältä Aucklandista tähän & terveisin,<br />Risto<br />Risto Jounilanoreply@blogger.com