tag:blogger.com,1999:blog-3593270844674473741.post4005008030361271682..comments2024-01-28T12:53:43.431+02:00Comments on Pentti Murole blogi: Raiteilla Eurooppaan?!?pentti.murole@gmail.comhttp://www.blogger.com/profile/10866949038968371806noreply@blogger.comBlogger6125tag:blogger.com,1999:blog-3593270844674473741.post-50011692385952852682019-08-07T23:24:19.256+03:002019-08-07T23:24:19.256+03:00RAITEILLA EUROOPPAAN 2
Entä sitten kun Rail Baltic...RAITEILLA EUROOPPAAN 2<br />Entä sitten kun Rail Baltica, jota lämpimästi kannatan, on rakennettu? Ensimmäisen yön voisi nukkua Tallinnan laivalla. Sitä ei voi laskea matkaan, koska vaihtoehtohan olisi nukkuminen omassa sängyssä. Sitä paitsi, sehän ei maksa paljon mitään. Aamulla siirrytään Tallinnassa junaan. Varsova ja Berliini olisivat saavutettavissa sen päivän aikana. Mutta myös Krakova, jonne jo näyttää kulkevan Varsovasta luotijuna. Minä viettäisin yön Krakovassa, se on loistava kaupunki ja varmasti halpa. Sieltä on kartalla vain ”kivenheiton” verran Bratislavaan, Slovakian kauniiseen pääkaupunkiin. Sehän oli keisarikunnan aikana Wienin esikaupunki nimellä Pressburg, jonne kulki Wienistä raitiovaunukin. Bratislavasta taas on lyhyt matka myös Budapestiin, mahtava kaupunki sekin. Praha on vähän syrjässä tältä reitiltä, mutta sekin kytkessävissä matkaan. Tällainen reissu on tehtävissä viikossakin, mutta minä pilkkoisin sen kahteen tai kolmeen osaan, yhtenä keväänä Krakovaan, toisena syksynä Budapestiin jne. Tietysti se edellyttää Puolan lisäksi muiltakin Visegrad-mailta investointeja raiteisiin, mutta eiköhän nekin tule, kun näkevät Rail Baltican toiminnassa. Summa summarum: tässä on yksi esimerkki, miten junat voisivat lomamatkoilla korvata lentokoneen. Matkalukemiseksi suosittelen Mika Waltarin kirjaa Yksinäisen miehen juna vuodelta 1929, jossa hän kertoo matkastaan koko Itä-Euroopan läpi silloisesta Stettinistä Istanbuliin. En voi olla ottamatta tähän katkelmaa:<br /><br />”Miten voikaan rakastaa pikajunia, jättiläisvetureita, kiskojen jyskettä, keinuvia vaunuja, kilometrimerkkien lentoa, ratavallien kiitäviksi viivoiksi supistuvaa hiekkaa. Juna on ainoa paikka, jossa voi olla aivan rauhallinen, ilman surua, ilman kaipausta, ilman kiduttavia ajatuksia. Kun kerran kuolen, tahtoisin kuolla junassa, joka kulkee sadan kilometrin vauhtia tuntematonta kaupunkia kohti, vuorien siintäessä taivaanrannalla, vaihdelyhtyjen syttyessä iltahämärään . . .” <br />Lauri Nordbergnoreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-3593270844674473741.post-60644651644203288982019-08-07T23:21:57.726+03:002019-08-07T23:21:57.726+03:00RAITEILLA EUROOPPAAN 1
Minulla on neljännesvuosis...RAITEILLA EUROOPPAAN 1<br />Minulla on neljännesvuosisadan kokemus matkustamisesta raiteilla Eurooppaan. Aloitin niihin aikoihin, kun Interrailin senioriliput tuli käyttöön. Perheelläni on loma-asunto Espanjan Aurinkorannikolla, lähellä Esteponaa. Olen käynyt siellä keväisin ja syksyisin. Andalusiassa on silloin kivaa ja paljon hienoja paikkoja, mutta ne on nopeasti koluttu. Ryhdyin matkustamaan takaisin junalla, jotta näkisin matkalla muutakin kuin pilvenhattaroita. Yleensä matkustin Espanjan, Ranskan ja pohjoisen Saksan läpi Kööpenhaminaan tai Duesseldorfiin ja sieltä lensin kotiin. Joskus tin matkat toisin päin.<br /><br />Päästessään eläkkeelle ihminen on yleensä jo nähnyt pääkaupungit, Pariisin, Rooman, Brysselin, Lontoon jne. Samoin lomarantojen lähettyvillä olevat suurkaupungit, kuten Barcelona, ovat tuttuja. Mutta Euroopassa on valtava määrä hienoja keskikokoisia kaupunkeja, joissa ei koskaan ole tullut käytyä. Mainitsen tässä vain osan niistä, mielenkiintoisimmista, joihin interrailmatkoilla olen tutustunut. Espanjassa Valencia, Toledo, Cuenca, Salamanca, Zaragoza, Girona, Puigcerda, Pamplona, San Sebastian, Bilbao, Santander, Oviedo, Leon, A Coruna, Santago de Compostela ja Vigo. Ranskassa Biarritz, Bayonne, Bordeaux, Pau, Carcassonne, Montpellier, Nimes, Avignon, Marseille, Nizza, Lyon, Tours, Dijon, Besancon, Nancy, Reims ja Lille. Saksassa Trier, Muenchen ja Duesseldorf. Itävallassa Salzburg ja Innsbruck. Italiassa Torino ja San Remo. Keski- ja Etelä-Euroopan kaupungeissa on lähes aina historiallinen, autoista vapautettu keskusta, upeaa vanhaa arkkitehtuuria ja mielenkiintoisia museoita. Espanjassa ja Ranskassa on paljon hyvin kohtuuhintaisia hotelleja ja hostelleja. Kaksi tai kolme yötä yleensä riittää kaupunkiin tutustumiseen. <br />Ranskan TGV ja Espanjan AVE junat, jotka kiitävät 200-300 km/tunnissa, ovat tulleet tutuiksi. Viime keväänä kuukauden voimassa oleva interraillippu, jolla sai matkustaa viitenä päivänä, maksoi minulle 254 euroa. Seitsemällä matkustuspäivällä se maksaa euroa. Selvästi halvin tapa matkustaa junalla. Tietysti halpalentoyhtiöllä matka taittuu nopeammin ja tulee halvemmaksi. Mutta junalla matkustaminen Euroopassa on paljon hauskempaa ja avartavampaa! Ja sillä tavoin voi jokainen osallistua ilmastonmuutoksen vastaiseen taisteluun. <br /><br />Sitten tulen Penan blogiin. Se oli hyvä kirjoitus ja sisälsi paljon arvokasta tietoa. Mutta mielestäni olet vähän liian pessimistinen sen suhteen, miten juna voisi korvata lennot. Ei kukaan kuvittele, että se voisi tapahtua hetkessä noin vain. Muutos tapahtuu asteittain. En suosittele kenellekään aloittamista Helsinki-Malaga matkalla. Ja toinen sivu, joko meno tai paluu, kannattaa tehdä lentäen. <br /><br />Lauri Nordbergnoreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-3593270844674473741.post-45083283031390222432019-08-02T20:25:45.000+03:002019-08-02T20:25:45.000+03:00Terve Pentti! Hyvää kesää. Loistava blogi.
Olavi S...Terve Pentti! Hyvää kesää. Loistava blogi.<br />Olavi Syrjänen<br />Olavi Syrjänennoreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-3593270844674473741.post-22716948482577345132019-08-02T14:51:17.306+03:002019-08-02T14:51:17.306+03:00Terve, Pena!
Kuten muistat oli Lahden oikorata mi...Terve, Pena!<br /> Kuten muistat oli Lahden oikorata mielestäni väärä investointi, vaikka jatko Heinolan kautta Mikkelin eteläpuolelle olisi toteutunutkin. Olisi pitänyt tehdä oikorata Kouvolaan. Se olisi palvellut Savon suunnan lisäksi Karjalan ja Pietarin ratoja. <br /> <br />Viimeisen blogisi kanssa olen viimeistä lausettasi myöten täysin samaa mieltä. <br /> <br />On vielä yksi puoli tunneliasiassa, jota olen yrittänyt pitää esillä, mutta joka ei ole saanut kuuluvuutta. Se on raideleveys. Matkustajajunissa siihen löytyy ratkaisuja, mutta tavaraliikenteessä ei. Emme voi kuvitella, että kaikkien Suomen tavaravaunujen akselistoissa olisi muutettavat pyörien etäisyydet. Jos sellaisiin investoitaisiin osassa tavaravaunuja, ei sellaista logistiikka löydy, jolla modifioidut tavaravaunut ratapihoilla järkevästi ja kustannustehokkaasti voidaan pitää erillään ja ohjata oikeisiin osoitteisiin. Äänekosken sellutehtaan tuotteita ei siis voida samassa tavaravaunussa kuljettaa Barcelonan vessapaperitehtaalle. Jos paluukuormassa pitäisi viedä tomaatteja Andalusiasta Ouluun, niin jo ovat heti modifioidut vaunut väärässä paikassa. Pelkän matkustajaliikenteen varassa tunnelista ei koskaan voi tulla kannattava.<br /> <br />Terveisin Eki<br />Eki Siivonennoreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-3593270844674473741.post-29507533903815581642019-08-02T10:21:36.805+03:002019-08-02T10:21:36.805+03:00Arto SiitonenArto SiitonenArto Siitonenhttps://www.blogger.com/profile/10951106563293208643noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-3593270844674473741.post-24518106539431676832019-08-02T10:20:01.929+03:002019-08-02T10:20:01.929+03:00Kiitos blogistasi, Pena.
On hyvä tarkentaa mitä va...Kiitos blogistasi, Pena.<br />On hyvä tarkentaa mitä vastaan "taistelen". Eräät lehdet julkaisivat kesäkuisen Höttöluku-kirjoitukseni: "Siitonen lyttää tunneli-hankkeen" Lukujen valossa tunneli ei ole taloudellisesti perusteltu vaikka Vesterbackan luvut niin väittävät. Pääpointti on: Jos tunneli rakennetaan, tulisi perusteltujen lähtötietojen olla oikein. En lämpene tunnelihankkeelle vaikka näenkin siinä hyötyjä. Nyt tullaan kannattavuuteen. Vesterbackan logiikka menee pahiten metsään siinä kuka maksaa tappiollisen hankkeen? Vastineessaan höttölukuihin Finestbay toteaa, että julkisen hankkeen maksavat veronmaksajat, mutta yksitysen hankkeen maksaa joku muu. Mietin: "Kuka on tämä Joku Muu?" Kaukoitään viittaa nimi. "Joku" viittaa Japaniin ja "Muu" sijoittunee Kiinaan. Kiinassa oli ennen johtaja nimeltä Mao. Hän teki mitä tahtoi ja outoja asioita tapahtui. Olisiko Muu jotain sukua Maolle?Arto Siitonenhttps://www.blogger.com/profile/10951106563293208643noreply@blogger.com