tag:blogger.com,1999:blog-3593270844674473741.post9121006753577589746..comments2024-01-28T12:53:43.431+02:00Comments on Pentti Murole blogi: Kierrän tornikeskustelua niin kuin kissa kuumaa puuroapentti.murole@gmail.comhttp://www.blogger.com/profile/10866949038968371806noreply@blogger.comBlogger4125tag:blogger.com,1999:blog-3593270844674473741.post-42225935295489989532018-11-01T17:48:59.500+02:002018-11-01T17:48:59.500+02:00Ystäväni Timo Härmälä lähetti minulle tällaisen vi...Ystäväni Timo Härmälä lähetti minulle tällaisen viestin: ”Minimaalinen kommentti torniblogiisi, kun pisti silmääni: Vuoden 1948 kilpailun voittanut A. O. Bengts (1916-1981) ei ollut ruotsalainen, vaan kuulemma pesunkestävä vannoutunut freudilainen ateisti Pyhtäältä, vaikka suunnittelikin -53 valmistuneen Langinkosken kirkon, hän oli kaiketi jossain vaiheessa Kotkan kaupunginarkkitehti.” Kiitos Timo huomautuksesta. Olen useassa blogissani kirjoitellut A. O. Bengtsin kilpailuvoitosta ja maininnut hänet kansallisuudeltaan ruotsalaiseksi. Se on väärin. Hän on kotoisin Loviisan lähistöltä Hardomin kylästä. Hän yleiskaavoitti Loviisaa ja oli myös Kotkan kaupunginarkkitehti. Hänen ehdotuksensa "The New Look" voitti Helsingin keskustakilpailun vuonna 1949. Hänen avustajanaan oli ruotsinmaalainen insinööri P. O. Bexelius. Mainittu Göteborgin herra oli kansainvälisesti tunnettu mies alallaan liikenneinsinöörinä. Keskustakilpailun tuomaristo, johon kuuluivat muun muassa Birger Brunila, Alvar Aalto, Otto I. Meurman ja Reino Casttren, näki Bengtsin ja Bexeliuksen ehdotuksen "todellisuuspohjaiseksi” ja "huolellisesti tutkituksi" vaikka ei nähnytkään siinä "kantavaa arkkitehtonista ajatusta". Huomionarvoista suunnitelmassa oli muun muassa selkeä kaupunkikeskitys Itä-Pasilaan. P. O. Bexelius oli liikenneympyröiden suosija. Voittaneessa keskustakilpailuehdotuksessa hän oli piirtänyt Kampin, Töölönlahden ja Pasilan alueelle ainakin 20 mahtavan suurta liikenneympyrää. Samainen keskustakomitea ei luottanut voittajaan vaan antoi työn jatkamisen Yrjö Lindegrenin hoitoon.pentti.murole@gmail.comhttps://www.blogger.com/profile/10866949038968371806noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-3593270844674473741.post-52863006335133369542018-10-17T20:24:49.290+03:002018-10-17T20:24:49.290+03:00Hei Pentti!
Torni-rakennusten ja kaavoituksen koh...Hei Pentti!<br />Torni-rakennusten ja kaavoituksen kohdalla on tietysti pysähdyksen ja suunnittelun paikka.<br />En kuitenkaan sulkisi pois torni-rakentamista.<br />Esim. Pasilan Tripla kauppakeskus-asema toteutuksen jälkeen, nyt tavoitteena olevat 51 kerroksiset kolmio rakennukset Pasilaan.<br />Tulevien korkeiden rakennusten kolmio-julkisivu pienentää tuuli-rasitusta.<br />Nykynen Stadionin kapea nelikulma-torni on 72m korkea.<br />Ja nämä mahdolliset 51 kerroksiset rakennukset olisivat vesikatto-korkeudelta noin 150mHeikki Yleniushttp://192.168.10.40noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-3593270844674473741.post-60583203592847486192018-10-17T11:28:21.266+03:002018-10-17T11:28:21.266+03:00Hyvä Pena !
saluti
Benito
Hyvä Pena !<br />saluti<br />Benito<br />Benito Casagrandenoreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-3593270844674473741.post-64996453424814783232018-10-15T23:44:24.335+03:002018-10-15T23:44:24.335+03:00Terve Pena,
Minä ainakin voin ilmoittaa vastustava...Terve Pena,<br />Minä ainakin voin ilmoittaa vastustavani vahvasti ylikorkeata rakentamista. Sen verran on kanttiakin, kun olen Genevessä vuosina 1974...77 asunut 30-kerroksisessa talossa, jonka katolla oli uima-allas ja lasten leikkipaikka ihan kuin Corbun Marseillen talossa tms. En silti suosittele kenellekään; kun hissit oli huollossa tai joku muutti tai oli kiire töihin, oli odottaminen tai varaportaiden käyttö yhtä tuskaa.<br />Olin niinä aikoina töissä UNECEn sihteeristössä ja muistan, että kun meillä kiersi erilaista lehdistöä, näin kerran brittien RIBAJournalissa pienen jutun, jonka mukaan "Royal British Society for the Promotion of High-rise Construction" (tms...) oli lakkauttanut itse itsensä todettuaan olleensa väärällä asialla! Lehti meni menojaan eikä silloin saatu kopioita noin vain. Kun sitten tämä tornikeskustelu alkoi Suomessa kysyin RIBAJournalilta varmennusta tiedolleni, mutta eivät viitsineet vastata... Siitä suivaantuneena kahlasin netissä läpi High Rise Construction sivuja ja silmiini osui muistaakseni kanadalaisvetoinen vertaileva tutkimus, jonka mukaan läntisissä teollisuusmaissa ylikorkea rakentaminen maksaa kolmanneksen enemmän kuin normaalin rakennuskannan rakentaminen, mutta sen ylläpito maksaa kolme kertaa niin paljon kuin normaalikannan ylläpito. Tämä on minusta järisyttävä ja tärkeä tieto. Totta kai rakennusten suunnittelijat ja pystyttäjät haluavat kolmanneksen enemmän liksaa, mutta kun hoitokulut paljastuvat, nousee varmasti aikamoinen haloo, jonka rinnalla nykyinen putkiremonttinapina on kuin kärpäsen surinaa korvissamme. Rakentajat ja gryndärit ovat jo kaikonneet ja siinä sitten ihmetellään ekologiaa ja "tiivistä rakentamista" ilman että aluetehokkuus olisi yhtään normaalia parempi. Eli torneja haluavat vain rakentajat - ainoat jotka niistä hyötyvät. Ennustan vielä, että kunhan muutamia kohteita lisää on tehty ja osaamiseen ja laitteistoihin on investoitu, torneja vaaditaan vain lisää. Kunnes ihmiset toivottavasti havahtuvat... Veikko Vaskonoreply@blogger.com