Kuuntelemassa ilmastotarinoita

Odotin innokkaana viime viikon perjantain tiedotustilaisuutta Suomen päästötilanteesta. Tilaisuus alkoi ja linnoittauduin kotonani läppärin ääreen kuuntelemaan. Tutkijat ja esittelijät nimittivät raporttiansa harjoitukseksi ja skenaarioitaan tarinoiksi. Se oli hauskaa, kuulijakin ymmärsi, ettei tässä nyt tarjottu tieteellistä jumalansanaa valmiiksi pureksittuna. Oli tehty harjoituksia ja saatu aikaan tarinoita. Meidän hallituksemme on julistanut ympäristö- ja ilmastopolitiikkaansa - antanut ymmärtää sen hyvin edistykselliseksi. Paljon on puhuttu liikenteestä ja etenkin rautateiden kehittämisestä päästöjen torjunnan airuena. Pidetyssä tiedotustilaisuudessa ei juurikaan käsitelty liikennettä. Taidettiin kyllä näyttää pari taulukkoa tulevaisuuden tavoitteellisesta henkilöautomäärästä ja niiden käyttövoima-arvioista. Niinpä aionkin hieman kosketella tuota asiaa, kunhan pääsen tästä alkulitaniasta eteenpäin. Muuten, huomatkaa että käsittelen asiaa eläkeläisen dementiantorjuntaharjoituksena, en minään pyrkimyksenä horjuttaa ansiokkaiden tiedenaisten tai tiedemiesten tarinointia. Toinen asia josta ei paljoa puhuttu oli tavarankuljetus maanteillä. Raskas liikenne tuottaa maantieliikenteen päästöistä lähes puolet. Kotimaan liikenteen CO2-päästöt ovat viidennes maamme kokonaispäästöistä. Se on paljon. Ja koska se on paljon, jopa kaksinkertainen paljon puhuttuun maatalouteen verrattuna, siihen kohdistuu suuria paineita.  

Ilmastopolitiikan kokonaisuus on laaja ja vaativa. Olen yrittänyt hieman tavata asiaan liittyvää aineistoa. Voit yrittää samaa lukemalla esimerkiksi tätä raporttia: http://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/161409/24-2019-Pitkan%20aikavalin%20kokonaispaastokehitys.pdf

Putoan kelkasta

 Voit myös katsoa videolta nyt pidettyä tiedotustilaisuutta: https://areena.yle.fi/1-50356438 . Ministeri Jari Leppä kommentoi esiteltyä raporttia näin: ”Tässä ei ole kysymys hallituksen linjauksesta. Lisäksi tässä on kyse hyvin suppeasta hiiliajattelusta, joka ei ota huomioon alueellisia, sosiaalisia tai taloudellisia vaikutuksia.” No, kun nuokin asiat nivotaan osaksi tarinaa, saadaan niin monimutkainen yhtälö, ettei se olekaan ratkaistavissa tieteen keinoin. Siinä tarvitaan politiikkaa.

Maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä painottaakin, että hallitus tulee tekemään aikanaan oman arvionsa, jossa on otettu huomioon muutkin asiaan vaikuttavat laskelmat ja kestävän kehityksen kokonaisarvio.

Ehkä tässä onkin heti alkuun siteerattava itseänsä Mauno Koivistoa. Luen nimittäin synttärilahjana saamaani kirjaa ”Ihmeellinen Mauno, Otava, 2019”. Ystäväni Pekka Korpisen kirjoittamassa osiossa siteerataan entisen presidenttimme ajatelmia. Ne soveltuvat ehkäpä juuri nyt käsittelyssä olevien asioiden kaltaiseen ennusteprosessiin.

Manu sanoi: ”Maassamme on lukuisia taloudellisia tutkimuslaitoksia, jotka julkaisevat ennusteita, niiden joukossa myös suhdanne-ennusteita kymmenesosaprosenttiyksikön tarkkuudella. Nämä ennustelaitokset menivät metsään kuin porsaat toinen toistaan hampailla hännästä pitäen, niin että eivät ainoastaan desimaalit, vaan kokonaisluvut ja joskus etumerkkikin oli väärä sorttinen.” Tätä en siteerannut moitteena, tein sen vain varoituksena.”

Totean nyt aluksi yhden pettymyksen. Tarinapakettiin ei sisältynyt minkäänlaista kriisiskenaariota. Minusta sellainen tulisi aina sisältyä makrotason ennusteisiin. Sampo Soimakallio totesi hyvässä esityksessään kyllä riskien olevan tiedossa ja toteutumisen olevan jopa todennäköistä, mutta siitä ei ollut tarinaa. Tai olisiko niin että aiemmin esitetty ”pysähdys” olisi ollut täyttänyt katalan toiveeni. Kriisit näin pitkän aikavälin ennusteissa ovat nimittäin todennäköisempiä kuin lineaarinen kehitys.

Autokanta

Tiedotustilaisuudessa esitettiin aivan aluksi oletuksia tulevaisuuden ajoneuvokannasta. Tutkijat olettavat henkilöautokannan kasvavan kaikissa malleissa. Vuonna 2050 oltaisiin yli kolmessa miljoonassa henkilöautossa. Konventionaalisten liikennekäytössä olevien bensa- ja dieselautojen (henkilöautot) määrä on nyt 2,7 miljoonaa. Pakettiautoja on rekisterissä puoli miljoonaa ja kuorma-autoja 160 000 kpl. Sähköautoja on noin 2 800 kpl ja ladattavia hybridejä 17 000 kpl. Tätä henkilöautokannan muutosta nyt tarkastelen. Esittelijöiden mukaan se perustui LVM:n laatimaan ILMO-selvitykseen vuodelta 2018. Erityisesti katselen sähköautojen yleistymistä. Tein joskus hatustavetoarvion suomalaisen autokannan tulevaisuudesta. Arvioin vuonna 2035 sähköautoja olevan 0,35 milj. kpl ja vuonna 2050 sitten 0,67 milj. kpl.  Tutkijat ovat nyt kahdessa skenaariossaan arvioineet sähköautojen määrää vuosille 2030/2050: ”Jatkuva kasvu”: 0,7/2,4 milj. kpl ja ”Säästö”: 0,3/0,8 milj. kpl. LIPASTO 2018, eli VTT:n hoitama liikenteen datapankki puolestaan arvioi sähköautojen määräksi vuonna 2050 noin 50 000 ja vuonna 2050 niitä olisi 0,5 miljoonaa. On ilmeisesti uutta viisautta – se on hyvä, mutta haarukka on melkomoinen. Minun laskelmassani tuohon 0,35 miljoonaan päästäisiin, jos nyt jo myytäisiin sähköautoja 10 000 kappaleen vuosivauhtia ja vauhti kiihtyisi. Vuonna 2025 niitä pitäisi myydä jo 20 000 kappaletta vuodessa. Todellisuudessa vuonna 2018 myytiin hieman toistatuhatta sähköautoa ja tänä vuonna päästäneen tasolle 3000 autoa. Tällä vauhdilla ei päästä mihinkään.

Autokannan kehityksen arviointi näyttää melkoisen konservatiiviselta. Selvästikään ei uskota autonomisiin autoihin eikä autoliikenteen muuttumiseen kävelyksi, pyöräilyksi ja joukkoliikenteeksi. Tämä on kiinnostavaa, sillä joillain muilla aloilla kuten maataloudessa ja ruokakulttuurissa ehdotetaan rajuja lääkkeitä. Liikenteessä ei uskota suuriin muutoksiin, ei teknologiassa eikä käyttäytymistavoissa. No, kyllä, uskotaan sähköautojen invaasioon ja kaikenkattavaan vaikutukseen. Kuvassa autokannan kehityksen arvio kolmessa ”tarinassa”, sekä minun joskus tekemäni arvio jossa yritin laskea autokannan ikää, romutustahtia ja uusien ostamista mahdollisimman realistisesti. Kaasuautot turkoosilla, sähköautot violetilla ja konventionaaliset autot sinisellä. Minun kuvassani on vielä ladattavat hybridit vihreällä ja hybridit punaisella. Kommenttina sanoisin, että tutkijoiden jatkuvan kasvun mallin sähköautojen määrä tuntuu ihanalta, mutta lähes mahdottomalta.

CO2-päästöt autotehtaalta, pakoputkesta ja sähkölaitokselta

Toinen juttu on tuo päästöjen määrä. Nythän poliitikotkin puhuvat nollapäästöisistä sähköautoista.  Yhtä lailla kuin ei ole ilmaista lounasta ei ole myöskään nollapäästöistä autoa. Auton valmistus tuottaa pohjalle konventionaalisilla autoilla 45 g/km ja sähköautoilla akkuineen 70 g/km. No nämähän taitavat mennä valmistajamaan saldoon.  Tämä asia nykyisessä päästölaskennassa tuottaa minulle lisää harmaita hiuksia. Selittäkää nyt joku viisaampi minulle näitä globaalien laskentojen ja päästökaupan filosofiaa, etten nolaa itseäni. 

Niin, pakoputkesta tulee bensan tai dieselin CO2-höyryt. Niitä syntyy bensa-autoilla 120 g/km, hybridit saattavat hyristellä 80 g/km päästöillä ja ladattava hybridi taitaa päästä jo tasolle 60 g/km. Vielä on lisättävä sähkön tai polttoaineen tuotannossa syntyneet päästöt.  Sähköntuotannon ja polttonesteiden kuljetuksen, jakelun ja jalostuksen synnyttämät päästöt ovat haarukassa 20-100 g/km. Sähkön tuotantotavalla on tietysti merkityksensä. Oheisessa kuvassa olevat luvut edustavat nykymiksiä USA:ssa ja Euroopassa. Tulevaisuudessa kun siirrytään yhä enemmän fossiilivapaisiin polttoaineisiin sähköntuotannon osalta ja kun yhä suurempi osa autoista on sähkö-, kaasu-, vety- tai etanoliautoja, voidaan päästä alemmaksi, mutta nollaan ei päästä koskaan. Minun mallini antoi vuoden 2030 henkilöautoliikenteen päästöiksi 4,5 milj. tonnia ja 2050 päästöiksi vastaavasti 2,5 milj. tonnia. Päälle olisi pantava pakut ja kuorma-autot. Potkulautoja ei tarvinne huomioida.

Tässä kuvassa esiintyvät luvut ovat eurooppalaisten tilastojen osalta EU:n antia, amerikkalaiset luvut ovat taas EPA:n tuottamia. Sähkön tuotanto on USA:ssa ja Euroopassa keskimäärin päästötasoltaan 2-3 kertaista meihin verrattuna, se vaikuttaa ladattavien tai sähköautojen päästöihin.  Nykyiset kesimääräiset henkilöautot tuottavat CO2-päästöjä 170 g/km. Luku alenee vuosien mittaan, mutta se ei saavuta edes sähköautojen osalta koskaan nollaa. Sähköautot ovat korkeiden valmistuspäästöjen vuoksi kaukana nollasta. Suuret muodissa olevat kahden tonnin citymaasturit nousevat korkealle latausmahdollisuudesta tai hybrideistä huolimatta. Minun Mitsubishini on ladattava hybridi teoreettisesti alle 40 g/km CO2-päästöillä. Tämä pätee, jos ajat lyhyitä 30 km matkoja ja lataat välillä. Näin ei kuitenkaan tapahdu. Kulutus on maantieajossa 7 litraa satasella.

Kaaviossa on hatustavetoni siitä, miten henkilöautojen päästöt vähenevät. Ne vähenevät erityisesti ajoneuvotekniikan kehityksen vuoksi, mutta sähköajoneuvojen osalta ne vähenevät erityisesti sähköntuotannon päästöjen alentuessa. Suomi tässä suhteessa Euroopan kärkimaita. Suomessa yhden MWh tuottaminen synnyttää CO2 päästöjä 0,1 tonnia. Sillä sähköauto liikkuu 3500 kilometriä. Virossa palavakivi tupruttaa päästöjä. Siellä MWh sähköä tuottaa kahdeksankertaisen määrän CO2-päästöjä Suomeen verrattuna. Kivihiiltä käyttävä Puola on Viron kanssa samalla tasolla. Ranska ja Ruotsi ovat Euroopan ykkösiä (Norja ei ole tässä EU:n tilastossa).

Tämä kuva osoittaa miten valtava osa CO2 -päästöistä tulee tavaraliikenteestä. Kuorma- ja pakettiautoliikenteen päästöt ovatkin vielä henkilöautoliikennettä vaikeampi juttu hoitaa kunnialla kotiin. Tavarankuljetus on osa kilpailukykyä, eikä sille haluta asettaa rajoituksia. Nettikauppa ja lisääntyvä kaupungistuminen yhdessä vilkkaan rakentamisen kanssa tuottavat lisää tavaraliikennettä. Tällä hetkellä tavaraliikenteen CO2-päästöt Euroopassa ovat 38 % kaikista tieliikenteen päästöistä. Suomessa vastaava osuus on noin 43 %. Maailmassa on esitetty uusia kuorma-autojen päästöstandardeja. Yhdysvalloissa kaikkien 2021 alkaen valmistettavien kuorma-autojen CO2-päästöjen on oltava 24 % pienemmät kuin vuoden 2018 malleissa. Samanlaista lainsäädäntöä kehitetään myös EU:ssa, Japanissa ja Kiinassa. EU:ssa esitetään, että vuonna 2030 tavara-ajoneuvojen päästöjen on oltava 30 % alle nykyisen tason. Nämä ovat pitkään venyviä asioita. VTT:n Lipasto-malli ei näytä kuorma-autoliikenteen CO2-päästöjen lainkaan vähenevän vuoteen 2050 mennessä. Kun mallin mukaan henkilöautoliikenne kasvaa nykyisestä vuosiin 2030/2050 mennessä 10 %/14 %, niin kuorma-autoliikenne kasvaisi 17 %/30 %.

Miten nämä yhden vuoden takaiset LIPASTOn ennusteet suhtautuvat nyt julkistettuihin Työ- ja elinkeinoministeriön ja VTT:n laatimiin ennusteisiin? Liikenteen CO2-päästöjen suhteen on ainakin herätetty suuria toiveita. Uskotaan että nykyinen CO2-ekv -päästötaso 11 milj. tonnia vuodessa saadaan supistumaan vuoteen 2035 mennessä 3-5 CO2-ekv tonnin tasolle ja vuoteen 2050 mennessä 1-2 CO2-ekv tonnin tasolle. Lipaston laskelmat ja minun omat hatustavetoni lupaavat vuodelle 2030 CO2-ekv tasoa 9 tonnia ja vuodelle 2050 vastaavasti CO2-ekv tasoa 7-8 tonnia. Vuoteen 1990 verrattuna nämä saavutettavat tasot tarkoittaisivat vuonna 2030 10 % vähennystä ja vuonna 2050 25 % vähennystä. Yhteensä kaikkien kasvihuonepäästöjen osalta EU on luvannut vähentää päästöjä vuoteen 2030 mennessä vähintään 40 prosentilla vuoden 1990 tasosta.

Puhdasta sähköä?

Vilkaistaan vielä paria kuvaa. Sähkön tuottamistavalla on tietysti vaikutusta sähköautojen päästöihin. Nykyisin sähköautojen päästöt ovat 50-70 g/km. Esitetyssä raportissa oli osoitettu ennuste sähkövoiman tuotannosta.

Kuvassa on vasemmalla eräiden EU-maiden sähköntuotannon päästölukuja. Oikealla on tutkijoiden esittämä arvio Suomen sähköntuotannosta vuoteen 2050. Fossiilisten polttoaineiden käyttäminen näyttäisi loppuvan 2035 paikkeilla. Minä en aivan usko noin totaaliseen tilanteeseen. Kyllä fossiiliset säilyvät omiin erikoistarkoituksiinsa. Ja onhan vuonna 2035 ajossa vielä 2 miljoonaa bensa- ja dieselautoa. Miten on raskaan kaluston laita? En ole myöskään aivan selvillä tuosta sähköenergian tuotannon puhtaudesta. Biomassan päästöt eivät sisälly laskelmaan. Puhutaanko siinä hankinnasta, tuotannosta ja jakelusta, vai ainoastaan itse voimalaitoksesta? Valistakaa minua viisaat!

Tämä viimeinen kuva kertoo tutkijoiden laatimien kahden mallin seurauksena syntyvät CO2-ekv päästöt. Tämän lopputuloksen osalta mallit ovat lähes identtiset. Sisällöt ovat kuitenkin erilaiset. Jatkuvan kasvun skenaario korostaa teknologista kehitystä ja digitalisaatiota. Voimakas uuden teknologian nopeutettu käyttöönotto kaikilla sektoreilla. Hiilidioksidin talteenottoa ja varastointi eivät jostain syystä toteudu. Globaalit markkinat ohjaavat kehityskulkua. Säästöskenaariossa korostettiin energia- ja materiaalitehokkuutta. Säästetään kaikilla eri sektoreilla, erityisesti materiaalisektorilla. Panostetaan voimakkaasti kiertotalouteen. Hiilidioksidin talteenotto on osa toimintaa. Maailmassa ei ole vapaata kauppaa, korostetaan alueellista politiikkaa mm. omavaraista maataloutta.

Minusta on erittäin hienoa, että tulevaisuutta tutkitaan ja että tarinoita rakennellaan. Varsinkin tällaiselle eläkeläiselle se tuottaa paljon mielenkiintoista pohdinnan aiheetta, vaikka ei itse pääsekään tulevaisuuden tilanteita verifioimaan.

Lopuksi on nyt hyvä siteerata Mauno Koivistoa vielä yhdellä lauseella: ”Mikroprosessorit eivät ole työllisyydelle yhtä vaarallisia kuin makroprofessorit, tai miksette keskity trumpetin soittoon?” Anteeksi, tämä ei ollut tarkoitettu ilkeydeksi, se oli vaan niin napakasti sanottu ja totta ainakin toinen puoli.