Koneet inhimillistyvät, pelit ovat pelkkää räiskettä?
Helsinkiläinenkin voi eksyä kotikonnuillaan. Perjantain raskaassa ruuhkassa Kehä III:lla piti kääntyä Vanhalle Turuntielle, mutta eksynkin Oittaantielle. Yllätys, tie oli valtavan kaunis, se ohitti rantoja hipoen Bodomjärven ja Pitkäjärven. Taas tuli mieleen turisteille tarjottava tiekartta: valtateiden monotonisuudesta pikkuteiden suomalaismaisemaan. Mutta palaan asiaan blogissani lähitulevaisuudessa. Nyt puhutaan koneiden inhimillistymisestä. Yksi tällainen kone on navigaattori. Eksyttyäni Oittaan perukoille täytyi kaivaa navigaattori esiin. Miten pääsen Turuntielle? Navigaattorin miellyttävä, melkein kiihottava naisääni käski tekemään u-käännöksen. Kun en totellut, naisääni toisti moneen kertaan miltei käskevään sävyyn käskyjä u-käännöksestä ja ehdotti, että seuraisin ajo-ohjetta. No matkaan lähdettiin. Puhuva ääni kehotti minua käyttämään moottoritietä. En halunnut, enkä ollut laittanut asetuksiin moottoritiekieltoa. Niin sitten jatkuvasti jouduin rikkomaan ohjeita. Väistämättömästi tuntui kuin tuo miellyttävä ääni olisi täydellisesti hermostunut kovakorvaiseen autoilijaan. Mutta väsymättömästi, äänenkään värähtämättä sain uusia neuvoja. Ääni sanoi ihastuttavalla aksentilla ”kilometriä”. Paino oli iloisesti ensimmäisellä tavulla.
Myös Ritari Ässällä oli puhuva auto. Ritari Ässän auto saattoi aikoinaan olla insinööriäkin viisaampi vastausten antaja. Katso tuosta Ritari Ässän puhuvaa autoa. Siinä nyt ei ollut navigaattorinaisen lempeyttä.
Mutta nyt ovat uudet ajat. Tietokonepelit ovat maailman vapaa-ajanviettotapa numero 1.
Eduskunnassa eräs kansanedustaja pelasi Clash of Clans peliä tärkeän keskustelun aikana. se herätti keskustelua. Kai se eduskuntakin on eräänlaista klaanisotaa? Katso trailer:
http://www.youtube.com/watch?v=bas7sDp-eTw
http://www.youtube.com/watch?v=bas7sDp-eTw
clash of clans one unit series barbarian attack
Lasten maailmat
Seuraanko lasten maailmoja? Tiedänkö niistä mitään? Varmaankaan en! Vaimoni Liisan poika Timo, biologi ja lastenhoitaja sanoi minulle olevan turhaa selittää mitään, sillä kun joku joka tietää asioista – tarkoitti varmaan itseään – ja selittää asioiden oikean laidan, alan heti inttämään vastaan ja tarjoamaan omia epäkelpoja ajatuksiani. Näinkö se on, että sukupolvien välein totuus muuttuu ja vastaanväittäjää ei hyväksytä. Ollaan liian väsyneitä keskustelemaan, kuuntelemaan. Jokaisella sukupolvella on oma varma totuutensa. Kuitenkaan mikään ei ole totta.
Onko lasten ja nuorten ja varhaiskeski-ikäisten virtuaalimaailmoissa jotain yhteistä? Nuo maailmat ovat nyt aivan uusia -tai melkein uusia. Ne ovat tietokoneella luotuja virtuaaliympäristöjä. Niissä voit olla sisällä, koukussa, mutta turvallisesti napinpainalluksen päässä ulkona. Tuo virtuaalimaailmasta irrottautuminen ei ennen vanhaan ollut yhtä helppoa. Kuljit metsäpolkua illan hämärtyessä. Ympärilläsi vilisi toisenlainen virtuaalimaailma. Metsä olivat täynnä kiinnostavia ja pelottavia hahmoja. Kulkija tunsi vahvan uhkan läsnäolon. Se oli metsätonttujen, käärmeiden ja menninkäisten läsnäoloa. Saattaa olla, että punahilkka mietti sudenkin hiiviskelevän lähistöllä. Sadut olivat täynnä virtuaalimaailman tarinoita. Ne kulkivat mukana ja ajatuksissa. Yksisilmäiset mummot saattoivat ilmestyä sammaleisen kiven takaa tai naavaisen kuusen kätköistä. Tuo kaikki on mennyttä. Meidän lapsillamme ja nuorillamme on nyt toiset maailmat. Maailmat joihin voi pelottomasti siirtyä ja sitten irtautua. Niissä maailmoissa ei tunne tuulen viileyttä, ei sadepisaroiden valumista poskea pitkin kaulalle eikä männynkävyn pistoa paljaan jalan alla. Ne maailmat muodostuvat aivojen ja kuvaruudun välissä, sormia näppärästi liikuttaen.
Tietysti suunnittelumaailmalla on oma professionaaliset pelinsä. Mutta suunnittelumaailman pelit ovat tällä hetkellä lähinnä visualisoimiseen käytettyjä. Mitään strategisia ”aikuisten oikean” suunnittelun apuvälineitä ei ole. Vai onko SimCity sellainen? Kerran – kauan sitten - ystäväni Ode Soininvaara sanoi kiinnostuneensa SimCityn ajattelumaailmasta. Siinä kun budjetoidaan ja rakennetaan. Olisiko siitä todellisuuden avuksi? No eipä tullut silloin uskoa, eikä tule nytkään. Katsokaapa nyt kuitenkin pätkä tuota SimCityn traileria, vaikuttaako viisaalta? Tässä kysyykin tuosta kaupunkirakentamisesta? Ovatko tietokonepelien kaupungit jotain sellaista mitä nuoret – ja vähän vanhemmatkin - ajattelevat kaupungeista. Ei ihme, että wau - arkkitehtuuri kiehtoo, sitähän ovat tietokonepelien kaupungit. Katso SimCityn ihanuutta:
SimCity (2013) Gameplay footage
Nyt on suuri maailmankysymys: onko peleistä lapsille ja nuorille jotain haittaa?
Selailen nettiä ja yritän löytää vastauksia. Oletan netin olevan täynnä viittauksia tieteellisiin tutkimuksiin, joissa netin ja tietokonepelien massakäytön vaikutuksia olisi tutkittu. Ihmiset sanovat niitä valtavasti tutkitun. Löydän vanhoja tutkimuksia. Vuonna 2005 Tarja Salokoski sanoo Jyväskylän yliopiston väitöskirjassaan: ”Väkivaltaisten pelien etenemisstrategiat ovat väkivaltaisia tekoja, jotka toistuessaan saattavat lisätä ja vahvistaa väkivaltaa hyväksyvien asenteiden ja ajattelumallien syntymistä eli synnyttää muutoksia tietorakenteissa. Nämä muokkautuneet tietorakenteet voivat sisältää muun muassa vihamielisiä ennakkoluuloja; ajatuksia aggressiivisesta toiminnasta muita ihmisiä kohtaan; oletuksia siitä, että muut ihmiset ovat väkivaltaisia; myönteisiä asenteita väkivallan käyttämistä kohtaan sekä käsityksen väkivallasta tehokkaana ja hyväksyttynä ongelmanratkaisukeinona.” Väitöskirjan aikoihin pelejä oli myyty ehkä miljoonia tai kymmeniä miljoonia, nyt niitä on myyty ja ladattu miljardikaupalla. Ensin hieman perustietoa:
Miten voit pelata
Tietokoneella: PC tai Mac
Pelikonsoleilla: TV-konsolit ja käsikonsolit
Kännykällä
Tästä videosta näet mielenkiintoisen selostuksen pelikonsolien kehityksestä, mutta sinun täytyy olla todella kiinnostunut, sillä selostus video kestää 12 minuuttia:
http://www.youtube.com/watch?v=WdCD4Y5RPxY
http://www.youtube.com/watch?v=WdCD4Y5RPxY
Tässä taas kooste vuoden 2013 huippuroolipeleistä, suosittelen katsomista:
http://www.youtube.com/watch?v=bhZaD9QwA1w
http://www.youtube.com/watch?v=bhZaD9QwA1w
Millaisia pelejä voit pelata (no, tämä ryhmittely on kyllä mahdoton!)
Taitopelit kuten Tetris, Sudoku ja Angry Birds
Urheilupelit kuten FIFA ja NHL, ja koripallopelit
Sotapelit kuten Call of Duty ja Counter Strike
Roolipelit kuten Wow ja Sims
Simulaatiopelit kuten Powder Game
Nyt kerron hieman eräistä lasten suosikeista:
Niilo ja Skylanders
Keskustelen peleistä miniäni Jennin kanssa. Häntä ärsyttää poikansa, 6-vuotiaan pojanpoikani, Niilon pelaaminen. Niilo saa pelata vain viikonloppuna, kahtena päivänä viikossa – ehkä puoli tuntia kerrallaan. Jenni sanoo, että Niilon rakastama Skylander on todella ärsyttävä Miksi? Siksi, että tuo peli on pelkkä rahareikä, joka kolkuttaa lapsen tasavertaisuuden tarvetta - kaveritkin pelaavat. Peliin tarvitaan lisää taistelukykyisempiä ”tehoukkoja”, jotka maksavat 10-20 euroa per ukko. Ukkoja saadaan syntymäpäivälahjaksi ja joskus vanhemmatkin joutuvat vastentahtoisesti heltymään. Nyt jättiläisukkoja on neljä ja pikku-ukkoja 11. Suosikkina on ”Vesijätti”. Skylanders esittelyvideossa tukevavartaloiset herrat esittelevät Steve Jobs –vainajan tavoin pukeutuneina, vakavina ja tosissaan - kuin puhuen uutukaisesta kännykkämallista - uusia kauppaan tulleita pikkumonstereita: tulta tai vettä tai raketteja syökseviä hahmoja. Mitä pelissä sitten tapahtuu? Ukot, pikkumonsterit, siirtyvät maan päältä manalaan ja mereltä taivaaseen ja taistelevat – voittaakseen mitä? Pikkumonsterit taistelevat pahoja isomonstereita vastaan. Katso pieni video noista ukoista ja heidän toimistaan. Ymmärrätkö Jennin huolta? Klikkaa Skylanderseihin:
SKYLANDERS GIANTS EYE BRAWL vs NINJINI
Eemeli ja Minecraft
Eemeli, kymmenvuotias, on siirtynyt strategiapelien tasolle. Hän pelaa Minecraft – peliä noin neljänä päivänä viikossa tunnin kerrallaan. Eemelin silmät hehkuvat kun hän kertoo kaupungistaan ja kylästään. Hänellä on viljelysmaita, kaupungintalo, poliisiasema ja pankki. Hänellä on myös koiria, lehmiä, lampaita, kanoja ja susi. Hänellä ei ole autoa, sillä vene ja kaivosvaunu ovat ainoat liikkumisvälineet, jotka ovat saatavissa. Joskus, tai usein hän pelaa kaverinsa kanssa ja voi kommunikoivien tietokoneiden avulla siirtyä kaverinsa maailmaan. Elääkseen on syötävä, silloin on hankittava lihaa tappamalla lehmä tai sika. Eläimet tarvitsevat ravintoa, siksi on hankittava multaa, kylvettävä siemen ja odotettava 3 päivää sadon valmistumista. Pelaaja voi myös – tai joutuu väkisin – taistelemaan erämaassa uhkaavien monstereiden kanssa. Siinä auttaa hyvä kunto ja aseet. Aseita voi valmistaa kun louhii rauta- tai teräsmalmia. Monstereilta suojaavia linnoja tehdään louhimalla kiveä tai kaatamalla puita. Myös kultaa saattaa löytyä louhittavaksi – samoin hiiltä ja timantteja.
Minecraftilla voit myös tehdä taidetta (ja koneita mm. tietokoneita), ehkä tästä tulee aikoinaan paljon halveksitun videotaiteen seuraaja:
http://www.youtube.com/watch?v=nBhFsuB5AKc
Ari Kujala lähetti pari mielekiintoista linkkiä, erityisen hienolta tuntuu Joensuun yliopiston ja amerikkalaisten yhteinen kehitystyö.
http://www.youtube.com/watch?v=kn2-d5a3r94
Minecraftilla voit myös tehdä taidetta (ja koneita mm. tietokoneita), ehkä tästä tulee aikoinaan paljon halveksitun videotaiteen seuraaja:
http://www.youtube.com/watch?v=nBhFsuB5AKc
Ari Kujala lähetti pari mielekiintoista linkkiä, erityisen hienolta tuntuu Joensuun yliopiston ja amerikkalaisten yhteinen kehitystyö.
http://www.youtube.com/watch?v=kn2-d5a3r94
Keväällä 2013 Minecraftin PC-versioita oli myyty 10 milj. kappaletta ja muita versioita 20 milj. kappaletta. Pelin yhtenä kehittäjänä näkyy suomalainen nimi Markus Toivonen (salanimi Junkboy), vaikka kansalaisuudeksi on mainittu Ruotsi.
Antti ja Indiana Jones
Antti, 7-vuotias, pitää Nintendon Indiana Jonesia parhaana pelinä. Se muistuttaa Marioa, joka pitkään on ollut pelien peli. Mario syntyi vuonna 1981 japanilaisen Shigeru Miyamoton suunnittelemana. Pelin erilaisia versioita on myyty yli 200 miljoonaa kappaletta. Yhtäkkiä Antti kuvaa minut, pääni on Nintendon ruudussa hahmona ja minua tulitettaan palloilla, palloja lentää joka puolelta päätäni kohti, taustalla Välimeren maisema. Merkillinen minulle tuntematon maailma, mutta nyt tämän kirjoittelun jälkeen hieman – suorastaan pikkuriikkisen - hahmottuva.
LEGO Indiana Jones 2 (deutsch/german) Trailer [HD]
Habbo Hotel on maailman suurin lasten virtuaaliyhteisö
Muutama vuosi sitten lastenlapseni olivat tiiviisti Habbohotelissa. Nyt Habbo Hotelissa vierailee kuukausittain yli 11 miljoonaa yksittäistä kävijää kautta maailman. Palvelu on tarjolla 11 eri kieliversiona. Kaikkiaan rekisteröityjä hahmoja on noin 207 miljoonaa, jotka käyttävät palvelussa yli 45 miljoonaa tuntia kuussa. Habbo - hotelli on suomalaisten pelinkehittäjien valtava menestys, joskaan ei taloudellisesti. Peli oli/on lasten suosikki. Habbo alkoi Suomessa vuonna 2000 ja viimeisin mukaan liittynyt maa on Turkki 2011. Sosiaaliseen verkostoitumiseen sitouttavaa peliä pelataan 150 maassa. Peliin liittyvä chat-toiminto on huippuunsa laajaa. Tästä koitui myös ongelmia, kun asiattomia seksiin ja rasismiin liittyviä chat - keskusteluja pääsi valvonnasta huolimatta sivustolle. Habboon liittyy kalusteiden ja varusteiden myyntiä. Liikevaihdon suuruus on viime vuosina liikkunut 30-40 miljoonan euron välillä. Yhtiö on kuitenkin ollut jatkuvasti tappiollinen 2-12 prosentin tasolla. Sulake Corporation Oy on nyt lähes kokonaan Elisan omistuksessa ja työllistää vajaat sata ihmistä. Maailmanmenestys pelinkehittäjänä ei siis välttämättä näytä tuottavan merkittävää taloudellista hyötyä.
Clash of Clans peliä pelaavat kansanedustajakin täysistunnossa
Jos Habbo on yksi vanhimmista menestyksekkäistä suomalaispeleistä, niin Clash of Clans on ehkä uusin. Pelin kehittäjä on Supercell. Viimeisimmässä Me Naiset -lehdessä pelinkehittäjät ovat euforisessa hybriksessä. He ajattelevat olevansa arkkitehteja ja luovansa jotain merkityksellistä. Näin he sanovat: ”Pelintuottaja on vähän kuin arkkitehti suurine linjoineen, muu tiimi miettii miten pitkäksi hirret tulee sahata ja miten viemäröinti hoidetaan. Uusi peli lähtee liikkeelle markkinatutkimuksesta.” Pelien kehittäjät eivät mainitse sanaa etiikka, eikä edes estetiikka. He puhuvat perusluupin koukuttavuudesta. Clash of Clans on strategiapeli, jossa rakennetaan kylä, hankitaan (ryöstetään) resursseja naapurikylistä, muodostetaan klaaneja ja pyritään naapureiden tuhoamiseen. eettistä, järkevää, kehittävää?
OFFICIAL Clash Of Clans Trailer HD
Onko pelaaminen vahingollista?
Maailmalla keskustellaan kyllä vilkkaasti erityisesti lasten pelaamisesta, mutta tieteellistä näyttöä vahingollisuudesta ei näytä löytyvän. Amerikkalainen tutkimusprofessori Peter Gray pitää kouluihin ja lapsiin keskittyvää blogia ”Freedom to Learn” http://www.psychologytoday.com/blog/freedom-learn . Blogissa keskustellaan innokkaasti, liiankin innokkaasti, että kaikkia lasten pelaamiseen kohdistuvaa keskustelua jaksaisi lukea. Tässä eräitä poimintoja, Dr. Gray kirjoittaa: ”Videopelit ovat olleet alusta alkaen niiden ilmestyttyä pelonlietsojien hyökkäyksien kohteena, eivätkä hyökkäykset ole vähentyneet. Jos googletat internetissä hakusanalla harmful effects of video games löydät monenlaisia pelottavia väitteitä. Varoitetaan pelien aiheuttavan masennusta, aggressiota, unettomuutta, sielullisia vaikeuksia, liikalihavuutta, tottelemattomuutta jne. – lista jatkuu. Ainoa asia, jonka lietsojat ovat jättäneet ulkopuolelle, on 'housemaids knee' eli ’vettä polvessa’.” Gray jatkaa: ”Useimmiten väitetään pelaamisen aiheuttavan: (1) sosiaalista eristäytymistä, sekä (2) rajoittavan ulkoilmaelämää ja johtavan sen kautta liikalihavuuteen ja huonokuntoisuuteen, ja vielä (3) kiihottavan väkivaltaisuuteen – jos peleissä on väkivaltakomponentti.”
Hän sanoo kirjan lukemisessa kahden ensimmäisen väitteen olevan yhtä tosia, mutta kolmannen väitteen suhteen hän vertaa videopelien animoitua murhaa Shakespearen Hamletin isäpuolen murhaan. Hän vielä sanoo, että kouluissa pakotamme lapsemme lukemaan tuosta murhasta, emmekä näe siinä mitään vaaraa. No, Suomessa lapsemme eivät kyllä taida tuota Shakespearea lukea, joten olemme hieman tietämättömässä tilassa isäpuolen murhien suhteen.
Hän sanoo kirjan lukemisessa kahden ensimmäisen väitteen olevan yhtä tosia, mutta kolmannen väitteen suhteen hän vertaa videopelien animoitua murhaa Shakespearen Hamletin isäpuolen murhaan. Hän vielä sanoo, että kouluissa pakotamme lapsemme lukemaan tuosta murhasta, emmekä näe siinä mitään vaaraa. No, Suomessa lapsemme eivät kyllä taida tuota Shakespearea lukea, joten olemme hieman tietämättömässä tilassa isäpuolen murhien suhteen.
Gray sanoo monien tutkimuksien osoittavan videopelien lisäävän sosiaalista vuorovaikutusta ja ystävyyttä. Lapset pelaavat yhdessä, joko samassa huoneessa tai verkossa, he puhuvat peleistä ja opettavat toisilleen pelin strategioita. Gray väittää, ettei väkivaltapelien määrän kasvaessa ole voitu havaita minkäänlaista kasvua maailman nuorisoväkivallassa. Hän kertoo myös amerikkalaisesta teini-ikäisille tehdystä tutkimuksesta ja kokeesta joka osoitti väkivaltaisten videopelien pelaajien hallinneen koetilanteessa muita paremmin vihamieliset tunteensa ja aggressionsa.
Kun lapsilta kysyttiin mitä hyvää he näkevät pelaamisessa, he yleensä puhuvat vapaudesta, itsemääräämisoikeudesta ja asiantuntemuksesta. Peleissä he tekevät omia päätöksiään ja pyrkivät ratkaisemaan itse asettamiaan haasteita. Tämä on vastakohtaista koulun ja aikuisten dominoivalle maailmalle, jossa heistä tehdään ”jatkuvaa kontrollia vaativia idiootteja”. Lopuksi Gray toteaa monien ”pätevien” tutkimusten osoittaneen nopeiden videopelien parantavan lasten ”visiospatiaalisia” kykyjä ja jopa näkyvän älykkyysosamäärätesteissä.
Hänen vaikuttava loppulauseensa on: " Children are suffering today not from too much computer play or too much screen time. They are suffering from too much adult control over their lives and not enough freedom”.
Vielä pari hauskaa kommentoijaa saa puheenvuoron:
Kommentoija on huolestunut roolipelien addiktiosta. Hän näkee 30-40 vuotiaiden pelaamisen sosiaalisena uhkana, sillä ne voivat korvata todellisen elämän ja tuhota ihmisen kyvyn solmia sosiaalisia suhteita. Hän käskee menemään reddit.com sivustolle ja epäilee että siellä käyvät nuoret miehet, jotka pelatessaan haluavat ratkaista ongelmia, joilla ei ole mitään tekemistä heidän todellisen elämänsä kanssa. Se on pelkkää huvia. Niin pitäisikö tässä olla enemmän huolissaan keski-ikäisistä kuin lapsista?
Toinen kommentoija vastaa:
Minä erosin ensimmäisestä puolisostani, kun huomasin hänen panevan enemmän energiaa SimCity- perheeseen kuin meidän omaamme. Hänellä oli virtuaalimaailmassaan samanlainen työ, samanlainen vaimo ja samanlaiset harrastukset kuin todellisuudessa. Työstä tultuaan hän uppoutui Simsiin ja unohti perheensä. Tuttuako?
Haastattelen lastenlapsiani, he ovat aikamiehiä ja opiskelijoita, haastattelen myös äitejä
Tyttärenpoikani Teemu, vanhin lastenlapseni, nyt 31-vuotias, muistelee peliaikojaan. Nyt hän on lopettanut pelaamisen. Suosituimmat nuoruuden pelit olivat Quake, Doom, Duke Nukem, Red Alert ja Command & Conquer. Tämä oli ennen alkuperäistä SimCityä, jossa erikoisuutena olivat kaupunkilaisten tarpeet. Ne kun oli hyvin tyydytetty, kaupunki kasvoi. Kasvu päämääränä! Nythän kaikki on muuttunut interaktiiviseksi. Sims on uudempi versio, jossa voidaan luoda hahmoja, vaatetusta ja kavereita. He sitten seikkaillevat, rakastuvat, saavat lapsia ja vanhenevat.
Sims-pelissä hahmojen luominen tuntuu olevan tärkeätä, voit tehdä itsestäsi sellaisen kuin todella haluat olla, sitten perustat perheen, rakennat talon, teet lapsia ja saat korvaavan elämän. Klikkaa tuosta: http://www.youtube.com/watch?v=p7BAUNzJvts
Pojanpoikani Joonas ei usko pelien vahingollisuuteen. Hän sanoo, että pelit lievittävät aggressiota. Hän pelaa FIFA- ja NHL -urheilupelejä sosiaalisena pelitapahtumana kavereidensa kanssa. Keskustelen tuosta ihmeellisestä aggressiosta. En muista lapsena kokeneeni tuollaista aggressiivisuutta, jota olisi pakko purkaa. Tai sitten se purkautui riitelyssä sisareni kanssa. Joonas kuitenkin kritisoi combat-pelejä, joissa sankarit ovat aina jenkki- tai brittisotilaita ja vastustajat islamisteja tai venäläisiä. Hän pitää sotapelejä melkoisina propagandan välineinä.
Jenni väittää opettajien sanovan lasten muuttuneen rauhattomiksi. Pelaamisen jälkeen 6-vuotias Niilo on pahantuulinen ja väsynyt. Niilon Skylanders on räiskintäpeli. Olisiko sillä vaikutuksensa? Käytännön elämässä kotonaoloaika jää lyhyeksi. Lapsi tulee kotiin kello viisi, ennen nukkumaanmenoa on syötävä yhdessä, leikittävä normaalit leikit, ulkoiltava – miten siihen saa mahtumaan valmiiksi rakennetun pelimaailman?
Laura, Eemelin ja Antin äiti, ei usko pelien olevan haitallisia lapsilleen - ei ainakaan niiden pelien, joita he pelaavat. Itse hän on mieltynyt Nintendolla olevaan Professor Layton –peliin. Pelissä on animaatio ja tarina, yleensä mysteeri. Jotta animaatio jatkuisi, on ratkaistava tehtäviä. Tehtävät ovat matematiikka, loogista päättelykykyä ja osin kompakysymyksiä. Älytehtävät ovat kiinnostavia. Tehtäviä voi miettiä lasten kanssa yhdessä. Lasten tilanneäly on usein aikuista parempi. Laura suosittelee tätä peliä lapsille ja aikuisille. Katso pelin traileri: http://professorlayton.nintendo.com/miraclemask/ .
Lauran mielestä on tärkeätä, että lapset pelaavat yhdessä vanhempien kanssa tai ainakin näyttävät suosikkipelinsä. Aikuisten maailman ja lasten maailman täytyy löytää kosketuskohtia. Lauran mielestä on myös tärkeätä, että äidit pelaavat lasten kanssa. Pelitoimintaa ei pitäisi jättää yksin isien huoleksi, siinä miehiset intohimot saattavat dominoida.
Lauran mielestä on tärkeätä, että lapset pelaavat yhdessä vanhempien kanssa tai ainakin näyttävät suosikkipelinsä. Aikuisten maailman ja lasten maailman täytyy löytää kosketuskohtia. Lauran mielestä on myös tärkeätä, että äidit pelaavat lasten kanssa. Pelitoimintaa ei pitäisi jättää yksin isien huoleksi, siinä miehiset intohimot saattavat dominoida.
Maailman suosituimmat pelit
Ryhdyn tutkimaan maailman suosituimpia pelejä. Tietenkin tiesin Angry Birds -pelien latauskerrat. Olin lastenlapsieni kanssa seuraillut pelintekijöiden luomien ihanien avaruusrakennelmien tuhoamista, kerta toisensa jälkeen - ja kaikki yhdellä ritsan laukaisulla. Onnistuneen toiminnan tulos on aina rakennelmien sortuminen ja possujen tuho. Mutta ei tuossa varsinaista väkivaltaa ole. Itse asiassa rakennelmat ovat kauniita. Kännykässä ladatuissa peleissä Angry Birds on loistavasti ykkösenä. Tai sitten noista määristä ei kai voi sanoa tarkkaan mitään, nehän muuttuvat koko ajan, mutta suuruusluokkia. Jo vanhentuneet, vuoden 2012 tiedot Angry Birds menestyksestä ovat näkyvissä tässä videossa:
Jos et ole pelannut Angry Birdsiä katso nyt ainakin koko tarinan alku: Possut paistavat paistinpannulla lintujen munat, siitä alkaa sota, katso miten kaikki alkaa:
Angry Birds - Cinematic Trailer
Angry Birdsin rakennelmat ovat hienoja, ne kiinnostavat teknikoita – varmaan arkkitehtejakin. Siinä on herkkäpiirteistä wau-arkkitehtuuria maalla, merellä ja avaruudessa. Noita rakennelmia olisi hienoa rakennella, jotain muuta kuin SimCityn hökkelikyliä. Sellaista mahdollisuutta ei toistaiseksi ole. Toivon sen tulevan!
Sietää miettiä: Vuoden 2012 loppuun pelaajat olivat viettäneet 200 000 vuotta pelin parissa. Päivittäin peliä on pelattu 300 miljoonaa minuuttia eli 50 000 tuntia eli runsaat 20 000 vuorokautta. Vuoden 2012 loppuun peliä oli ladattu puoli miljoonaa kertaa. Nyt latausmäärät ylittävät miljardin. Ja nuo äskeiset luvut voi kertoa kahdella.
Sietää miettiä: Vuoden 2012 loppuun pelaajat olivat viettäneet 200 000 vuotta pelin parissa. Päivittäin peliä on pelattu 300 miljoonaa minuuttia eli 50 000 tuntia eli runsaat 20 000 vuorokautta. Vuoden 2012 loppuun peliä oli ladattu puoli miljoonaa kertaa. Nyt latausmäärät ylittävät miljardin. Ja nuo äskeiset luvut voi kertoa kahdella.
Seuraavassa näet tilastoa pelien ja laitteiden myynnistä, tilastot muuttuvat päivittäin miljoonilla latauksilla, ne ovat siis juuri nyt virheellisiä ja huomenna sitä virheellisempiä:
| |
Eri pelikonsolien suhteen myyntimäärät maailmassa jakautuvat kuvan mukaisesti, Nokian N-Gage ei tainnut tuossa skabassa juuri menestyä. Mutta ajatelkaa: maailman 8 miljardin väestölle on myyty 1,5 miljardia pelikonsolia ja kun otetaan 2012 ja 2013 mukaan varmaan runsaat 2 miljardia pelikonsolia. Suuri osa vanhoista malleista tietysti on jo elektroniikkaromuna nurkissa kaikkien kymmenien latureiden ja piuhakasojen kanssa sulassa sovussa.
Kännykässä ladatuissa peleissä Angry Birds on loistavasti ykkösenä. Tai sitten noista määristä ei kai voi sanoa tarkkaan mitään, nehän muuttuvat koko ajan, mutta suuruusluokkia. Tämä tilasto voi olla minun väärinkäsitykseni, sillä Fruit Ninja ja Doodle Jump lienevät myös superlaajasti pelattuja. Tässä Angry Birds näyttää ylivoimaiselta ykköseltä. Jokin virhe?
Minä olen nuori, korkeakoulutettu, aikuinen mies ja pelaan tietokonepelejä. Toisinaan paljonkin. Jään helposti koukkuun varsinkin peleihin joissa on kilpailullisia elementtejä. Onnekseni tiedostan tämän itse ja välillä pakotan itseni lopettamaan pelaamisen kokonaan viikoiksi jotta en päädy ihan täydeksi pelinarkkariksi. Olen tuntenut myös ihmisiä joilla näin hyvää itsekuria ei ole ja osa heistä viettää varmaan tälläkin hetkellä aikansa työttömänä pelaten pelejä vähintään kymmenen tuntia päivässä. Väittäisin että aikuisille pelit ovat pahempi ongelma kuin lapsille pelkästään siitä syystä, että aikuisilla ei ole äitiä pistämässä peliä poikki kun addiktion oireet alkavat näkyä.
VastaaPoistaToisaalta parempi on olla peleihin koukussa kuin viinaan tai heroiiniin. Jos elämä luistaa hyvin ja melkein kaikki vapaa-aika kuluu pelien parissa niin mitä sitten? Ihminen voi olla tyytyväinen ja onnellinen vaikka elämäntyyli ei olisikaan ulkopuolisten mielestä "normaali".
Moi Pentti,
VastaaPoistakiitos uusimmasta blogitekstistäsi. Tiesitkö muuten, että Minecraft-pelin alkuperäinen ja yhä edelleen suosittu Classic-versio keskittyy ainoastaan rakentamiseen. Käytössä on rajaton määrä materiaalia ja nettimaailmassa onkin noussut ilmiöksi 1:1 suhteen rakennetut kopiot, esim. Starwarsin avaruuslaiva Enterprise. Pelissä kiehtoo mm. yksinkertainen, 80-lukulainen grafiikka ja kuka tahansa oppii helposti sitä käyttämään.
Uskomatonta touhua:
http://www.youtube.com/watch?v=kn2-d5a3r94
Minecraft on otettu myös hyötykäyttöön opiskelussa sekä maailmalla osaksi jopa todelliseen ympäristösuunnitteluun.
http://dome.fi/pelit/ajankohtaista/joensuussa-kaannetaan-minecraftia-opetustyokaluksi
SimCityn ensimmäinen versio julkaistiin vuonna 1989. Siihen tuli itsekin poikana uppouduttua. Oli erittäin nautinnollista vain rakentaa ja rakentaa kunnes kaupunkitila loppui ja oli aloitettava taas uudesta maastosta.
Lapset ovat aina leikkineet ja pelanneet pelejä. Siis jo ennen tietokoneaikaa ja tulevat pelaamaan myös tulevaisuuden virtuaalimaailmassa.
VastaaPoistaDont´t worry. Kyllä niistä ihan kunnon ihmisiä tulee, tulihan meistäkin.
Elä makeesti siellä Portofinossa ja käy ottamassa Campari soodat hotelli Splendidossa.
Täällä Ogelissa näytti mittari tänään + 33 C.
Meillä käy viisivuotias tukiperhelapsi, joka on saanut kotonaan viettää aikansa lähinnä pelaamalla. Hän on ylivilkas ja aggressiivinen saapuessaan. Meillä säännöllisten ruoka-aikojen, ulkoilun ja nolla-ruutuajan parissa hänen käytöksensä palautuu jotakuinkin tavallisen lapsen käytökseksi vajaassa vuorokaudessa. Mutta sitä ennen on rankkaa.
VastaaPoistaAivot muokkautuvat kaikesta mihin niitä käyttää, lapsilla voimakkaimmin. Olisin siksi varovainen tietokoneella kuluvassa ajankäytössä. Hyvä, että lähipiirisikin lapsilla on sovittu tietyt ruutuajat. Kuinkahan lapsille saisi omia juttuja ja autonomiaa myös tietokonemaailman ulkopuolella?
On muuten myös kasvavaa lääketieteellistä näyttöä paljon istumisen terveyshaitoista. Itselleni, hoikalle, muuten terveelle iskivät nyt 35-vuotiaana laskimo-ongelmat jalkoihin ihan yllättäen, eikä jalkojen terveyttä saa enää takaisin. Harmittaa, etten ole tajunnut liikunnan harrastamisen merkitystä aikaisemmin.
Pelien niputtaminen yhteen nippuun on kovin yksisilmäistä. Onko tietokonepeli hyvä vai paha? Onko pesäpallomaila hyvä vai paha? Riippuu vähän, löydäänkö sillä palloa vai kaveria...
VastaaPoistaOn ihan selvä, että ruudun ääressä istuminen on istumista. Aivoille lienee parempi istua tietokonepelin ääressä kuin television ääressä. Jälkimmäinen on aivotutkimuksen mukaan äärimmäisen passivoivaa toimintaa. Ja sitä me harrastamme keskimäärin kolmisen tuntia vuorokaudessa. Lisäksi ajankäyttötutkimusten mukaan runsas tietokoneen käyttäminen on osin pois juurikin tuosta television tuijottamisesta.
Ehkä enemmän pitäisi kiinnittää huomiota siihen, miten pelimaailmaa voisi käyttää ihan tarkoitushakuisen opettamisen lähteenä. Simulaatiopelit opettavat asioiden varsin monimutkaistenkin suhteiden hahmottamista, mistä on elämässä paljonkin hyötyä. Tätä voisi aika monessa asiassa hyödyntää, koska simulaatiot kuitenkin opettavat tarkastelemaan asioita yrityksen ja erehdyksen kautta, jolloin ne menevät paremmin intuitioon.
Tietokonepeleillä saa liikuntaankin uutta potkua. Liikunnan yksi suuri ongelma on se, että vain osa ihmisistä saa koukuttavaa nautintoa liikunnasta. Kuitenkin käytännössä lähes kaikki kyllä pistävät kroppansa koville huomaamattaan, jos aivoilla on riittävän mielekästä tekemistä samaan aikaan. Tähän on jonkin verran pelejä ja välineitä, mutta enemmänkin voisi olla, ja enemmänkin niitä voisi hyödyntää. Entä jos liikuntatunti vietettäisiinkin välillä Wiin kanssa? Liikunnan haasteellisuus etenkin epäliikunnallisille on se, että se on sekä epämukavan tuntuista että toivottoman tylsää. (Harrastan itse rasittavaa kestävyysliikuntaa useita tunteja viikossa, ja kovin mielelläni ottaisin lenkille jotain muutakin ajanvietettä kuin SportsTrackerin. Parempi sekin kuin mieli tylsänä miettiä, että "vielä viisi kilsaa".)
Tietokoneesta voi olla apua myös monenlaisten taitojen harjoittamiseen. Syystä tai toisesta kuitenkin esimerkiksi musiikkiharrastukseen on aika vähän tietokonepelejä, ja olemassaolevatkin ovat harvoja poikkeuksia lukuunottamatta huonolaatuisia. Kuitenkin vaikkapa soittamisen tiettyjen perusasioiden oppimiseen tietokone voisi olla aivan loistava kaveri, joka koukuttaa tenavan harjoittelemaan paljon enemmän kuin yksinäinen kitkutus harjoituskopissa.
Piian viisivuotiaan tukiperhelapsen ongelma voi olla tietokonepelaaminen, mutta ongelma voisi olla olemassa, vaikka tietokonepelaamisen korvaisi videoiden tuijottamisella. Ei tietokone ihmisen läsnäoloa korvaa.
Tietokonepelejä vastaan ei kannata taistella. Enemmän kannattaisi taistella sen puolesta, että pelitarjonta olisi hauskaa ja hyödyllistä.
Täsmälleen!
PoistaTerve,
VastaaPoistaEnpä oikein usko, että lapset kärsivät liiasta vanhempien kontrollista. Mielestäni oikea resepti loppujen lopuksi on tylsä usein hoettu: "Kaikkea sopiva määrä. Ei liikaa yhtä lajia". Pelaaminen ei ole ratkaisu mihinkään eikä syy mihinkään, kunhan sitä ei tee liikaa. Hyviä harrastuksia, nettiä, pelejä, järkevää ruokaa, riittävästi unta, sopivasti valvontaa. Rajoja ja rakkautta. Aika vanha resepti. Osa aineista vain muuttuu ajan myötä. t. Mika
Moi Pena, super blogi, erityisesti SimCity. Pelasin 1. kertaa Angryä- nyt ymmärrän vähän paremmin. Onnea WSP:n saavutuksesta Laajasalon siltasuunittelukisassa. Toivottavasti toteutetaan.
VastaaPoista