Yliopiston juhlasali täyttyy juhlavissa tunnelmissa. Olin
saanut ystävältäni kutsun tulla seuraamaan mielenkiintoiseksi oletettua
keskustelua: ”Voiko etiikkaa ja taloutta yhdistää?” Tilaisuuden järjestäjänä
toimi valtionvarainministeriö ja pääpuhujana olisi valtionvarainministeri itse.
Kas, tuossa tulee ystäväni Arto Salmela paikalle, haluaa viereeni. Ei, sorry,
paikka on varattu naiselle. Kas, sieltä tulee ystäväni Pekka Korpinen paikalle,
haluaa viereeni. Ei, sorry, paikka on varattu naiselle. Vihdoin seuralaisnaiseni
saapuu ja tilaisuus voi alkaa.
Tilaisuuteen olivat järjestäjät kutsuneet saarnamiehiä – kaksi
piispaa ja yhden metropoliitan. Saarnamiehet etsivät paikkaansa pöydän takaa,
yksi edustaa nelimiljoonaista luterilaista kansaa, yksi kuusikymmentuhantista
ortodoksikansaa ja yksi kymmentuhantista roomalaiskatolista kansaa. Ministeri,
yliopiston rehtori ja talousprofessori tepastelevat. Juontaja kolisuttelee
mikrofoniaan. Ministeri vaikuttaa reippaalta ja tyylikkäältä. Yleisö tarkkailee
ja on tarkkailtavana. Tietty yhteisökö?
Yliopiston
juhlasali on kiehtova paikka. Juhlavuus ja perinteet menevät luihin ja ytimiin.
Auditorio luo yhteisöllisyyttä – kaikkien läsnäolijoiden läheisyyttä. Mainio
paikka saarnamiehille.
Saarnamiehet liikkeellä
Juuri lähes osuvasti lähes päivälleen sain työkaveriltani
ja kaveriltani Jore Systältä, Lappeenrannan mieheltä, saarnamiehiä koskevan
viestin – vertailukohta sekin:
”Terve Pena; Etelä-Saimaa Lappeenrannassa on uutisoinut
saarnamiehestä, jota poliisit ovat hätistelleet ensin Imatralla ja nyt sitten
Lappeenrannassa. http://www.esaimaa.fi/Online/2014/01/24/
Tuosta saarnamiehestä muistui mieleeni vuodelta 1977
hauska tapaus eräästä toisesta saarnamiehestä. Olin sähköratahommissa
Lappeenranta-Imatra välillä ja samalla työmaalla oli myös tunnettu saarnamies
Malmin Jaska: Lappeenrannan seudulla suorastaan legenda jo eläessään. Ajelimme
perjantaina työviikon päätteeksi kohti Lappeenrantaa ja meillä oli tapana
poiketa Joutsenon ALKO:sta hakemassa ns. perjantaipullot ja niin myös tälläkin
kerralla. Kun me muut menimme puotiin, Jaska hyppäsi myös ulos autosta ja piti
pienen saarnatuokion sillä aikaa kun me hoidimme ostoksemme handelista. Sitten
tulimme kassit kilisten kaupasta ja huikkasimme taas Jaskan kyytiin ja matka
jatkui kohti kotia ja Lappeenrantaa. Olen jälkeenpäin itseksesi hekotellut
asialle lukuisia kertoja, miltä se on mahtanut näyttää ohikulkijoiden silmissä.”
No, entisajan saarnamiehillä oli kovemmat otteet,
kielsipä tuo Heinolan maalaiskunnan kirkkoherrakin 50-luvulla ”suu- ja
sorkkatautisia” naisia Herran huoneeseen tulemasta, olivat nimittäin nuoret
naiset ryhtyneet huulipunaa ja kynsilakkaa käyttämään. Nykyajan saarnamiehiltä
ei voi näin räväköitä otteita odottaa – ei edes alakierteisessä Suomessa.
Usko jumaluuteen on
suuri. Wikipedia sanoo suuressa viisaudessaan, että maailman ihmisistä noin 1
miljardi on uskonnottomia, loput uskovat, lapset tosin tunnustanevat
vanhempiensa uskoa. Vallan ja rahan vuorovaikutuksessa sielujen odotuksilla
tulevaisuuden suhteen on mitattava arvo.
Urpilaisen ja koko Suomen kansan saarnamiehet pääsevät
puhumaan vasta Urpilaisen itsensä saarnan ja talousprofessori Kanniaisen
saarnan jälkeen. Jäikö noista jotain mieleen? Valtionvarainministerin sanomasta
jäi mieleen veroparatiisien kautta pyöräytetyt ja siten hukkaan menneet
valtioiden verovarat ja talousprofessorilta jäi mieleen väärin toteutetut
kannusteet, väärän suuruisina ja väärille ihmisille. Asiat siis saataisiin
lähes kuntoon jos nuo kaksi asiaa…
Varsinaisista saarnamiehistä metropoliitta osoittautuu
ilmeisen kansanomaiseksi herraksi. Arvelee valtion olevan todella vaikeuksissa,
koska piispatkin on pyydetty apuun. Niin, kysynpä nyt miksi piispat oli
pyydetty tähän keskusteluun? Onko heillä jotain annettavaa tähän keskusteluun?
Edustavatko he joitakuita, joiden puolesta he voisivat puhua? Olisivatko heidän
uskonnolliset alamaisensa valmiita uhrauksiin jos henkinen johtaja siihen
kehottaisi?
Olivatko saarnamiehet
paikalla konsultteina?
Herää kysymys: olivatko saarnamiehet tilaisuudessa
konsultteina? Konsultit ovat olleet kohukirjoja myöten esillä. Kirkko on aina
ollut huippuunsa luovasti ideoitu konsultti. Kirkko on konsultoinut kuoleman
jälkeisen elämän mahdollisuudesta. Tuohon aikaan ei vielä tunnettu
laatujärjestelmiä. Niinpä kukaan ei liene kysellyt palautteen tai
asiakasvuorovaikutuksen perään. Yllättävältä tuntuukin se, ettei helvetin
olosuhteiden lisäksi tunneta kunnolla taivaan olosuhteita. Mika Waltarin Mikael
Karvajalassa Turun pappismies kertoi kirkolla olevan erittäin hyvä tieto
helvetin olosuhteista, mutta kirkko ei vielä silloin ollut kerinnyt tutkia
taivaan olosuhteita. On siis onnistuttu myymään puhdasta illuusiota ilman tuoteselostusta.
Islamistit ovat kuitenkin hieman pitemmällä
taivaan tuoteselosteessaan. Taivaallisten kuultavaihoisten kaunotarten ja
runsaan viininjuonnin lisäksi toivotaan suuriakin palmutarhoja taivaallisen
elämän sulostuttajaksi. Yhden palmun voi saada pyörittämällä rukousnauhaa 999
kertaa. Niinpä varakkaat ystäväni pyörittävät nauhaa jatkuvasti pitkin päivää –
päivä ja palmu. Se ei molempia käsiä työhönsä tarvitsijoilta onnistu – köyhät sikseen.
Marx erehtyi koneesta
Olen nyt Tallinnassa ja katselen Telliskiven uudelleen
muotoutuvia nuoren polven ”luovia” kortteleita. Miksi nuo talot ovat saaneet
elää elämänsä ilman hoitoa tai kunnossapitoa? Liisa sanoo (kirkosta eronnut ja
entinen taistolainen): ”Kun ei ollut mitään tietoa tulevaisuudesta ylläpito ei
ollut kiinnostavaa, kauneus ja koristelu olivat turhuutta, se kuului
kapitalisteille.” Maikki sanoo (kirkosta eronnut): ”Vain uskonto tuo uskon
tulevaisuuteen.” Niin todellakaan Marx ei tullut sanoneeksi: ”Tärkeintä on
kunnossapito.” Niinpä siis maanpäällisestä elämästä tuli enemmänkin helvetin
kaltainen. Mutta miksi kapitalistin helvetistä tuli myös kommunismin uskossa
olevien helvetti. Se ei varmaankaan ollut Marxin tarkoitus. Marx muuten aavisti
tuon tilanteen. Kone tuhosi illuusion. Koneista ei puhuta Raamatussa, eikä
niistä puhuta antiikista nykypäivään ulottuvissa filosofioissa. Ensimmäinen
filosofi, joka puhui koneista, oli Karl Marx. Hän sanoi: "Nykyaikana
tuntuu kaikessa olevan ristiriitansa. Näemme, miten koneet, joilla on
ihmeellinen kyky vähentää ihmistyötä ja tehdä se tuloksellisemmaksi,
näännyttävät ihmiset nälkään. Tähän asti tuntemattomat uudet rikkauden lähteet
muuttuvat jonkin oudon, käsittämättömän, lumousvoiman vaikutuksesta kurjuuden
lähteiksi. Tuntuu kuin tekniikan voittojen hintana olisi moraalinen
rappeutuminen."
Tallinnan
Telliskiven teollisuustalot kertovat tarinaa unelmasta. Marxin unelma ihmistyön
vähentämisestä ja työn tuloksellisuudesta koneiden avulla johti kurjuuden
lähteeksi. Nyt luovat nuoret muuttavat syntynyttä todellisuutta. Onko Suomen
nuorten parasta hakea oppia veljeskansan yritteliäisyydestä ja innovaatiosta?
Markkinat ovat uskonto
Yliopistolla pidetyn tilaisuuden teemana oli etiikka ja
taloudenpito - kysymysmerkki perässä! Vastausta ei syntynyt. Nuo käsitteet näyttävät
olevan yhtä kaukana toisistaan kuin kuolemanjälkeinen elämä ja elämä. Vai onko
olemassa jokin etiikan koodi, jonka talouselämä tunnistaa. On, yksi ja ainoa –
korruptio. Talouselämän mukaan markkinat hoitavat kaiken muun paitsi
korruption. Markkinat karsivat heikon laadun, markkinat takaavat oikean palkan
oikeasta työstä, markkinat poistavat ylihinnoittelun, markkinat luovat köyhille
ja rikkaille tasa-arvoisen kaupankäynnin - mitä nyt protektionismin pikku
haitat, markkinat ylläpitävät ekologian ja markkinat torjuvat kasvihuoneilmiön.
Reilu kauppa ja luomutuotanto ovat osa markkinamekanismia. Markkinat ovat
uskonto!
Kuinka maltoit olla niiiiin monta päivää kirjoittamatta?
VastaaPoistaHauskasti taas asettelet sanasi. Ihmettelin minäkin, mikä into Urputtajalla oli kutsua kirkonmiehiä yhteen. Ei kai siitä mitään jäänyt käteen? Piti kai lähestyä uskontoakin. Ehkä se tuo lisää ääniä. I