Elämme mielenkiintoisia aikoja. Joku on epäillyt kiireen
keskuspuiston bulevardisoinnissa johtuvan rakentajille annetuista lupauksista
tonttimaan suhteen. Nyt kaupungin uusimmat tutkimukset paljastavat liito-oravien ehtineen edelle. Ne ovat
ehtineet jo varata useita pikseleitä hyvää rakennusmaata. Tämä ei nyt jätä
kylmäksi tämä keskuspuiston pikselöinti – ei oraviakaan. Viimeksi nyt Matti
Arponen keskuspuistoaktivisti ja huomioteippien vetäjä, kaupunkilainen ja
eläkkeellä oleva mittapuolen johtava virkamies, hän pamautti kaikille
valtuutetuille ja meille keskuspuistoa puolustaville valmistelemaansa
kartta-aineistoa asuntotuotannon tarjottavista keskuspuiston pikseleistä. Hän
oli mitannut yleiskaavakarttoja mittamiehen taidoilla ja saanut lasketuksi
pikselihehtaarit ja vastaavan kerrosalan määrän eli rakennusoikeuden. Tässähän
tuli heti kylmä hiki kun olin itse laskeskellut noita neliöitä ja pikseleitä
ikään kuin enemmänkin hehtaaripyssyllä. Kylmä hiki onkin ollut koko ajan siitä,
ettei tule tehtyä kymmenyspilkkuvirheitä. Ennen vanhaan kun laskut tehtiin
laskutikulla, kymmenyspilkkuvirheitä ei päässyt tulemaan, mutta nyt digiaikana
asia on toinen. Siitä me olemme saaneet todisteita monesta rakennushankkeesta,
oli sitten kysymyksessä metrotunnelit tai ydinvoimalat.
Liito-oravat ovat
varaamassa tontteja keskuspuistossa. Tämän paljastaa juuri eilen ilmestynyt
Helsingin kaupungin ympäristökeskuksen uunituore tutkimus ”Helsingin
liito-oravakartoitus 2016”. Alustavan tutkimuksen mukaan oravat ovat jo
varanneet tonttimaata neljän pikselin verran Pirkkolantien pohjoispuolelta, Hämeenlinnanväylän
varresta. Tunnettua on että oraville oli jo ennestään varattu Metsäläntien
pohjoispuolinen alue entisen maaliikennekeskuksen kohdalla. Tästä tietoisena
kaupunkisuunnittelulautakunta luovuttikin kesäkuussa koko kahdeksan pikselin alueen
varauksen tehneiden oravien käyttöön. Oraville varattu rakennuskieltoalue on jo
nyt saavuttanut 12 pikselin eli 2700 asukkaan territorion.
Arposen kartat ja
räkningit
Nyt näissä keskuspuistolaskelmissa ei kuitenkaan saisi
tehdä virheitä sillä yksikin virhe saattaa viedä luotettavuuden ja peli on
pelattu. Otinpa siis heti, hieman pelonsekaisena nuo Arposen kartat
käsittelyyn. Hupsista, miten päin ne nyt ovat. Ne eivät ole pohjois-etelä
suunnassa, ne ovat sekaisin. Neljää
karttalehteä on katsottava idän suunnasta ja sitten kaksi onkin aivan totutulla
tavalla, etelän suunnasta katsottavissa. Myös pohjoisnuolet puuttuvat. Tämä ei
tahdo onnistua tavalliselta rakennusinsinööriltä. Loppujen lopuksi otan Arposen
karttalehdet Google Earthiin ja kääntelen ja vääntelen ja venyttelen niitä
kunnes ne asettuvat paikalleen keskuspuiston tanhuville.
Räknäilen yhteen Arposen numerot. Tarkastelen
Hämeenlinnanväylän itäpuolta välillä Kehä l - Rantarata. Arponen löytää tältä
väliltä 39 hehtaaria pikselimaata. Hän käyttää aluetehokkuutena suhdelukua
ea=1,3. Se on huimaa, mutta niin tekevät yleiskaavoittajatkin. Hän saa
mittaamilleen hehtaareille rakennusoikeudeksi 0,49 milj. k-m2. Jos oletamme 75
% kerrosalasta asuntokäyttöön ja laskemme asukasta kohti nykyisen keskiarvon
mukaan 43 k-m2 per asukas, asukkaita mahtuisi keskuspuistosta napattavalle
alueelle 8500 henkeä.
Jotkut ihmiset
haluaisivat säästää keskuspuiston. Yksi niistä on Matti Arponen. Tässä Hesarin kuvassa hän vetää huomioteippiä pikseleiden reunaan..
Yhtä mieltä Matin kanssa
Nyt on jännä paikka. Mitähän minä väitin sinne mahtuvan?
Olin ryhtynyt ihmettelemään tuota asiaa kaupunginhallituksen päätöksen jälkeen.
Jotenkin tuntuisi hyvältä tietää missä mennään.
Kukaan ei tietenkään voi tietää mitä kaupunginhallitus itse asiassa
päätti. Mutta jos tulkitaan sen päättäneen jotenkin niin kuin mitä ystäväni
vihreä cityviikinki Otso Kivekäs sanoo. Niin mitä sitten? Ja onhan tuo prosessi mielenkiintoinen.
Ensin yleiskaavoittajat tekevät oman ehdotuksensa. Sitten kaupunkisuunnittelulautakunta
karsii ja poistaa ehdotuksesta keskuspuiston osalta 10 pikseliä eli 10
hehtaaria eli 2250 asukasta. Nyt asia menee kaupunginhallitukseen lautakunnan
tekemillä muutoksilla korjattuna. Lautakunnan pöytäkirjassa muuten sanotaan jatkovalmistelussa
varmistettavan:
■
että Haaganpuron arvokas taimenkanta säilyy,
■
että keskuspuiston ekologinen käytävä säilyy
vahvana erityisesti Pirkkolan urheilupuiston ja Maunulan majan alueella,
■
että Keskuspuistossa uurnalehto säilyy
hiljentymiseen soveltuvana rauhallisena ympäristönä,
■
että luonnonmukaisia metsä- ja luontoalueita
tulee olla riittävä määrä rakennettujen puistojen lisäksi,
■
että riittävät lähivirkistysalueet tulee turvata
täydennysrakentamisalueilla, jne…
Kaupunginhallitus sitten teki jonkin päätöksen.
Pöytäkirjaa ei vielä ole saatavilla. Otso Kivekkään sanottiin sanoneen näin: ”Nyt
saatiin varmistettua, että Keskuspuistossa ei lähdetä rakentamaan syvälle
puistoon vaan moottoritien varteen niin, että rakentaminen suojaa puistoa”. Kyllä me kaikki tiedämme että vanhat ystäväni
vihreät ovat tässä asiassa temppelin harjalla. Ja onhan kysymys mitä
suurimmassa määrin vihreistä arvoista. Vai mitä Ode?
Niin siis jos nyt oletamme kaupunginhallituksen
päättäneen niin kuin Otson väitetään sanoneen ja emme ota aivan todesta sitä
mitä Männistö sanoi tai mitä Pajamäki sanoi. Niin mitä he sanoivat? Hesarin
mukaan Osku sanoi: ”Kaupunginhallitus kirjasi vastuullisen ja tarkentavan
jatkosuunnitteluohjeen”. Lasse taas vesitti ajatusta sanoen: ”Pidimme tärkeänä,
että jatkosuunnittelussa huomioidaan luontoarvot ja kosketaan Keskuspuistoon
mahdollisimman vähän – kuitenkin huomioiden bulevardisointi ja se
asuntorakentamisen suunnittelu, mitä alueelle on tehty”. Niin siis se
asuntorakentamisen suunnittelu jota alueelle on tehty!
Niin, jatketaan asetelman tarkastelua. Jos siis vihreät
eivät suostu suojelemaan keskuspuistoa kuin vain sen verran, että halutaan joka
tapauksessa rakentaa taloriviä suojaamaan keskuspuistoa bulevardin melulta,
niin tein laskelmani pikseleistä. Muuten meluaako bulevardi todella niin paljon
että puistoa on hyvä suojata sen aiheuttamalta melulta? Miten suojataan
bulevardin varrella asuvat asukkaat?
Minun laskelmani tuli sellaiseksi että
kaupunginhallituksen kompromissi mahdollistaisi 4000 asukkaan asumisen. Tämä
siis viherverkostosuunnitelman mallin mukaisessa tilanteessa. Eli siis
sellaisessa tilanteessa josta kaupunginhallitus päätti tai jotkut luulivat
päättäneensä. Tehokkuus tuolla melumuurivyöhykkeellä olisi hyvin korkea. Se
olisi 30000 asukasta neliökilometrillä. Mutta tästä kaikesta minä kirjoitinkin
jo blogissani : http://penttimurole.blogspot.fi/2016/10/otson-vesitysesitys-keskuspuiston.html.
Miksi turhaan tankkaamaan moneen kertaan.
Tässä kuvassa näkyy
prosessi. Ensin yleiskaava sijoitti alueelle 10000 asukasta. Sitten
kaupunkisuunnittelulautakunta pudotti luvun 8000 asukkaaseen. Nyt
kaupunginhallitus viherverkostosuunnitelman mallin mukaan pudottaa sen 4000
asukkaaseen. Suunnitelma on kuitenkin niin hurja että todelliseksi
asukasluvuksi tarkoitetulla alueella jää 3000 asukasta. Siitä on tasan 3000
asukkaan verran matkaa keskuspuiston suojeluun.
Tässähän nuo
näkyvät nuo pikselit. Hämeenlinnanväylän itäpuolelle mahtui alkuperäisen
yleiskaavan mukaan 10000 asukasta, kaupunkisuunnittelu-lautakunnan supistusten
jälkeen asukasmäärä putosi 8000:een. Nyt kaupunginhallituksen oletetaan
päättäneen muutosmallista jossa Pirkkolan kohdalla ei rakenneta juuri lainkaan
ja Maunulan kohdalle ei rakenneta muuta kuin melumuurikorttelia.
Tältä se suurin piirtein
näyttää se kaupunginhallituksen ja Otso-ystäväni melumuuri – no ainakin
leikisti. Huomatkaa Pirkkolan kuhdalla
ei ole rakentamista. Miten käy Haagan puron uudessa uomassa. Menkää katsomaan
Leppävaaran Monikonpuroa. Tai Lukupuroa Suurpellossa. Hieman on mennyt usko.
Keskuspuisto on pelastettava!
Arvoisat valtuutetut – se on
teidän käsissänne!
PS.
No löytyipä se kaupunginhallituksen päätös, oli vain
kömpelyyttä kun en heti löytänyt. Tarkkaan sanottuna siinä vaaditaan ”prosessissa”
rakentamisalueiden rajan määrittämistä. Prosessi on ymmärtääkseni
asemakaavoitus. No siinä tietysti määritetään rajat. Siinä ei kyllä
varsinaisesti istuteta metsää eikä suunnitellakaan sitä. Siinä ei myöskään määritellä
aikatauluja. Homma ikään kuin fragmentoituu. Oleellista on se, että: ”Keskuspuisto
ja asuntorakentaminen sovitetaan yhteen”… ”esimerkiksi perustuen viher- ja
virkistysverkon kehittämissuunnitelmissa esitettyyn kapeimpaan vaihtoehtoon.” Nyt sitten joudutaan näkemään tuon esimerkin
voima.
Päätös:
Kaupunginhallitus hyväksyi asian Männistön tekemän vastaehdotuksen mukaisesti muutettuna.
Kaupunginhallitus hyväksyi asian Männistön tekemän vastaehdotuksen mukaisesti muutettuna.
Männistö Lasse +
Kivekäs Otso
Hyväksyessään yleiskaavan kaupunginvaltuusto päättää samalla, että jatkosuunnittelussa ratkaistaan tarkemmin maankäyttöön liittyvät kysymykset Keskuspuiston Hakamäentien ja Kehä 1 välillä kulkevan osan kohdalta sekä Hämeenlinnan väylän bulevardisointiin liittyen. Prosessissa määritellään rakentamisalueen raja Keskuspuiston reunan osalta sekä koko alueen suunnitteluperiaatteet ja aikataulut mukaan lukien tarvittavat metsäistutukset rakentamisalueiden reunoihin.
Valmistelun lähtökohta on, että Keskuspuisto ja asuntorakentaminen sovitetaan yhteen niin, että Keskuspuisto säilyy mahdollisimman laajana, kuitenkin bulevardin toteuttamiskelpoisuus huomioiden, esimerkiksi perustuen viher- ja virkistysverkon kehittämissuunnitelmissa esitettyyn kapeimpaan vaihtoehtoon.
Hyväksyessään yleiskaavan kaupunginvaltuusto päättää samalla, että jatkosuunnittelussa ratkaistaan tarkemmin maankäyttöön liittyvät kysymykset Keskuspuiston Hakamäentien ja Kehä 1 välillä kulkevan osan kohdalta sekä Hämeenlinnan väylän bulevardisointiin liittyen. Prosessissa määritellään rakentamisalueen raja Keskuspuiston reunan osalta sekä koko alueen suunnitteluperiaatteet ja aikataulut mukaan lukien tarvittavat metsäistutukset rakentamisalueiden reunoihin.
Valmistelun lähtökohta on, että Keskuspuisto ja asuntorakentaminen sovitetaan yhteen niin, että Keskuspuisto säilyy mahdollisimman laajana, kuitenkin bulevardin toteuttamiskelpoisuus huomioiden, esimerkiksi perustuen viher- ja virkistysverkon kehittämissuunnitelmissa esitettyyn kapeimpaan vaihtoehtoon.