Syntymästä kuolemaan - taidetta Kivistön asemalla!

Leonhard Lapin, vanha tuttavamme Tallinnasta ja kaikkien arkkitehtuuria (ja hieman insinööritieteitäkin) 50-luvulla opiskelleiden tuttava silloisesta Eestin Sosialistisesta Neuvostotasavallasta. Hän sai tehtäväkseen Kivistön Kvartsiraitin satoja metrejä pitkän seinämaalauksen. Leo väitti virolaisten lentävän takalistolleen kun kuulevat tästä. Hän piti hauskan avajaispuheen taideteoksen äärellä.

  

Leonhard Lapin kertoi väriopistaan. Syntymässä ihminen näkee valkoisen, kuollessaan hän jälleen näkee valkoisen, siihen väliin mahtuu elämän purppura ja kaikki muut värit. Pyöräillessään tai kävellessään Kvartsiraittia ihminen kokee maalauksen kautta koko elämänsä. Kiva tarina. Harvinaisen hauska puhe arkkitehdin ja taiteilijan esittämäksi. Lapin ei muuten pelkää graffitien tuhoavan teostaan. Hänen mukaansa ne ovat osa prosessia.

  

Sankka kansanjoukko ilmestyi Open House tapahtumaan Kivistön asemalle. Maan alla oleva laitos kiinnosti, miksei myös maanpäällinen tulevaisuus. Kansaa oli niin paljon että kypärät ja liivit loppuivat. Ystävämme Lea Varpanen siinä pitää innostunutta esittelypuhetta yhdessä Jussi Murolen kanssa.

  

Kivistön asema on mahtava laitos. Laitureiden pituus on 230 metriä. Asemalle on kolme sisäänkäyntiä liukuportaineen ja hisseineen. Maanpäällisiltä osiltaan niillä on ollut työnimenä kameleontti. Ne kun vaihtavat väriä eri suunnista katsottaessa. Esteettömyys on turvattu. Aseman arkkitehtina on Arkkitehtuuritoimisto B&M Oy. Projektista on vastannut Mika Lundberg. Hän on saanut vahdittua betonitöihin korkeata laatua. Se on kiinnostavaa nykyisen laatuvajeen aikoina.

  

Kansalaiset marssivat asemalaiturilla valkoisine kypärineen ja keltaisine liiveineen. Lapset olivat kiinnostuneita merkillisen suuresta asemahallista maan alla, ajattelivat ehkä näkevänsä menninkäisiä.. Olipa siellä ainakin kaksi menninkäistä: Leo Lapin ja minä. Hetkinen, olihan siellä myös Jorma Hautala ja Kari Huhtamo – vanhoja kavereita, mutta jo menninkäisiä.

Hieman historiaa

Se olisi sen arvoista, onhan tämä rata suomalaisen suunnittelun ja päätöksenteon eräs suuri saavutus. Kehärata ei suinkaan ole ikivanha asia, mutta ei uutuuttaan kiilteleväkään. Jussi Kautto muistelee törmänneensä, Vantaan tuoreena yleiskaava-arkkitehtina, Kirsti Kasnion piirtämään ratakuvaan vuodelta 1972. Kasnio myöntää tehneensä tämän ansiokkaan innovaation. Hän piirsi ”yhdysradan” vaihtoehtoineen ajan tapaan teipillä. Kasnio käytti punaista teippiä. Joku väittää Veikko Saartoa (SKDL) radan vahvaksi sankariksi. Hän oli liikenneministerinä kolmeen otteeseen. Väite ei ole väärä, sillä Saarto oli mukana kuntasuunnittelun asiaa valmistelevassa toimikunnassa radan syntyvaiheissa. Minun firmastani nuoret miehet saivat myös jo alkuvaiheessa panna käpälänsä ratasuunnitteluun. Heikki Turunen ja Matti Holopainen tekivät silloin seutukaavaliitolle selvityksen ratalinjauksesta. Silloin myös keksittiin radalle nimi: "Marja-rata". Nimen keksi Matti Holopainen kansionsa selkämyksestä: "MARtinlaakson radan JAtkaminen". Sittemmin tämä mukava nimi muutettiin poliittisella päätöksellä Kehä-radaksi. Mielikuvituksellista!

80-luvun alussa yleiskaavaa kehiteltäessä väitettiin Marja-radan sijaitsevan liian pohjoisessa, se haluttiin siirtää Kehä III:n varteen. Tällainen rata merkittiin yleiskaavaluonnokseen. Tuossa vaiheessa Espoo teki kielteisen metropäätöksen ja tämä pani tuulta Vantaan purjeisiin.

Liikenneministeri Pekka Vennamo tuki radan rakentamista: ”Marja muodostaisi hyvän poikittaisyhteyden pääkaupunkiseudun liikenteeseen, auttaisi lentoaseman liikennejärjestelyissä ja loisi lenkin, jolla kalustokin saataisiin tehokkaampaan käyttöön. Marja ei ole liikennetaloudellisesti yhtä kannattava kuin länsimetro, mutta pääkaupunkiseudun joukkoliikennettä on nyt pakko kehittää.” (HS 2.12.1988).

Aatos Erkko rakensi Sanomalaa ja suunnitteli suurta areenaa Vantaankosken aseman päälle. (Olimme muuten mukana tässä Pekka Helinin arkkitehtuuroimassa hankkeessa, tai ainakin sen jatkokehittelyssä). Luokkatoveri Aatos Erkon mielestä Vantaan tulisi vapautua kylämentaliteetista: ”Vantaa on Suomen viidenneksi suurin kaupunki ja tarvitsee elävät ja arvokkaat, myös viihteen ja kulttuurin palvelut.” (HS 2.12.1988). Myös Erkko lupasi kiirehtiä omaa aikatauluaan, jos valtio ja Vantaa saisivat päätöksen aikaiseksi. Paineet kasvoivat, Vantaa ei halunnut kylämentaliteettia. Valitettavasti Aatos Erkko ei enää ole näkemässä omankin haaveensa toteutumista – ja toivon mukaan kylämentaliteetista irtoamista..

Pääkaupunkiseudun liikennejärjestelmäsuunnitelmaan Marja-rata pääsi vuonna 1994 ja säilyi siellä vuonna 1998 ja edelleen. Noina aikoina usko radan nopeaan toteuttamiseen oli kuitenkin heikko. Moni uskoi länsimetron ajavan edelle. Kukaan ei uskonut raideliikenteen renessanssiin, jonka seurauksena molempia suurhankkeita toteutetaan samanaikaisesti.

  

Marja-radan ja sittemmin uudelleen ristityn Kehäradan kehittelyssä oli monia vaiheita. Oheisessa kuvassa esiintyvät tärkeimmät niistä. Kuvassa ei kuitenkaan näy päänavausta, eli Kirsti Kasnion 70-luvun alussa punaisella teipillä piirtämää ratalinjausta. Mutta siinä näkyy keltaisella viivalla Ilaskiven selvitysmiestehtävässään, vuonna 1989, esittämä pohjoinen Marja-rata, punaisella merkityn laajan maankäyttökehityksen ympäröimänä. Eteläisin vaaleansinisellä merkitty Kehä III:a seuraava linjaus oli Vantaan yleiskaavaluonnoksessa 80-luvun aikana. Valkoisella viivalla on osoitettu Kehäradan YVA:n kolme vaihtoehtoa vuodelta 2001. Lopullisen linjauksen asemat ja asemavaraukset on merkitty palloilla. Viimeisin suunnitelma kiteytyi vuonna 2010. Ilaskivi-raportin ajatus Kehä IV -väylästä näkyy ohuena keltaisena viivana lentokentän pohjoispuolella. Etelässä Tammiston - Kartanonkosken alue on toteutunut Ilaskiven raportin suositusten mukaisena, lukuun ottamatta Helsingin puolella sijaitsevaa Nisulan aluetta. Joenvarsikaupunkia ei muodostunut.

Kehä-rata ja Kivistö. Kun seisot Kivistön asemalaiturilla voit ottaa itään tai länteen menevän junan. Molemmat menevät Helsinkiin. Aikanaan vuonna 1989 ns. Ilaskivi-suunnitelma näytti oikeanpuolisen kuvan mukaiselta. Marja-Vantaata ehdotettiin huomattavasti nykyistä laajempana kaupunginosana pääosin nykyisen Kivistön pohjoispuolelle. Aluetta palveli Martinlaakson radan jatkeena oleva Klaukkalan rata, se piti johdettaman pääradalle Hyvinkäällä. Jumbon aluetta ja lentoasemaa taas palveli Pasilasta Järvenpäähän menevä päärataan yhtyvä nopeiden junien tunnelirata. Rengasmetro Mellunmäestä Tikkurilaan, lentoasemalle ja Kivistöön sekä edelleen Leppävaaraan hoiti ”poikittaisliikennettä”.

Raideliikenteen jättipotti

On hauskaa nähdä, että sellainen hanke jossa on saanut olla mukana lähes kaikissa suunnitteluvaiheissa, on kohta päätöksessä. On myös hauskaa muistella ristiriitaisuuksia. Kun Simo Järvisen kanssa laadimme Ilaskiven selvitysmiestehtävän raporttia, uskoimme vahvasti lentokenttärataan. emme niinkään Marja-rataan. Raportissa ehdotettiin rengasmetroa ja lentokenttärataa ykkösoptiona, Marja-rata tuli vasta kakkosena. Ja jos tulisi, niin se tapahtuisi maankäytön voimakkaasti tukemana. No nyt se sitten tuli, mutta ilman tuota voimakasta maankäytön tukea. Sääli, mutta ollaan silti iloisia. Hyvä joukkoliikenne paras keino  ylläpitää kaupunkiemme elinvoimaa (myös kilpailukykyä – sehän on nykyajan mantra.).

  

Kivistön asema näytti suunnittelijan kuvissa usean vuoden ajan tällaiselta. Aseman lasikattoinen lippuhalli ylitti Vanhan Nurmijärventien. Uusi Kivistö rakentui taustalla. Tuo kuva tuntuu niin tutulta – miltei rakkaalta. 

Vuonna 2008 Kivistöstä järjestettiin kutsukilpailu, jonka voitti Arkkitehtitoimisto Harris-Kjisik. Me jäimme Jussin kanssa erityismaininnalle, mutta ollaanhan nyt asemaa tekemässä. Muuten ensimmäinen Kivistöä koskeva arkkitehtikilpailu järjestettiin jo parikymmentä vuotta sitten. Virolaiset pärjäsivät tuossa kilpailussa hyvin. Nyt sitten Leo Lapin on päässyt kentälle vihonviimeisessä vaiheessa. Onneksi Kivistön toteuttaminen on hyvässä alussa (valitettavasti liian myöhään, mutta parempi niinkin!). Ensi vuonna järjestettävät asuntomessut tulevat varmasti herättämään kiinnostusta uutta kaupunginosaa kohtaan. 

Klikkaamalla tuohon voit tarkastella tulevien asuntomessujen asioita: http://www.vantaa.fi/fi/asuminen_ja_rakentaminen/asuntomessut_vantaalla/messualue_kivistossa