Nastat vai kitkat?

Nyt on leuto talvi. Oikeata talvea vielä odotellaan. Meillä oli pieni talven alku marraskuussa. Lumisateista ja liukkaista keleistä varoiteltiin. Autonomistajat ryhtyivät kiivaaseen renkaanvaihtoon. Kolme neljäsosaa autoilijoista heitti alle nastat ja yhdelle neljännekselle pantiin kitkat. (Olikohan vielä hieman optimistinen ennuste kitkojen suhteen?) <Mitä tapahtui? Teiden ja katujen asvalttipinnat ensin puhdistuivat ja sitten ryhtyivät urautumaan. Miten paljon nuo urat nyt syvenevät aikayksikössä?  Viisaat sanovat, että viidesosalla autoista tulisi olla nastat, että saisimme teidemme pinnoitteen pysymään karheana ja kitkan pysymään korkeana. Naapurustossani olevalla Kehä ykkösellä alkoi tavanomainen asvaltin kuopiminen. Kehän asvalttikaistoilla irtoaa tavaraa kilometrin matkalla noin 5 tonnia vuodessa. Pyöräurien syveneminen näkyy silmissä. Pinnat pysyvät kyllä karheina.

Lumeton talvi ärsyttää monia hiihtohaluisia ja valkoisen kaipuussa eläviä. Moni taasen välttyy liukastumisonnettomuuksilta ja lumitöiltä. Kuvassa näkyy lumen syvyys tänä talvena muutamina päivinä. Nyt kävi niin että pari lumisadepäivää marraskuussa räjäytti pankin ja lähes kaksi ja puoli miljoonaa suomalaista henkilöautoa sai alleen nastarenkaat. Kolme neljäsosaa näistä autoista ajelee sittemmin lumettomalla alueella.

Karttaan on vihreällä merkitty maat joissa talvirenkaat ovat pakollisia. Nastarenkaat on kielletty monissa maissa kuten Saksassa, Benelux-maissa, Tsekissä, Puolassa ja Unkarissa. Nastarenkaat sallitaan Ruotsissa (1/10-15/4), Tanskassa (1/11-15/4), Suomessa (1/11-toinen pääsisäispvä), Virossa (15/10-31/3 riippumatta teiden kunnosta tai myös toukokuussa, jos talvisää vallitsee), Latviassa (1/10-30/4), Liettuassa (1/11-10/4) ja Isossa-Britanniassa. Etelä-Norjassa nastat sallitaan 1/11-pääsiäisen jälkeinen sunnuntai. Pohjoisissa maakunnissa aikaraja on 15/10-1/5. Jos haluat ajaa nastoilla Oslossa, Trondheimissa, Stavangerissa tai Bergenissä joudut maksamaan ”piikkirengasmaksun”. Se on € 3,5 yhdeltä vuorokaudelta, € 45 kuukaudelta ja € 140 koko sesongilta.

Asiaa ihmetellessäni ja yrittäessäni löytää jotain tutkimustietoa kelin ja onnettomuuksien ja nastarenkaiden käytön välille törmäsin mielenkiintoiseen Liikenneturvan tilastoanalyysiin: Liikenneturvan selvityksiä 1/2017 Onnettomuudet ja talvikelit − onnettomuusmäärät päivittäin talvina 2000−2016, Juha Valtonen. Pystyin Juha Valtosen tolpista laskemaan, että talvikelin onnettomuuspäiviä oli Etelä-Suomessa vuosittain 90 kpl, Väli-Suomessa 130 kpl ja Lumi-Suomessa 170 kpl.

Jos karkeasti suostuu arvioimaan, havaitsee että Valtosen tutkimalla viiden vuoden jaksolla 2011-2016 eteläisen Suomen talvikelionnettomuuksien osuus kaikista oli 15 %, kun se Väli-Suomessa oli 26 % ja Lumi-Suomessa 36 %. En ole varma onko tämä arvio mitenkään pitävä. Muuten, kun katselee noita Valtosen kippuroita, havaitsee yleisesti vesikelin osuudeksi noin 10 % onnettomuuskeleistä, mutta etelässä marras-joulukuussa vesikelien osuus onnettomuuskeleistä on 80 %.

Valitsen kitkat

Talvirenkaiden valinta ei ole aivan helppo nakki. Testituloksia on saatavilla, mutta ota niistä selvää. Onko 2 metrin ero jarrutusmatkassa nopeudesta 50 km/h nopeuteen 10 km/h jotenkin merkitsevä? Hintaerot ovat suuria. Onko pohjoismainen kitkarengas todella hintansa verran parempi halvempaa Keski-Euroopan kitkaa? Tai ostanko kiinalaisen talvirenkaan ja panen siihen nastat? Rengastehtaat mainostavat tuotteitaan – tietysti. Meidän Nokian Renkaamme panostaa nastarenkaiden mainostamiseen. Suomalaisista vain 20 % ostaa kitkoja. Etelä-Ruotsissa kitkojen osuus on 60 %. Pohjois-Ruotsissa ollaan Suomen keskiarvolukemissa. Ruotsissa ovat havainneet nykyaikaisilla ajonvakaushallintalaitteilla (ESP, DSC, VDC, DSTC tai ESC) varustettujen autojen ostajien tyytyvän kitkarenkaisiin. Uskon niin olevan Suomessakin. En kuitenkaan löydä tilastoja. Suomalaisten iloksi Nokian Renkaiden uusin kitkarengas on pärjännyt hyvin ruotsalaisten ja suomalaisten autolehtien rengastesteissä. Tämän vuodenvaihteen testeissä on tullut kakkossijoja. Voittajaksi on valittu Continental ContiViking Contact 7, kakkoseksi on päässyt Nokian Hakkapeliitta R3.

Tällaisilla pinnoilla voitetaan kitkarengastestit. Ylempänä on ContiViking Contact 7 alempana ikuinen kakkonen Hakkapeliitta R3.  Salaisuutena näyttäisi olevan tiheä lamellijako. Kakkoseksi tulleella Nokian renkaalla on kuvan rengasosuudella vierimissuuntaan 22 poikittaislamellia, kun niitä Continentalilla on 70. Tekniikan maailman testaajat kirjoittavat näin: ”Kokonaisarvostelussa kitkarenkaat eivät perinteisesti ole pärjänneet nastarenkaille, koska nastarenkaat ovat jääpidossa niin ylivoimaisia. Kitkarenkaiden pitoero nastarenkaisiin ei silti välttämättä ole kovin iso. Parhaat kitkarenkaat pitävät liukkaallakin jäällä suorastaan uskomattoman hyvin. Parhaat kitkarenkaat ovat jäisellä tielläkin pidoltaan heikoimpien nastarenkaiden rinnalla, ja mitä kylmemmäksi ja karheammaksi tienpinta muuttuu, sitä vähemmän nastoista on apua.”

  

Chalmersin tutkijat asialla

Tutkijat Göteborgissa selvittelivät nastarengasasiaa. He laskivat terveyshyötyjä ja toisaalta onnettomuuskustannuksia. He eivät lainkaan laskeneet teiden urapaikkauksia ja muita korjauskustannuksia. He kyllä laskivat meluvaikutuksia. Nastojen kannattajat puhuvat turvallisuudesta. He puhuvat menetetyistä ihmishengistä nastattomassa tulevaisuudessa. Jotkut harvat puhuvat nastojen vaikutuksista ajon sujuvuuteen ja matka-aikaan. Chalmersilaiset laskivat onnettomuuksien välttämisen pelastamia ihmisen elinkaarivuosia ja vertasivat niitä terveyshaittojen aiheuttamiin elinkaarivuosien menetyksiin. He eivät pyrkineet kieltämään sitä, että nastarenkailla voidaan vähentää onnettomuuksia. Heidän tutkimuksessaan on suuria haarukoita minimivaikutuksen ja maksimivaikutuksen välillä. Tutkimus arvioi nastarenkaiden säästävän onnettomuuksissa vuosittain 60-770 elinkaarivuotta, mutta toisaalta aiheuttavan 570-2200 elinkaarivuoden menetyksen nastarenkaiden käytön tuomien ilmaston epäpuhtaushaittojen vuoksi.  Taisipa viidennes haitoista tulla kehitysmaista, joissa sijaitsevat kaivokset koboltille ja nastojen muille metalliraaka-aineille.  Jos sinulla on tieteellistä henkeä klikkaa tuohon: https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/30126166 

Aallon tutkijat asialla

Suomalaiset tutkijat Aalto-yliopistossa ovat selvittäneet ja testanneet nastarenkaiden vaikutuksia kitkaan, jarrutusmatkaan ym. auton käyttäytymisilmiöihin. He ovat organisoineet testiajoja Lapin jääpeitteisillä testiradoilla. Uudenaikaiset pohjois-eurooppalaiset kitkarenkaat suorastaan yllättävät tutkijoita. Esimerkkinä on suomalaisten ja Nokian renkaiden oma R3. Tutkijat kirjoittavat mm. näin: ”Suomen liikenteen ongelmat ovat rattijuoppous, turvavyön käyttämättä jättäminen, sairaskohtaukset, itsemurhat ja nukahtamiset. Autonhallinnan menetykset liittyvät usein auton hankalaan ja epäloogiseen käytökseen ajotilanteissa, jossa ollaan auton sivuttaisen suorituskyvyn äärirajoilla. Ajonvakautusjärjestelmä paikkaa mainiosti tätä ongelmakohtaa. Renkaiden osalta suurimmat riskit ovat täysin väärät rengaspaineet sekä väärä tai huonokuntoinen rengastus. Lisäksi eri rengastus etu- ja taka-akselilla voi vaikuttaa auton hallittavuuden ääritilanteissa. Tästä näkökulmasta, kitka vai nasta -asetelma ei mielestämme ole ensisijaisesti liikenneturvallisuuskysymys, vaan sillä saattaa olla suuremmat vaikutukset esimerkiksi liikenteen sujuvuuteen. Ari Tuononen on Aalto yliopiston tutkija. Hän sanoo: ”Nykyiset nastarenkaat aiheuttavat hyvin kallista laskua ja vaikutukset teiden kunnossa näkyisivät, jos seuraavan kolmen-viiden vuoden aikana puolet suomalaisista autoilijoista siirtyisi käyttämään kitkarenkaita. Jos meillä olisi nastoja vähemmän, meillä olisi entistä vähemmän melua, vierintävastus pienenisi, katupöly helpottuisi ja renkaiden kuluminen pienenisi. Nastarenkaiden haittavaikutukset teiden kulumiseen ovat yleisesti tiedossa. Silti kitkarenkaiden yleistyminen Suomessa ei ole vielä tapahtunut samalla vauhdilla kuin esimerkiksi Norjassa, jossa kitkarengas on Liikenteen turvallisuusvirasto Trafin mukaan yleisin talvirengas.” Tuonosen mielestä myös nykyinen laki on vaikuttanut siihen, että nastarenkaat pilaavat teitä.

Tällaisen kaavion esitteli Ari Tuononen Katupölyseminaarissa vuonna 2017, Esitelmän nimi oli "Kitkatutkijan näkökulma talvirengastyyppeihin".

Helsingin kaupunki luovutti?

Pekka Isoniemi Helsingin kaupungilla tunnetaan asian hyväksi taistelijana. Edellisen nastoja ja kitkoja käsittelevän blogini olin kirjoittanut juuri Pekan järjestämän seminaarin innoittamana, mutta siitähän on vuosia. Blogiosoitteessa lukee vuosiluku 2013.  http://penttimurole.blogspot.com/2013/04/kimi-raikkonen-vaihtaa-formulakisoissa.html ja innostuinhan asiasta vielä toistamiseen: http://penttimurole.blogspot.com/2016/10/kitkat-alustat-puistot-ja-vedet.html. No tässä viimeisemmässä meni kyllä terveisä Anne Bernerille, mutta vaikka hän ei pelännyt takseja ja sössi taksiuudistuksen, näytti kuitenkin pelkäävän nasta-autoilijoita siinä määrin, ettei ottanut neuvoistani vaarin.   Nyt soitan Pekka Isoniemelle ja kysyn, onko asian hyväksi saatu mitään aikaiseksi. Tai en soita. Kaupungin nettisivuilta ei löydy mitään asiasta. Pekka on varmaan joutunut luovuttamaan. Enhän halua tuota yritteliästä miestä nolata. Vanhoja muistellessani totean, että entinen rakennusvirasto käynnisti vuonna 2011 kaksivuotisen kansallisen NASTA-tutkimusohjelman. Ohjelman tavoitteena oli tarkastella, onko Helsingissä mahdollista liikenneturvallisuutta heikentämättä parantaa ilmanlaatua ja pienentää katujen ylläpitokustannuksia vähentämällä nastarenkaiden käyttöä. Yksi keskeisimmistä johtopäätöksistä oli, että nastojen käytön huomattava väheneminen pääkaupunkiseudulla vähentäisi katupölyä ja parantaisi kaupunki-ilmanlaatua merkittävästi. Katupöly aiheuttaa vakavia terveyshaittoja. Tien päällysteiden uusimiskuluissa saavutettaisiin merkittäviä säästöjä. Hiljaista asfalttia voitaisiin käyttää useammilla kaduilla. Näin kirjoittivat kaikkitietävät ja me kaikki sen tiedämme. Mitään ei tapahdu. Vallitsee täydellinen status quo.

Vuonna 2018 jotkut kansalaiset tekivät Helsingissä kansalaisaloitteen nimellä ”Nastarenkaiden käyttökielto Helsinkiin.” Ajatuksen suosiota kuvannee se, että aloitteelle saatiin 20 kannattajaa. No, aloitteita kai tehdään asiasta kuin toisestakin, ne etenevät omassa hiljaisuudessaan kaupungille lähetettäviksi. Tämä aloite lähetettiin kaupungille 22.10.2018.  Mutta tämän aloitteen ei kyllä olisi kuulunut joutua mappi ööhön.

Uusi tieliikennelaki

Talvirenkaiden vaihto menee uusiksi Suomessa syksyllä 2020. Silloin on ensi kertaa voimassa uusi tieliikennelaki, joka muuttaa talvirengaspakon keliperusteiseksi. Uudet talvirengassäännöt ovat siinä mielessä nykyisiä selkeämmät, ettei jatkossa tarvitse muistella erilaisia käyttöaikoja talvirenkaiden ja nastarenkaiden välillä, sanoo jokin viisas asiantuntija. Nastarenkaita saa käyttää 1. marraskuuta alkaen ja muunakin aikana, jos sää tai keli sitä edellyttää. Kitkarenkaiden käytölle ei ole rajoituksia, joten ne voi laittaa huoletta alle jo ennen sesonkiruuhkia. Joku toinen asiantuntija näkee talvirengaspakon uudistamisessa sekä uhkakuvia että mahdollisuuksia. Keliperusteinen talvirengaspakko on ollut Ruotsissa voimassa jo 2000-luvun alusta lähtien. Siellä talvirenkaita on käytettävä joulu–maaliskuun aikana talvikelin vallitessa. Nastarenkaiden käyttö sallitaan 1.10.–15.4. sekä muunakin aikana, jos keli sitä edellyttää. Eri rengastyyppien yleisyyttä seurataan Ruotsissa vuosittain Trafikverketin ja rengasalan toimijoiden yhteistyönä. Seurantatutkimusten mukaan ruotsalaisautoilijat noudattavat keliin sidottua talvirengaspakkoa esimerkillisesti. Viime vuosina talvirenkaiden osuus talviliikenteessä on ollut yli 99 prosenttia, Keski- ja Pohjois-Ruotsissa jopa sataprosenttista. Alkuvuonna 2018 kitkarenkaiden osuus talvirenkaista oli Ruotsissa 39 prosenttia. Kitkarenkaista 22 prosenttia oli heikompilaatuisia Keski-Euroopan talvioloihin tarkoitettuja. Suomessa kitkarenkaiden osuus vain 20 %. Meillä on siis kirimistä.

Mikä on siis kohtalomme Suomessa?

Kun keskustelumme nyt hetken porisee ja viranomaisetkin saavat herätyksen, uskon että lopulta poliitikot tarttuvat asiaan ja viisaiden teknikoiden ja juristien avustuksella syntyy ”kestävän kehityksen vaihtoehto”. Nastarenkaiden käyttö kielletään eteläisissä maakunnissa, tai ainakin kesäsäissä ja pohjoisten maakuntien autolle säädetään nastamaksu. No, kyllä Helsingistä voisi aloittaa ja Turku sekä Tampere tulisivat perässä.  Mutta, ehkä, jotta innovaatiolle jäisi tilaa: automaattisesti kitkan mukaan säätyvien hybridi-nastarenkaiden osalta – sitten kun sellaisia tulee markkinoille – nastarenkaita ei tarvitsekaan kieltää. Tai ehkä tuo hybridi on hieman unohtunut, sillä Nokian Renkaat tuntuu mainostavan nappia painamalla esiin tulevia nastoja. Sanoo kuitenkin hankkeen olevan vielä vuosien päässä. Ruotsalainen innovaattori taas väittää jo hakeneensa idealle patentin useassa maassa Kiinaa myöten. Väitti aikanaan Nokian mainosvideota mainoskikaksi. Nokian edustajan ”vuosien päästä” on vaarallinen ilmaisu. Siis joudummeko nyt vuosia pitkittämään tuota asiaa odotellessamme uusia vaihtoehtorenkaita – ja mitä ne maksavat.

"Uusi konseptirenkaamme on huima teknologinen taidonnäyte. Ainutlaatuinen nastakonsepti voi vielä joskus olla todellisuutta." Näin sanoo Matti Morri, Nokian Renkaat Oyj, Teknisen asiakaspalvelun päällikkö. Ruotsalainen keksijä sanoo jo hankkeen patentoineensa. Nokian toppuuttelee. Keksintö olisi kyllä aivan mainio. Siinä olisi keksintö jonka hyödyt olisivat monenkarvaiset. Olisi mittavia terveyshyötyjä, mahtavia teiden ja katujen kunnossapitohyötyjä, melun väheneminen olisi ratkaisevaa laatua, sillä hiljaisen asvaltin käyttö taajama-alueilla tulisi mahdolliseksi. Jos ei tällaista uutta innovaatiota pystytä tuotteistamaan edessä on nastarenkaiden kieltäminen tai vähintään tuntuva verottaminen. https://www.nokianrenkaat.fi/innovatiivisuus/kehitystyo/maailman-ensimmainen-talvirengas-esiin-ponnahtavilla-nastoilla/#e167fb35

Nyt ei voi vain odottaa

Ei sittenkään, ei tätä nyt voi jättää odottamaan, nyt olemme samassa tilanteessa kuin aikanaan 80-luvulla nopeusrajoitusten ja muiden liikenneturvallisuustoimenpiteiden kanssa. Kaikki tuntui olevan jumissa päätöksenteon suhteen. Autojärjestöt lobbailivat ja poliitikot pelkäsivät kansansuosionsa puolesta. Ammatti-ihmisetkin ehdottivat kokeiluja kokeilujen perään. Kunhan ei vaan nopeuksia rajoitettaisi, eikä turvavöitä määrättäisi pakollisiksi, eikä autoissa tarvitsisi päiväsaikaan valoja polttaa eikä moottoripyöräilijöiden tarvitsisi kypärää käyttää. Luepa tuosta vaikkapa klikkaamalla: http://penttimurole.blogspot.com/2019/04/poliitikot-parlamentaariseen.html

Silloin asian ratkaisi Urho Kekkonen. Hän jyrähti uuden vuoden puheessaan ja poliitikot kavahtivat. Kaikki kavahtivat. Jopa tutkijat ja insinöörit. Tämä nastarengasjuttu ei taida kuitenkaan olla niin iso asia, että siinä tarvitsisi Niinistöä vaivata. Riittää että budjetintekijät havahtuvat, vielä tarvitaan, että liikenne- ja viestintäministeriön virkamiehet havahtuvat ja että terveysviranomaiset havahtuvat ja lopuksi sitten, että jo hetimiten Helsinki, Turku ja Tampere havahtuvat ja ryhtyvät perimään nastojen käyttömaksua norjalaisten tapaan ja että lainsäätäjät havahtuvat ja valmistautuvat kehittelemään sopivat pykälät asian oikaisemiseksi.

Ystäväni Kari Karanko soitti minulle juuri. Puhuimme tästä asiasta. Hän sanoi ihmiselle olevan vaikeata löytää sopivia ekotekoja. Totesimme sitten yhdessä kitkojen käytön olevan helppo ekoteko, Se ei ole ekoteko ilman vaikutusta. Tämä teko on henkilökohtainen ja perhekohtainen. Se voi olla myös firmakohtainen. Mutta nämä henkilökohtaiset ekoteot eivät riitä. Yhteiskunnallisia tekoja odotetaan.

Voitaisiinko joskus tehdä jotain mikä ei maksa mitään, mutta säästää rutkasti rahaa ja luo suuria terveyshyötyjä? Olisi nastaa, jos kaikki luopuisivat nastoista. Tai edes ENEMMISTÖ. No, ajotaidostahan se on kiinni.