Närpiön tomaatit jouluaterialla

On joulu. On joulun tunnelmaa. Valkoista joulua ei kuitenkaan ole. Tunnelma on pään sisällä ja varsinkin pienten rakkaiden päiden sisällä. Tosin 6-vuotias Lotta juuri ilmoitti, ettei enää usko joulupukkiin. Oli jo viime jouluna havainnut yhdenmukaisia piirteitä isoisoisän kanssa. Illuusiot siis karisevat. Mutta lisää huijattavia on syntynyt. Joulupukkityöt siis jatkuvat, niin tänäkin vuonna, mutta erikoisolosuhteissa, pihalla, nuotion ääressä. Kun 15-vuotiaana aloitin partiopukkina Pakilassa ja jatkoin sitten teekkaripukkina 25-vuotiaaksi, tulikin palkallista pukkityötä täyteen 10 vuotta. Sen jälkeen velvollisuus ja ilo ovat yhtyneet pukkitöissä 60 vuotta. Taas tänään. Nyt juuri tällä rivillä punaiset vaatteet päälle ja tantereelle.

Joulupukkitöiden tultua suoritetuiksi on ryhdyttävä ainoaan todelliseen työhön jota meikäläinen enää tekee: bloginkirjoitukseen. Suorastaan vauhdikasta menoa. Mistä sitä nyt kirjoittaisi, kun maassa meno on niin hulvatonta. Ensin ajattelin kirjoittaa konsulttien vientitoiminnasta tai toiminnan vähäisyydestä. Sitten ajattelin kirjoittaa EU:n ja Suomen liikennepäästöpolitiikasta. Vilahtipa mieleen uusi blogi moottoriteiden aukkohakkuista. Kumma miten stressaavat, ne kantopellot. Sitten yhtäkkiä eteeni tulivat Närpiön tomaatit. Siinäpä vallaton mellakka. Maan suurimman puolueen puheenjohtajakin näyttää sotkeutuneen henkilökohtaisin viestein tähän mahtavaan kiistaan. Mistä kiistellään? Kiistellään siitä, miten maahanmuuttajat ovat Närpiössä lisäämässä suorastaan katastrofaalisella tavalla maamme hiilidioksidipäästöjä. Ja senkin tekevät vielä veronmaksajien rahoilla. Närpiö on kaupunki. Siellä on lähes 10000 asukasta joista yli 80 % ruotsinkielisiä. Närpiön murre ei liene täysin ymmärrettävä maan muille ruotsinkielisille. Tai Närpiön murteet. Kurssitoverini ”Basse” Sebbas Närpiöstä puhui kerran alueen murteista. Koulupoikana bussilla matkustaessaan hän muisteli murteen vaihtuvan kylästä toiseen. Ystäväni Roger Pietarsaaresta kertoo murteiden ihmeellisyyksistä. Juuri Närpiön tasolla niin Norjassa kuin Ruotsissakin on ihmeellinen murrevyöhyke.  Kieli ei ole ymmärrettävää normikielisille. Katselen satelliittikuvaa Närpiöstä ja havaitsen suuren määrän kasvihuoneita. Suurimmat ovat kooltaan 130000 m2 eli 13 hehtaaria. Saatatko kuvitella niiden olevan yhtä laajoja kuin eteläisen Euroopan valtaisat kasvihuoneviljelmät? No, ei sentään, ei läheskään.

Kasvihuoneviljely tuottaa kasvihuonepäästöjä. Mitäpä muutakaan kasvihuoneista. Tilastotiedot maailman kasvihuoneviljelystä ovat hataria. Joku arvio sanoo kasvihuoneita olevan maailmassa 500000 hehtaaria eli 50 km2. Euroopassa niitä taitaa olla eniten Espanjassa ja Italiassa. Näissä kahdessa maassa noin 8 neliökilometriä. Eihän tuo ole mitään peltoviljelyyn verrattuna. Paljonko Suomessa on ammatillista kasvihuoneviljelyä? Pinta-ala taitaa olla noin 500 hehtaaria eli 0,5 neliökilometriä. Näin kauppapuutarhaliitto ilmoittaa. Tomaatin viljelyala on noin 100 hehtaaria. Tästä noin kolmannes on ympärivuotisella valotuskalustolla toimivaa. Närpiö tuottaa tomaateista 70 %. Koko maan tomaatin tuotanto on 40 miljoonaa kiloa. Tomaatin kotimaisuusaste on noin 60 %. Tämän laskelman mukaan jokainen suomalainen syö 13 kg tomaatteja vuodessa. Kurkkua tuotetaan noin 50 milj. kiloa. Kurkun omavaraisuusaste on noin 90 %. Noin 30 hehtaaria toimii ympärivuotisesti valotuskalustolla. Suomalaisen tomaatin CO2-päästöt ovat noin 2,5 kg tomaattikiloa kohti. Keski-Euroopassa ollaan ehkä 1,5 kilossa ja Etelä-Euroopassa 0,2 kilossa. Tomaatin ja kurkun CO2-päästöt näyttäisivät olevan luokkaa 0,4 % Suomen kokonaispäästöistä ja uusiutuvalla energialla päästöjen ennustetaan putoavan 0,1 %:in. Joten maahanmuuttajien avittaman tomaatintuotannon kasvihuonekaasujen päästöistä ei kannattane  olla ylimaallisen huolissaan. Vesijalanjälki on Suomessa hyvällä tolalla Etelä-Eurooppaan verrattuna.  Kasvihuonetuotanto työskentelee ankarasti vähäpäästöisempää tuotantoa kohti. Tuloksia on tullut ja tulee. Kasvihuonetuotanto saa kansallista maataloustukea. Olisiko se parikymmentä miljoonaa vuodessa. Suurimman tuen saajina näyttää olevan useita Närpiön kasvihuoneyrittäjiä. Suurimmat saivat 2 millin tukia.

Osaatko prosenttilaskua?

Prosenttilasku tuottaa silloin tällöin meille kaikille ongelmia. Jos on kasvanut tai jos on pienentynyt niin mihin verrataan. Onko prosentilla tai prosenttiyksiköllä jotain eroa? Kun on saanut 20 % alennuksen niin vanha hinta on 25 % suurempi tai jos on jopa 50 % alennus vanha hinta on 100 % suurempi. Helpommin ymmärtää, jos on saanut puoleen hintaan, niin vanha hinta on tuplat. Minä käytän prosenttilaskussa aina verrantomenetelmää. Sellaiseksi sitä kutsutaan, kun panee neljä lukua taulukkoon ja yksi niistä on x. Kerrotaan ristiin ja ratkaisu selviää. Että vielä melkein yhdeksänkymppisenä prosenttilasku on vaikeaa, pitää käyttää verrantomenetelmää.

Prosenttilaskun kanssa on perussuomalaisporukkakin pelannut, kun ovat laskeneet maahanmuuttajien eli ”haittamuuttajien” kuntavaikutuksia. Ovat vertailleet erilaisten etuuksien osuutta suomalaistaustaiselle ja ulkomaalaistaustaiselle väestölle. Etuuksia riittää. Niitä ovat mm. toimeentulotuki, työttömyysturva ja asumistuki. Toimeentulotuki koko maassa on noin 0,8 miljardia, työttömyysturva noin 1,5 miljardia ja asumistuki noin 2,2 miljardia euroa. Perussuomalaiset laskivat kunnittain maahanmuuttajien osuuden tuen saajista. Jos esimerkiksi Närpiössä 2,7 % ruokakunnista sai asumistukea, niin tällä osuudella pelattiin ja laskettiin maahanmuuttajien osuus. Pienten lukujen hurmaa. On ilmeistä, että minimipalkalla elävät maahanmuuttajat ovat enemmistönä tukien saajista. Jos 50 % maahanmuuttajaperheistä saa asumistukea tarkoittaa se maahanmuuttajavaltaisimmissa kunnissa 8 prosenttia kaikista perheistä ja kolmen prosentin normikunnassa puoltatoista prosenttia.

Ulkomaalaistaustaisten määrä näyttäisi trendinä hieman lisääntyvän, jos kunnan asukasluku kasvaa, mutta on joukko pieniä kuntia, joissa ulkomaalaistaustaisten määrä on Helsingin tasoa. Ne ovat suurelta osin ruotsikielisiä kuntia. Närpiö on aivan tasoissa Helsingin kanssa. Ulkomaalaistaustaisia on 16,5-16,8 % väestöstä. Ruotsinkieliset kunnat ovat alttiimpia ottamaan ulkomaalaistaustaisia. Se näkyy oikeasta yläkuvasta. Kuvassa alhaalla vasemmalla on kuntien työllisyysaste. Se tarkoittaa työllisten osuutta 15-64 vuotiaasta väestöstä. Koko maan työllisyysaste on koronavuoden marraskuussa 71,8 %. Vuoden alussa se oli 73,0 % ja kesäkuussa 73,7 %. Hallitus toivoisi sen olevan 75 %. Työllisyysasteen kärkikunnat löytyvät Pohjanmaalta. Siellä työllisyysaste on yli 80 %.  Manner-Suomen kunnista Närpiö on sijalla 4. Ulkomaalaistaustainen väestö ei näytä pudottavan työllisyyttä. Päinvastoin. Oikealla alhaalla on kaavio kunnan verotuloista asukasta kohti verrattuna ulkomaalaistaustaisten määrään. Joku voisi tästäkin väittää verotulojen kasvavan, kun ulkomaalaistaustainen väestö lisääntyy.   Tosiasiassa meillä on noin 30 kuntaa jotka poikkeavat yleisestä mallista korkean ulkomaalaistaustaisuuden suhteen. Ne ovat pääosin pohjanmaalaisia ja ruotsinkielisenemmistöisiä ja niissä on korkea työllisyysaste. Helsinki on ulkomaalaistaustaisuudelta samaa tasoa Närpiön kanssa. Työllisyysaste on Helsingissä 72 %, kun se Närpiössä on 82 %. Kunnan verotulot asukasta kohti ovat Helsingissä 5300 €/asukas, kun ne Närpiössä ovat 3300 €/asukas.

Väitetään maahanmuuttajien rohmuavan asumistuen ja työttömyysturvan. Helsingissä asumistuen saajia on 20 % väestä. Närpiössä heitä on 5 %. Työttömyysturvaa nautiskelevia on Helsingissä 6 % ja Närpiössä 3 %. Eniten asuntotuen saajia on Turussa, Joensuussa, Tampereella ja Jyväskylässä. Mitään selkeätä korrelaatiota ei ole ulkomaalaistaustaisiin. Asumistukea saa näissä kaupungeissa 23-24 % väestä. Vähiten asuntotuen saajia on Ahvenanmaan kunnissa. Osuus väestöstä vaihtelee välillä 1,6-3 %. Näiden kuntien ulkomaalaistaustaisten osuus on suuri, luokkaa 12-14 %. Manner-Suomen kunnista vähiten asumistuen saajia on Maskussa, Pedersöressä, Ruskossa ja Luodossa. Näissä kunnissa asumistukea saa noin 3 % väestä ja ulkomaalaistaustaisten osuus on 2-3 %. Työttömyysturvan saajissa Ahvenanmaan maakunta on lukujen minimaalisuuden kärkeä. Maakunnassa on vain 150 työttömyystuen saajaa mikä on 0,5 % väestöstä. Koko maassa työttömyystuen saajia on 330000 eli 6 % väestöstä. Närpiön työttömyysturvan saajien osuus on 3 % väestöstä, kun osuus Helsingissä on 6 %.

Asumistuki

Asumistukea sai 400000 ruokakuntaa, 275000 näistä oli yksinasuvia. Asumistukea maksetaan 2,2 miljardia vuodessa. Opiskelijat ja eläkeläiset saavat siitä 0,6 miljardia, kumpikin ryhmä.  Asumistuen piirissä on 900000 henkilöä eli 16 % Suomen kansasta. Närpiössä asumistukea sai 4,9 % väestöstä, kun koko maan luku on 15 %. Vuonna 2019 asumistukea maksettiin Närpiössä 849000 euroa, mikä on 89 euroa per asukas. Koko maassa maksettiin asumistukea 380 euroa per asukas. Suurin asumistuen määrä asukasta kohti oli Helsingissä: 586 euroa per asukas ja pienin Pedersören ja Ruskon kunnissa 54 euroa per asukas.

Toimeentulotuki

Toimeentulotukea maksettiin 800 miljoonaa euroa. Väestöstä 8,2 prosenttia ja kaikista Suomen kotitalouksista 9,5 prosenttia sai toimeentulotukea vuonna 2019. Minulle näyttää olevan liian vaikeata selvittää kuntakohtaisia toimeentulotukia. Halusin löytää tuon Närpiön luvun ja muita lukuja.  Jotain kokonaisrippeitä: Perustoimeentulotukea Suomessa saaneista 30 % puhuu äidinkielenään jotain muuta kuin suomea tai ruotsia. Pääkaupunkiseudulla vastaava luku on ollut 51 %. Helsingin työttömyysaste suomalaistaustaisille on 7,4 % ja ulkomaalaistaustaisille 18,6 %. Helsingissä 20-64 vuotiaiden ulkomaalaistaustaisten miesten työllisyysaste laskettuna väestöstä on 57 % ja suomalaistaustaisten 77 %. Espoossa luvut ovat 62/79 % ja Vantaalla 66/79 %. Naisilla vastaavat luvut ovat Helsingissä 48/78 %, Espoossa 51/81 % ja Vantaalla 53/80 %. Ulkomaalaistaustaisista työikäisistä miehistä 50 % on mukana työelämässä. Suomalaissyntyisistä työelämässä on 75 %. Naisista luvut ovat 47/85 %. Onhan nämä luvut huolestuttavia. Johtuuko tilanne viranomaisten kyvyttömyydestä vai maahanmuuttajien kyvyttömyydestä?

Huihai! Tuli kuitenkin dementiaharjoitus päätökseen ennen kuin joululahjojen jako alkaa. Paljon on ihmeteltävää ja erityisen kummallista on tiedon löytäminen. Varsinkin jos tieto ei ole Tilastokeskuksen sivustoilla vaan se on esimerkiksi kuntien tilastoissa tai Kelan tilastoissa, silloin joudut tarkistelemaan aakkosjärjestyksen poikkeamia tai poimimaan lukuja pdf-julkaisuista. Mutta näin vanhemmiten siihen non aikaa ja mikä merkillisintä tuloksen saaminen välkkyy edessä suurena tavoitteena. Ai, mikä tulos? No se Excel-tablitsa, jollaisia kauhuksesi joudut katsomaan.

Toivotan sinulle Hyvää Joulua ja panen tähän loppuun joulutervehdykseksi Liisan monotypian, jonka tässä tilanteessa vois ristiä tyyliin: ”Onkos tullut kesä näin talven keskelle.”