Hotellitorni Jätkäsaareen

Korkea rakentaminen – ekologista rakentamista?

Puhummeko asioista oikeilla nimillä? Kehitys maailmalla kertoo pilvenpiirtäjäkaupunkien invaasiosta. Kiinalaiset puhuvat ekokaupungeista, kun he purkavat vanhaa asutusta ja rakentavat uusia kaupunkejaan.

Kysymyksiä korkean rakentamisen suhteen on paljon. Vastauksia annetaan vähän. Huippuarkkitehditkin ovat kiinnostuneita maamerkeistään. Mistä tulee ohjaava vaikutus? Corbusier aloitti tämän. Hän halusi korvata ihmisten slummiasumisen valolla ja ilmalla - terveydellä. Nyt hänen visioistaan on tullut kehittyvän maailman visio. Kuulun epäilijöihin.

Manhattan, maailman korkean rakentamisen symboli, loistava mittakaavan esimerkki, elämän tyyssija ja segregaation sulattaja, tarjoaa meille puistojen ja puistokatujen vihervuot, rantabulevardit ja meren, mainoksettomat bussit, kaupunkidraaman ja ihmisten virtauksen, terveen ja kestävän kaupungin. Manhattanilla on 30 000 asukasta neliökilometrillä. Todistaako se, että korkea rakentaminen on ekoa? Vai johtuuko Manhattanin eko jostain muusta? Kysymyksiä:

•        Vähentääkö korkea rakentaminen liikenteen CO2 päästöjä?

•        Onko korkealla rakentamisella segregaatiota vähentävä vaikutus?

•        Vähentääkö korkea rakentaminen infrastruktuurikustannuksia?

•        Lisääkö korkea rakentaminen asukkaiden viher- ja vapaa-alaa?

•        Ovatko maamerkkirakennukset sosiaalisesti suotavia, parantavatko ne orientoitumista, turvallisuutta ja paikan henkeä – kotipaikkatunnetta?

•        Lisäävätkö korkeat rakennukset kaupungin tilallista ja/tai toiminnallista monipuolisuutta?

•        Rakennetaanko korkeita rakennuksia Corbusierin ideoiden tai Bauhaus’in hengen myöhäsyntyisesti innoittamana?

Yksi korkea vai kaikki korkeaa?

Rakennushallituksen pääjohtajan idealamppu syttyy

Pääjohtaja oli pettynyt. Hänen liikkeelle saattamansa Kamppi - Töölönlahti aatekilpailu oli juuri ratkennut nahkapäätökseen. Kolme voittajaa tasapelissä - samassa kilpailussa. Kaikki ehdotukset vielä sellaisia, että Puutarhakadun demarkaatiolinja rikottiin vakavalla tavalla. Pääjohtajalla on toinenkin tuska, hän vastustaa torneja Helsingin ranta-alueilla. Koneen torni Ruoholahdessa oli huolen aiheena. Mutta jos torneja välttämättä tarvittaisiin, niin Pasilaan voisi tehdä Helsingin portin. Pasilaan voisi myös ohjata arkkitehtien suuren himon tehdä pilvenpiirtäjiä. Torneja ei voi tehdä etelämmäksi, mutta Pasila olisi riittävän pohjoisessa. Tämä Pasila oli tavallaan valtion mandaattia. Siellä oli suuret virastokeskukset ja valtion ratamaat. Jos ei Helsingin keskustaan päästetty puuttumaan, niin nyt olisi oikea aika ja paikka panna alulle jotain kuolematonta – ja se tapahtuisi Pasilassa. Pääjohtaja, ystäväni Matti K Mäkinen, palkkasi minut vetämään teknillistaloudellista projektia. Arkkitehdiksi hän valitsi Pekka Salmisen. Se sopi minulle, olihan Pekka myös ystäväni. Hyviä veljiä siis, ei tarvittu mitään hankintakilpailutusta.

Syntyi kaksoistorni

Pääjohtajan perusidea oli selkeä: Pasilan aseman eteläpuolelle olisi tutkittava kaksoistornia. Pekka tutki ja suunnitteli. Tornit eivät kuitenkaan olleet pääasia – torneilla tai ilman. Tornit nousivat kuitenkin pääasiaksi julkisessa keskustelussa. Pekka Salminen sanoo, ettei kaksoistornin ajatus syntynyt ”hupsista vain”, vahingossa. ”Varsinaisen kaksoistornin idean sain Lyon’in basilikasta. Se tuli kuin salama kirkkaalta taivaalta. Idean jalostettu muoto syntyi toimistossa suoritetun laajan pohdinnan seurauksena. Pohdittiin tornin mittakaavaa ja estetiikkaa. Olen yleensä aika perusteellinen. Toimistoni teki suuren määrän kaupunkikuvallisia selvityksiä ja tässä on nyt tulos. Aluksi mietin isompaakin tornia, mutta ne suunnitelmat hylättiin. Pohdimme myös erilaisia korkean rakennuksen perusmuotoja. Lopulta päädyimme siihen, että rakennuksen on oltava vähintään 20 kerrosta korkea.” Salmisen mielestä suunnitelman toteuttaminen siirtää Pasilaa lähemmäksi Helsingin keskustaa. Hän manaa suomalaista arkkitehtikuntaa ottamaan vastuuta merkittävästi kaupunkikuvaan vaikuttavasta rakentamisesta. Olihan Pekka Salminen tuohon aikaan Suomen Arkkitehtiliiton puheenjohtaja.

Tässä on Pekka Salmisen tornivertailu, lisäsin kuvaan Jätkäsaaren tornin

  

Pekka Salmisen tornit kaipaavat toisiaan. Mikke Sundman sanoi Suomen Kuvalehden haastattelussa niitä "aasin korviksi". Minä taas olen pistänyt nuo kuvat syvälle iloiseen mieleeni – ne ovat ihania, jokainen hieno rakennus ansaitsisi nuo aasin korvat.

Arvostelu räjähtää käyntiin, Pentti Tuovinen pelkää ylikansallisia torneja

Pentti Tuovinen, arkkitehti ja tekniikan lisensiaatti, oli ensimmäisiä Pasilaa kyseenalaistavia mielipidekirjoittajia. Hän oli huolestunut asukkaiden vaikutusmahdollisuuksista. Hän uskoi tornin voivan olla asukkaita yhdistävä, positiivisia mielikuvia synnyttävä elementti. Toisaalta hän kysyi, voiko hyvä symboli muuttua pahaksi diaboliksi? ”Voin kuvitella, että jos torniin sijoitetaan toimistoja ja ne luovutetaan jollekin ylikansalliselle yritykselle ja tornista tulee tuon yrityksen mainostorni, osa asukkaista kokee torniin liittyvät merkitykset kielteisinä. Ylikansallisten yritysten kasvava yhteiskunnallinen vaikutusvalta koetaan omaa vaikutusvaltaa supistavana ja siten kielteisenä.”

Kaksoistorni by Pekka Salminen, hoikkaa ja herkkää

Paula Holmila kirjoitti Kunta-lehden numerossa 18, vuodelta 2009, seuraavasti: ”Esimerkiksi Pekka Salminen esitti 1987 Helsingin porttia, kahta 30-kerroksista tornia Keski-Pasilaan. Näistä torneista silloinen Keski-Pasilan ideoija, rakennushallituksen pääjohtaja emeritus Matti K. Mäkinen vieläkin sanoo, että 'ne tornit sentään olivat arkkitehtuuria', joiden tasolle italialaisarkkitehti Cino Zucchin tornit eivät hänestä yllä.”

Tietokonemallinnuksena tehty kuva katselee Eläintarhan urheilukentän kulmalta Pasilan asemalle johtavaa aukiomuodostelmaa. Aukion varrella on pääasiassa toimistotiloja. Etualalla vasemmalla on asuntokortteli ratojen päällä. Taustalla häämöttää vapaa-aikakeskuksen kattorakenteita. Apulaiskaupunginjohtaja Erkki Tuomioja ei pitänyt asuntojen sijoittamisesta radan päälle. Nythän radat poistuivat. Asuntojen mittakaava eroaa melkoisesti Cino Zucchin luomasta visiosta.

.

Olin esittelemässä Pasilan kaksoistorneja – tai tornittomuutta – Helsingin kaupunkisuunnittelulautakunnassa. Torneilla ei ollut puolustajia. Tämä johtunee siitä, ettei sen paremmin osuuskauppaliikkeellä kuin vahvoilla gryndareillakaan ollut maata eikä mandaattia tuon hankkeen toteuttamiseksi. Lautakunnan puheenjohtaja Ylermi Runko ei innostunut. Lautakunnan vihreät ja vasemmisto olivat kaupunkikuvallisista syistä torneja vastaan – niitä pidettiin vallan symboleina. Valta ja kaupunkikuva saattavat joskus liipata läheltä.

Torneille olisi Pasilassa muitakin paikkoja. "Sedät", Matti K, Pekka ja Pentti tarkastelevat Pasilan tilannetta Auri Häkkisen ottamassa kuvassa armon vuonna 2012.

En rakasta tuota Davidsonin tornia, mutta puhun liikenteestä

Ruoholahti on nyt valinkauhassa. Norjalainen sijoittaja on päättänyt iskeä falloksensa Helsingin rantavesiin. Tällaista maamerkkiä ei näy Jätkäsaaren vanhoissa kaavoissa eikä illustraatioissakaan. Vanha Koneen hissien kokeiluun tarkoitettu torni siirtyi suvaitsevaan Espooseen ja kaikki rauhoittui. Mutta vain väliaikaisesti. Olen kyllä erittäin myönteinen sijoittajien ideoille, mutta joku raja pitää olla. Kaupunki on liian arvokas perintö ”minkä tahansa idean” laboratorioksi. Tuolle tornille ja kongressikeskukselle olisi paikkoja liikenteellisesti sopivissa paikoissa, esimerkiksi Pasilassa. Erityisen tärkeä olisi hyvä saavutettavuus maanteiltä ja rautateiltä. Klaus Bremer – Klaudekopteri - kirjoitti tämän päivän Hesarissa paikan liikenneongelmista. Oikein! Mitä tuumii hotellivieras, jonka taksi lentoasemalle joutuu odottamaan vartin tai kaksi Tallinasta tulevan laivan synnyttämässä ajoneuvoruuhkassa? Paikka on liikenteellisesti lähes ratkaisematon. Vai ajatellaanko tosiaan, että Jätkäsaaren alle rakennetaan erillinen kalliotunneli, joka johtaa Länsiväylälle. (Sarjassamme ”helsinkiläisen liikennesuunnittelun hullut päivät”).

Niin, tästä emme nyt ole erikoisen ihastuneita - by Dawidson Tarkela, se on talona ruma, mutta miten sinne pääsee?

Poliitikot joutuvat kaupunkisuunnittelijoiksi

Kaupunkisuunnitteluviraston polvet notkahtavat liian helposti. Vastuu ratkaisusta siirretään henkilöille, jota joutuvat luottamaan tunteeseen ja taas uusiin – vielä tuntemattomiin – suurinvestointeihin, joilla virheitä korjataan. Muutama osaratkaisu joita tulevaisuudessa pohditaan: Tallinnan liikenne siirretään Vuosaareen tai Kirkkonummelle, tai Jätkäsaaresta tehdään autoton kaupunki, tai Töölön metro rakennetaan Kampista Jätkäsaareen ja edelleen Vattuniemeen, tai toteutetaan Smith – Polvisen suunnitelman inkarnaatio rakentamalla tunneli Jätkäsaaresta pohjoiseen Turunväylälle. Kaiken lisäksi keskustatunneli tulee toteutettavaksi. Onko tämä järkevää?Kaikkiko tämä Buchardtin kongressihotellin vuoksi? Eipä tietenkään, nyt päätöstä tehdessä, mutta tulevaisuuden paineessa jotain tulee tehtäväksi. Eihän kansainvälinen kongressihotelli voi sijaita sumpussa. Nuo tarvittavat investoinnit olisi hyvä tasapainottaa nyt haaveiltujen tuottojen kanssa. Mutta olkaa huoletta - tekniikalla ja rahalla voi ratkaista kaiken, sitä varten olemme me insinöörit!

Mitä he sanovat?

Tatu Rauhamäki (kok) sanoo: "Olemme saamassa kansainvälisen mitan kongressikeskuksen. Harvoin tarjoutuu näin merkittäviä sijoittajia Suomen ulkopuolelta. Helsingin pitäisi joskus näyttää positiivista puolta eikä aina kieltävää kättä."

Osku Pajamäki (sdp) sanoo: Helsingillä pitää olla sellainen itsetunto, että se luottaa vahvuuksiinsa. 1990-luvulla torneja rakensivat jenkit, nyt niitä rakentavat Lähi-itä ja Aasia."

Emma Kari (vih) sanoo: "Olen käynyt siellä kävelemässä. Siluetissa nousee 150 metriä korkeat hiilivoimalan piiput vieressä. Nyt puhutaan merkittävästi matalammasta rakennuksesta.".

Sirpa Puhakka (vas) sanoo: "On se liian mahtipontinen.”

Arthur Buchardt sanoo: "Aion palkata vihkiäisiin Arja Saijonmaan."

Jan Vapaavuori (kok) sanoo: "Entisenä kaavoitusministerinä ymmärrän myös kaupunkikuvalliset perusteet vastustaa hanketta. Näistä jälkimmäiset ovat luonteeltaan pitkäkestoisempia ja minulle painavampia argumentteja. En siksi jaksa innostua asiasta."

Mitä he päättävät? Jos päättävät KYLLÄ, on tiedossa insinööreille isoja hommia!

Katso vielä Jätkäsaaren ylilento, tuossa vaiheessa torni näytti hyvin vaatimattomalta, BRAVO!