torstai 6. toukokuuta 2021

Viikon retki raitioteillä

Raitiotiet ovat kuuma ja ajankohtainen keskusteln aihe. Meillä kotoisasti harppaillaan mahtiaskelin. Mansessa ovat tehneet asiat lähes valmiiksi kohtuuhintaan ja aikataulun selättäen. Onnistuminen on ollut täydellinen. Sen juuret ovat vuosien takaisessa suunnittelussa, poliittinen ilmapiiri on ollut määrätietoisen suotuisa, ratkaiseva päätös syntyi Tampereen valtuustossa 7.11.2016. Valtuustossa käytiin tuntikausien keskustelua. Joku puhujista sanoi, että älkää tulko esittämään minulle faktoja tai tosiasioita, minä olen jo oman mielipiteeni asiasta päättänyt. Sanna Marin johti kahden peräkkäisen kokouksen sarjaa kipakasti, johtajuutta osoittaen. Näytelmässä oli suurta draamaa ja pötypuhettakin.  Päätöskokousta käytiin 6 tuntia. Värikästä menoa kerrassaan. Joku lupasi puhua niin kauan, kun ulos kannetaan. Tämä on hauska: Olipa kerran raitiovaunu (Kaupunginhallitus) (Tampere) https://www.youtube.com/watch?v=KUBaOJBslXc


Päätös tuli klo 11 aikaan illalla äänin 41-25. Jatkovaiheesta päätettiin 19.10.2020. Silloin äänet menivät 56-11.  Hankkeen toteutus on edistynyt rivakasti. Mitä sanotte siitä, että hanke valmistui 5 vuodessa valtuuston päätöksestä. Vanha sääntö sanoo, että lapio pannaan maahan 7 vuotta suunnitelman tultua poliittisesta käsittelystä. Allianssimalli on toiminut hyvin. Hinta alittui ja kaupunki saa palautusta. Uusia hankkeita esitetään Pirkkalaan, Ylöjärvelle ja Kangasalan suuntaan. Yhteensä niistä tulee yli 25 kilometriä. Se on nyt päätetyn ja osittain rakenteilla olevan 16 kilometrin päälle.  Kaupunginvaltuustolle esiteltiin jatkosuunnittelua iltakoulussa 19.4.2021. Innostuin katselemaan tämän ajankohtaisen esittelyn. Ja nyt vain odotellaan ratikka-ajelua.

Palataan hieman taaksepäin

Siihen aikaan, kun 60-luvulla Tamperetta tai Turkua suunniteltiin raitiotiet eivät olleet huudossa. Turustakin ne poistettiin viimeisetkin vuonna 1972. Helsingissä metroa suunniteltaessa oli esillä linja Munkkiniemen kautta Espooseen. Tämän linjan kustannushyötynä oli mahdollisuus lakkauttaa nelonen Munkkaan. Tästäkös ystävämme Lauri Nordberg hermostui. Epäili tarkoituksena olevan koko raitiotiejärjestelmän kaatamisen Tukholman malliin. Sitten hieman myöhemmin, vuonna 1998, pääsin tekemään Tallinnan joukkoliikenteen optimointia. Kaupungissa oli virinnyt idea raitioteiden lakkauttamisesta. Ne veivät katutilaa ja estivät kääntymiskaistat vasemmalle. Saimme epäilijät ruotuun. Matti Lahdenranta löysi läppäristään riittävän vakuuttavaa dataa.  Sittemmin tallinnalaiset saivat päästökauppakompensaationa uudet vaunut Espanjasta. Hyvin meni ja keinahtelevat raiteetkin tulivat korjatuiksi. Olen raiderakastaja. 

Oli suuri hetki, kun liikennelaitos kutsui akateemikko Juha Leiviskän ja minut tutustumaan uuteen keinahtelevaan raitiovaunuun. Tunnelma oli mahtava. Kaksi vanhaa ukkoa uutta maalipintaa hivelemässä. Tuli hyväksyntä. Ei ylenpalttista, mutta parahultaista. Emme nousseet uusilla kulkuneuvoilla muotoilun maailmankartalle, mutta matkustajat saavat hyvää kyytiä. Värit olivat ainakin paikallaan. Tai oliko sittenkin huomautettavaa. Juha halusi niskatukiin hieman enemmän punaista ja minä taas halusin katon harmauteen hieman sinistä.   Tiesittekö muuten, että akateemikkomme on ratikkamiehiä – tietää kaiken. http://penttimurole.blogspot.com/2014/03/nuo-mainiot-miehet-pussihousuissaan.html

Edellisessä blogissani sain hieman oikaisevaa palautetta kirjoittelustani Helsingin raitioteistä. Palautteen antoi Late, Lauri Kangas. Hän vastaa kaupunkisuunnittelussa ratikkaprojekteista. Hänellä on vahvat ratikkaperinteet, Hän oli tekijänä silloin kun Antero Alku ajoi Espooseen TramWest pikaraitiotietä. Syntyi Länsimetro. Nyt on uudet haasteet. Helsingillä on muhkea raitiotieohjelma, Laten suuri haaste. Sen yhteydessä tapahtuu ihme.

Ihme on tapahtumassa. Tällä hetkellä yhteisiä pisteitä raitiotieverkon ja muiden rataverkkojen, metron ja rautateiden välillä on vain 6 metron kanssa ja 2 rautateiden kanssa. Uudet suunnitelmat tuovat ihmeen. Raidejokerin ja uusien ratikkalinjojen yötä uusia yhdyspisteitä syntyy 10 kappaletta. Muutama linja jää haromaan tyhjää. Ykkönen Käpylässä, kymppi Pikku-Huopalahdessa ja uusi Kruununvuoren linja. Mitäs niille pitäisi tehdä? Sehän tiedetään, miksi sitten haikaillaan?

Raitioteiden renessanssi – miten ihmeellistä

Raitioteiden renessanssi meillä ja muualla on minun mieleeni. Oikeastaan aika outoa. Lähes yhtä outoa kuin raideliikenteen renessanssi yleensäkin. Olihan välillä aikoja, jolloin viisaatkin uskoivat raidetaksiin ja liikkuviin nojatuoleihin. Ehkä se oli laskettava nuoruuden, eikä missään tapauksessa viisauden tiliin, kun 60-luvulla kirjoitin jalankulkukannen yläpuolella tai sen tasossa liikkuvista automaattisista ”nojatuoliradoista”, joissa määränpää valitaan sen aikaisesta pyörivästä puhelimen numerolevystä. Niitä käyttäen oli päästämän pitempiä matkoja keskustan eri osien välillä. Nämä radat palvelisivat myös keskustan ja sen läheisyydessä sijaitsevien kaupunginosatalojen välistä liikennettä. Näiden laitteiden piti olla markkinoilla vuonna 2000. Että sellaista. Vielä muistutan Jouni J. Särkijärven esittäneen vuonna 1991 Eduskunnalle kirjallisen kysymyksen raidetaksista ja sen kehittämisestä korvaamaan vanhanaikaiset raidejärjestelmät. Särkijärvi kysyi ja liikenneministeri vastasi. Mielenkiintoista. Raidetaksi ei ole kuitenkaan löytänyt tietänsä maailman kuljetusmarkkinoille. Ystäväni Harto Helpinen teki aikanaan ehdotuksen Espoon raidetaksista. Taisi olla hänen diplomityönsä vuodelta 1963. Ystävälläni Eero Paloheimolla on ollut vakaa usko raidetaksiin, joka kärsä maassa kulkisi automaattiohjattuna kaupungin kaduilla. Hän esitti raidetaksia kirjassaan Syntymättömien sukupolvien Eurooppa, Porvoo, Helsinki Juva: WSOY, 1966. Suomessa Hyvinkään TechVilla kiinnostui raidetaksista 90-luvulla. Tällöin olimme mukana tekemässä esisuunnitelmaa Helsinki-Vantaa lentokentälle. Suunnitelma ei saanut siipiä alleen.

Nyt on siis palattu vanhaan. Raitiotiet elävät maailmalla buumia kahdessa muodossa. Eurooppalaiset rakentavat katuraitioteitä ja amerikkalaiset Light Rail-systeemeitä. Stadtbahn on suosittu muoto myös Euroopassa. Ryhdyin kaivamaan tilastoja. Wikipedia niitä auliisti tarjoaa. Halusin selvittää raitioteiden ja kaupunkiratojen määrää maailmassa. Tässä meni melkein viikko. Kohteita on maailmalla 455 kappaletta. 355 on raitioteitä ja 100 LRT-ratoja. Niistä museoraitioteitä on 26 kpl.

Eurooppa on raitioteiden kotimaa, varsinkin Itä-Eurooppa, entinen Neuvostoliitto. Maailman raitioteistä 40 % sijaitsee Länsi-Euroopassa, 45 % Itä-Euroopassa ja Venäjällä, Aasian osuus on yllättävän pieni, vain 9 %. Kiinassa maailman raitioteistä on 3 %. Kevytjunissa, eli Light Rail -radoissa niissäkin Eurooppa on maailman ykkösenä. Amerikkalaiset ovat kuitenkin LRT systeemien kannattajia, Pohjois-Amerikka omii LRT-radoista 35 %. Olen niitä hieman hassusti tässä kutsunut kaupunkiradoiksi. Niin Stadtbahn tai LRT, mikähän olisi oikea nimitys. Olisiko se pikaraitiotie, sillä LRT-junien maksiminopeus on yleensä 70 km/h ja matkanopeus noin 40 km/h. Katuraitsikalla matkanopeus jää yleensä alle 20 km/h.

Ryhdyin tässä ihmettelemään raitioteiden suhdetta kaupungin asukaslukuun. Katselin myös hieman raitiotieratojen suhdetta maan asukaslukuun. Sorry Teemu, taas tule sellaisia lukuja jotka Suomessa alueittain tiedetään tasan tarkkaan eikä kansainvälisellä vertailulla ole mitään relevanssia.  (Teemu moitti minua kansainvälisten lukujen setvimisestä.)


Eurooppa on raitioteiden kotimaa. Sehän jo todettiin. Länsi-Euroopassa ja etupäässä Saksassa päälle puolen miljoonan asukkaan kaupungeissa raitioteitä tuppaa olemaan 60-70 kilometriä. Helsinki mahtuu kyllä joukkoon. Meillä on 38 kilometriä raitioteitä. Olemme oikeastaan Euroopan keskiarvokaupunki, mutta kaukana johtotähdistä. Itä-Eurooppa, oikeastaan entinen Neuvostoliitto edustaa laajaa raitioittamista. Helsingin kokoisissa kaupungeissa raitiotierataa löytyy saman verran kuin meilläkin. Muualla maailmassa ollaan selkeästi alemmalla tasolla.

Pohjois-Amerikassa on 1900 kilometriä raitioteitä tai Light Rail-ratoja. Tästä määrästä vain 14 % on katuraitioteitä. Ylivoimainen valtaosa on Light Rail –tyyppisiä kevytrautateitä tyyppiä Tukholman Tvärbanan tai Saksassa yleiset Stadtbahnit. Ne kulkevat keskustoissa kaduilla, mutta reuna-alueilla omassa ajotilassa tai maanalaisena. Kalustossa ei jouduta soveltamaan rautateiden törmäysturvallisuusvaatimuksia eikä turvalaitevaatimuksia. Pysäkkiväli on kuitenkin raitiotiemäisen pieni eli tyypillisesti keskimäärin 1 km. Pohjois-Amerikan laajin raitiotieverkko on Kanadan Torontossa. Verkon laajuus on 83 kilometriä. Se muodostaa integroidut loopit metron kanssa. Helsingin metron suunnitteluaikaan Helsingin kaupungilla toimi nuori kanadalainen insinööri John Williams. Hän toi esiin ja opiksi meille suunnittelijoille Toronton metro- ja raitiotieverkon yhdistelmän, ja tiettyä yhtäläisyyttä löytyykin, paitsi nuo yhdistävät loopit. Onhan meillä tällä hetkellä vain kymmenkunta pistettä joissa raitiotieverkko, metroverkko ja rautatieverkko yhtyvät. Mutta ihme on tapahtumassa. Siitä jo kerroinkin.

Melbourne on raitiotiekaupunkien ykkönen

Melbourne on maailman suurin raitsikkakaupunki. Lueskelin leikkisää analyysiä vaunujen mukavuudesta. Niitä on ainakin kymmentä lajia.  Ykkössijan sai uusin Bombardier-malli (yläkuva). Erityisesti istuimia kehuttiin. Pehmeät, mukavat. Alakuvassa on hyväksi havaittu vanha malli. Se on arvioijan mielestä ruotsalaista tyyliä. Melbournelaiset kävivät vuonna 1965 ottamassa Tukholmassa mallia raitiovaunuista. Ihastuivat tyyliin. Saattoivatko arvata, että kahden vuoden päästä tuosta vierailusta Tukholma romutti koko raitsikkaverkostonsa. Tai tiesivätkö mitä on tulossa ja menivät vaunuostoksille?


Tältä näyttää sisältä Melbournen mukavin raitiovaunu.


Kuva kertoo samassa mittakaavassa eräiden maailman merkittävimpien raitiotieverkkojen laajuuden. Helsingin raitiotieverkko näyttää hyvin pikkuruiselta nykyisessä koossaan. Ei ole suuri kaupunkikaan.  Tulevaisuuden haaveet nostaisivat Helsingin seudun suurten joukkoon. Mutta riittävätkö asukkaat tuon tavoittelemiseen? Kuinka paljon kannattaa tiivistää vain ratikan vuoksi? Tai kuinka se meni, muna ja kana.

Tämä oli mukava retki

Tiesitkö muuten missä Euroopan maassa on eniten raitioteitä asukaslukuun verrattuna. Yllätys, yllätys, se on Latvia. Riian raitiotieverkko on pituudeltaan maailman kaupunkien viitonen. Matkustajia on kuitenkin vain 37 miljoonaa vuodessa. Verkon laajuuteen nähden luku on hyvin alhainen. Saman suuruisilla verkoilla matkustajia on yleensä 200-300 miljoonaa vuodessa. Melbournessa 250 kilometrin verkolla on 210 milj. matkustajaa vuodessa. Tämä oli viikon retki maailman raitioteille. Mikä oli tunnelma. Se on yllättynyt. Ensinnäkin yllättää raitioteiden suuri suosio. Suurempi kuin uskoinkaan. Euroopassa, varsinkin Keski-Euroopassa on raitiotieliikenteen eldorado. Afrikassa olen yllättynyt Algerian ja Marokon monista hankkeista. Aikanaan kun suunnittelimme sairaaloita ja yliopistoja Algeriaan, en olisi voinut uskoa raitiovaunujen kulkevan Setifin tai Annaban kaduilla. Olin myös yllättynyt USA:n laajasta LRT-kehityksestä. Aasiassa on keskitytty enemmän suurnopeusjuniin. Helsingissä toivon tekijöille ja päättäjille menestystä ja samalla harkintaa. Harkintaa tarvitaan erityisesti bulevardien ja raitioteiden kytkennässä. Bulevardit yksin ovat liian heiveröinen perusta raitiotielinjalle. Laaja kokonaisuus on pidettävä lähtökohtana.

PS. Arvaatko miten paljon minulla on nyt kuvia maailman raitioteistä. No, katso nyt vielä näitä kahta ihmettä: Foshanin polttokennoratikka ja Hong Kongin kaksikerroksinen. Nykyaika on ihmeellinen. Voit matkustaa ympäri maailman ja katsella paikkoja, siinä ohessa raitsikoita. Välipalaksi voit ihailla Sanna Marinin räväkkää puheenjohtoa Tampereen valtuustossa.

3 kommenttia:

  1. Maanantaista 10.5. lähtien pääsee Tampereella jo Ratikan kyytiin koeliikenteeseen! Aluksi matkustajamäärää rajataan koronan takia ja pitää ilmoittautua: www.nysse.fi.

    Viim. 7.6. eteenpäin koeliikennematka onnistuu ilmoittautumatta ja 9.8. alkaa varsinainen liikennöinti.

    Tervetuloa testaamaan Pena!

    Mari S

    VastaaPoista
  2. Terve Pena!

    Aivan näin suurta kunniaa en kehtaisi ottaa, vaikka imarteleekin. Raitioteiden parissa työskentelee moni ja viime vuodet olen viettänyt pitkälti Jokerin parissa. Nyt jo enemmän Kalasataman, Kumpulan ja Pasilan välillä.

    Käpylään on toki tekeillä suunnitelma. Siihen liittyy yllättäen kaupunkibulevardi ja asemanseudun kehittäminen. Yhteys on suora. Huopalahti on hankalampi tapaus. Kympin päättäriltä Haagan läpi ei löydy nykyajan vaatimuksia täyttävää reittiä. Ongelmaa on jo siinä, että Pikku Huopalahden rata on kovin hidas. Raitioliikenne on pintaliikenteen runkoliikennettä. Tämän oivaltaminen on keskeinen lähtökohta toiminnallisesti ja taloudellisesti mielekkäille hankkeille.

    Raidetaksien ratkaiseva rajoitehan löytyy, kun alkaa oikeasti laskea kapasiteettia sekä linjalla että pysäkeillä. Kutsuohjauksen myös. Jarrett Walker tiivistää näitä geometrisia lainalaisuuksia mukavasti vaikkapa tässä videossa https://www.youtube.com/watch?v=ZEYzGBXLBak&t=54s .

    Raitioteitä on tosiaan hyvin monenlaisia. Tai linjoja samassa järjestelmässä. Bloggari Alon Levy luokittelee kiinnostavasti jenkkien light railit tram-traineiksi. Nehän ovat keskustassa hitaita, mutta esikaupungeissa nopeita. Kilometrin pysäkkivälikin viittaa enemmän junaan kuin ratikkaan. Stadtbahneista puolestaan osa on keskustassa nopeita (tunnelissa) ja esikaupungeissa hitaampia. Oma luokitteluni on ollut enemmän keskustajakelu / moderni kaupunkiraitiotie / esikaupunkilinja. Helsinki on painottunut näistä ensimmäiseen. Eikö nykyverkon pituus muuten ole 48 eikä 38 kilometriä?

    VastaaPoista
  3. By using this site, you conform to the Terms of Use and Privacy Policy. Justin has intensive expertise educating SAT prep and guiding highschool students through the faculty admissions and choice process. He is firmly committed to bettering fairness in education and helping students to reach their academic goals. Justin received an athletic scholarship for gymnastics at Stanford University and graduated 1xbet with a BA in American Studies. You are leaving AARP.org and going to internet site} of our trusted supplier.

    VastaaPoista