Italia - vettä korvassa!

Tiesitkö muuten miten vesi poistetaan korvasta?  No, pompitaan yhdellä jalalla pää vinossa! Näin kotona. Nyt kuitenkin opin jotain uutta: kulttuurimaassa vesi poistetaan huomattavan hienostuneesti.  Poimitaan rannasta kaksi litteätä ”vesileipäkiveä”, asetetaan toinen kivi korvalle ja koputetaan sitä sitten kevyesti toisella kivellä. Vesi tulee ulos. Kokeile!

 

Klik, klak, vesi pois korvasta

Italialaisilla on kuitenkin ”vettä korvassa”, talous takertelee ja nuorisotyöttömyys on uhkaavan korkealla. Maahanmuutto on kiivaan keskustelun alaisena ja laitonta maahanmuuttoa on vaikeata hallita. Maahanmuuttoko on siis tämä ongelma? Haluan nyt diletanttina ihmetellä tätä ongelmaa. Sitten keskustelen sisarenpoikani, italialaisen ekonomistin kanssa asiasta.

Onko nuorisotyöttömyyden ja maahanmuuton välillä yhteyttä?

 

Nuorisotyöttömyys ja maahanmuuttajat Euroopassa. Italia keltaisella, Suomi valkoisella.

Olen piirtänyt oheiseen kaavioon Euroopan maiden nuorisotyöttömyyden prosentteina 15-25 –ikäisistä - ei koulua käyvistä tai opiskelevista tai muuten vapaalla olevista nuorista  ja maahanmuuttajien osuuden koko väestöstä.  Maahanmuuttajat sisältävät sekä muista EU-maista, että muualta muuttaneet, niin työperäiset kuin pakolaiset. Maat on kaaviossa asetettu kansantulon per capita mukaiseen järjestykseen, pienimmästä suurimpaan. Nuorisotyöttömyys on suurinta Kreikassa ja Espanjassa: luku on uskomaton lähes 60 %. Italia, Slovakia ja Portugali ovat seuraavassa kategoriassa: lähes 40 %. Vanhoista Itä-Euroopan maista tilanne on hyvin huono Puolassa, Unkarissa, Liettuassa ja Latviassa: 25-30 %. Samalla tasolla ollaan myös Ranskassa ja Ruotsissa. Suomi on Britannian, Irlannin ja Luxemburgin kanssa tasolla 20 %. Alle kymmenen prosentin siedettävällä tasolla ollaan Itävallassa, Hollannissa, Saksassa, Sveitsissä ja Norjassa. Liittyykö nuorisotyöttömyys jotenkin kansantuloon? Ilmeisen selvästi. Kansantuloltaan korkeamman kategorian maista vain Britannia, Ranska, Irlanti, Suomi ja Ruotsi ovat heikossa – ja vaarallisessa - asemassa.

Maahanmuutossa käytävässä keskustelussa työttömyys yhdistetään helposti maahanmuuttajien määrään – heidän uskotaan vievän työhaluisilta työpaikkoja pienillä palkoilla. Kaaviota tarkastelemalla väitettyä korrelaatiota on mahdotonta havaita. Nuorisotyöttömyydellä on sensijaan selkeä korrelaatio kansantuloon.

 

Onko korrelaatiota nuorisotyöttömyyden, maahanmuuttajien tai kansantuotteen välillä? Italia keltaisella, Suomi sinisellä.

Italialaisella ja suomalaisella yhteiskunnalla on eroja. Suurimmat erot liittyvät perheisiin. Suomessa yhden hengen ”perheitä” on lähes 50 %. Italiassa ollaan olennaisesti toisenlaisessa yhteiskunnassa: yhden hengen perheiden osuus on vain 25 %. Tuo tilanne on kyllä kummallinen: yksinäisten osuus korreloi selvästi kansantuloon ja talousmenestykseen. Miksi? Selittäkää joku viisaampi.

Monikulttuurisuuden suhteen Suomi ja Italia ovat lähes samassa kategoriassa: muualla syntyneitä on vain 5-10 % väestöstä. Tässä suhteessa Sveitsi ja Latvia ovat selkeitä ykkösiä, sillä neljännes väestöstä on muualla syntyneitä – eri syistä tosin!

 

Suomessa yksinasuvien määrä on Euroopan huippua, Italiassa perheet ovat koossa, nuoret pyrkivät asumaan kotona opiskeluajan loppuun saakka. Suomi ja Italia ovat vähäisessä määrin monikulttuurisia verrattuna muihin Euroopan maihin.

Onko asumistavassa sitten eroja? Italialaiset ovat urbanisoituja sillä vain 20 % asuu omakotitaloissa. Kerrostaloasuminen on Suomessa ja Italiassa samalla tasolla.  Urbaanin väestön osuus koko väestöstä on hämmästyttävästi sama 68 % Italiassa ja Suomessa.

 

Italiassa omakotiasuminen on vähäistä, kytketty talo on vallitseva, mutta kerrostaloasuminen on Suomen tasolla.

Onko Italian taloustilanne vakautumassa?

Nyt haastattelen sisarenpoikaani Ceccoa. Hän on italialainen ekonomisti ja pankkimies. Hänellä on kuusi lasta, siis Italiassa harvinainen suurperheellinen.  Aluksi tilastoista: Italian tilastotoimisto Istatin mukaan talous taantuu vuonna 2013 0,7 %. Työttömyys on myös lievästi nousussa ja vuoden 2014 työttömyysaste tulee olemaan 12,3 %. (Suomi 8 %).

Onko Italian taloustilanne kuitenkin vakautumassa ja kriisin uhka poistumassa?

 Cecco: ”Me tarvitsemme ainakin 3-4 vuotta ennen kuin stabilisaatiota voi odottaa. Työttömyys on maan suurin uhka, sillä se vaikuttaa kotimaiseen kysyntään. Sosiaaliset kysymykset vaikeutuvat, sillä keskiluokkaa joudutaan verottamaan entistä enemmän. Italia maksaa hintaa siitä, ettei reformia ole tehty ajoissa. Kysymys on poliittisen reformin, fiskaalisen reformin ja infrastruktuuri-investointien viivästymisestä. Maalla on sosiaalinen handikap, jota on yritettävä kuroa kiinni. USA:n talouskasvu vaikuttaa, mutta Italia seuraa nousua hitaasti. Kaikki ei ole huonosti: Italialla on ehkä paras terveydenhuolto maailmassa. Kaikkia sosiaaliluokkia tuetaan, eikä yksityisiä sairasvakuutuksia tarvita, mutta tästä syystä terveydenhuolto on raskas. Terveydenhuollosta huolehtivat seudut. Verotulot tulevat keskushallinnolta seuduille. Kunnallisvero on vain 1 %.

Terveydenhuoltoon liittyy paljon rikollisuutta, rikollisia yhdistyksiä, mafian toimintaa ja paljon skandaaleja. Musta talous on Italian ongelma. Verojen periminen on kansalaisten mielestä ryöstämistä. Suomi on ollut esimerkkinä maasta, jossa yksityisyyden suoja on tuhottu. Kun pääministeri Prodi ehdotti ihmisten tulojen julkistamista Suomen malliin, italialaiset hermostuivat perin pohjin. (Siis ketkä?) Alkoi valtava julkinen keskustelu. Uutisoijat kertovat, että Suomessa, kun joku ostaa Rolls Roycen, naapuri soittaa veroviranomaisille ja viikon sisään veroviranomaiset tarkistavat oliko ostajalla vastaavat tulot. (Suomessa on Rolls Royce -autoja niin vähän, että vertailu taisi ontua ainakin auton merkin suhteen). Mustan talouden takia Italiassa jää jonkin arvion mukaan 280 miljardia euroa verotuloja perimättä vuosittain.”

Heidi Hautalan 80 euron ”musta markkina” herätti ansaittua hilpeyttä.

 Onko mafialla vaikutusvaltaa Italian taloudessa?

Cecco oli itse lähellä tulla surmatuksi mafian konepistoolimiesten toimesta. Hänen läheinen sukulaisensa, mafianvastaisen taistelun ykkösässän, sittemmin surmatuksi tulleen tuomari Falconen kollega, oli kuljettamassa heitä Calabrian uimarannalta asunnolle. Lähtö kuitenkin viivästyi ja nuori tuomari lähti yksin matkaan, hän sai surmansa, mutta lapset säästyivät. Kyseessä oli Sisilian Mafia.

 Cecco sanoo:” Lombardia on Italian taloudellisesti vahvin alue. Juuri tällä alueella on useita tapauksia, joissa mafia on raskaasti mukana sekä yksityisessä että julkisessa toiminnassa. Esimerkiksi Milanon Expossa epäillään mafian sekaantuneen messutoimintaan. Mafia on kiinnostunut messuihin liittyvästä laajasta rakentamisesta ja muusta tapahtumatoiminnasta. Mafia harjoittaa yritystoimintaa ”managerialisella” pohjalla. Vanhojen aikojen Calabrian Ndrangeta, Napolin Camorra ja Sisilian Mafia ovat sotkeutuneet jopa puolueiden organisaatioihin ja finansseihin – kaikkeen missä raha virtaa. Tämän sai kokea Lega Nord, kun rahastonhoitaja paljastui mafiamieheksi

Miten Italia aikoo hoitaa nuorisotyöttömyyden?

Nuorisotyöttömyyden suhteen ollaan huolestuneita. Mitään Suomen mallin mukaista nuorisotakuuta ei kuitenkaan ole olemassa. Sen sijaan verotusta kehitetään siten, että työnantaja vapautuu viideksi vuodeksi työntekijän sosiaalimenoista palkatessaan työttömän.

Miten Italiassa suhtaudutaan maahanmuuttoon ja monikulttuurisuuteen?

Italiassa on laajaa laitonta maahanmuuttoa. Pohjois-Afrikasta saapuu Lampedusaan veneillä noin 25 000 turvapaikan anojaa -suuresti arabikevääseen pettyneitä tunisialaisia. Ranska ja Saksa pitävät tätä määrää vaatimattomana, sillä molemmissa maissa on vuosittain noin 50 000 turvapaikan anojaa. Suomessa turvapaikan anojia on vuodessa 3000 henkeä. No väkilukuun verrattuna ollaan lähes samalla tasolla Italian kanssa. Turvapaikka myönnetään Suomessa noin puolelle. Italian lait eivät ole tolerantteja, maahanmuuttajiin suhtaudutaan ankarasti. Nyt Italiassa on ensimmäistä kertaa musta nainen ministerinä. Ceccon mielestä se voi olla merkki positiivisesta trendistä. Populistipuolueet sanovat, että maahanmuutto syö työpaikkoja. Toiset sanovat, että työntekijöitä tarvitaan. Italialaiset eivät ole keksineet sanaa ”kotouttaminen”. Mutta he haluavat, että siirtolaiset opiskelevat italialaisissa kouluissa ja oppivat kieltä. Milanossa on muodostunut etnisiä kaupunginosia, kiinalaiset ja latinokaupunginosat ovat selkeimmin erottuvia. Suomessa probleemana näyttävät olevan somalit. Milanossa ei ole tällaista yhteen etniseen ryhmään kohdistuvaa erityishuomiota. Ceccon mielestä Italiasta on tulossa monikulttuurinen yhteiskunta – se on väistämätöntä. Hän itse asuu lapsineen siirtolaisten miehittämässä kaupunginosassa – ja viihtyy.

Matkalla Santa Margheritassa ja Portofinossa

Välimeri huokailee hiljaisesti. Puiden kurottuvat oksat heijastuvat välkehtivästä vedestä. Vuoroin sataa, vuoroin paistaa. Lasten äänet kaikuvat rantahiekalta. Ranta on julkinen, mutta silti rauhainen. Lähimpiä kaupunkeja ovat Portofino ja Santa Margherita. Kaupungit ovat tiiviitä kerrostaloalueita, välillä villoja, palazzoja. Kysymyksessä on italialainen lomakaupunki ja ”mökkiasutus”.

 

Retkeilyä Portofinon vuorella pitkin vanhaa roomalaisten sotapolkua ja talo jonka olohuoneen yli ajaa bussi.

Jean Sibelius ja toinen sinfonia

Tammikuussa 1901 Jean Sibelius asettui Rapallon Pension Suisse’n asukiksi vaimonsa Ainon ja tyttäriensä kanssa. (Hotelli nimettiin myöhemmin Sibelius hotelliksi – nyt ei nimeä enää näy). Rantakatu oli kuitenkin liian meluisa paikka sävellystyöhön ja hän vuokrasi Villa del Signor Molfinon työtilakseen. Sibelius teki kävelyretkiä Santa Margheritaan ja Portofinoon. Melkeinpä voin kuvitella hänen astelevan tuosta ohitse – tai ylitsemme. Asumme nimittäin vanhassa myllyssä ja serpentiinimäinen rantatie kulkee olohuoneemme katon ylitse – täysin melutonta. Sibeliuksen Rapallon ajoista kertoo Glenda Dawn Goss kirjassaan: Sibelius: A Composer's Life and the Awakening of Finland, University of Chicago Press, 2009. Sibeliuksen täällä oloon liittyy tarina hänen jätettyään vaimonsa ja sairaan lapsensa Rapalloon ja häivyttyään pitkiksi ajoiksi Roomaan.

Sibelius oli ansiokas matkailija. Hän teki elämänsä aikana yli 40 ulkomaanmatkaa. Yksi matka ulottui Yhdysvaltoihin, Pietariin hän teki 3 matkaa ja Moskovaan yhden matkan. Baltian maihin, tai niiden kautta Sibelius matkusti 4 kertaa. Keski-Euroopan lukuisat matkat kulkivat useimmiten Berliinin kautta, Italiaan Sibelius teki 5 matkaa. Junissa ja laivoissa Sibelius oli kuin kotonaan. Raitiovaunua hän käytti satunnaisesti ja jopa ”maanalaistakin” Pariisissa, mutta linja-autoja hän karttoi, puhumattakaan nyt lentokoneesta. Sellaiseen hän ei astunut kertaakaan pitkän elämänsä aikana.

Toinen merkittävä Santa Margheritan kävijä on Göran Schildt. Ristorante dei  Pescatori oli hänen suosikkinsa. Se on meidänkin kantapaikkamme – monien vuosien takaa. Hänen veneensä Daphne haaksirikkoutui Santa Margheritan lahdella ja korjattiin paikallisella telakalla. Täältä hän lähti Libanonin kautta kuuluisalle Niilin matkalle vuonna 1955. Niilin yläjuoksulla hänellä oli vieraanaan Maire Gullichsen ja Alvar Aalto. Niilin matkasta Schildt kirjoitti kirjan Resa på Nilen (1962). Katso Schildtin sivustoa ja mene käymään Turkuun – näät veneen. Tammisaaressa voit vierailla Göran Schildt –museossa.

http://www.villaschildt.fi/fi/

Schildt rakasti venettään, hän kirjoitti: ” Moderni pikku keittiö, jääkaappi, mukavat vuoteet, kodikas hytti ja tilava ohjaamo tekevät siitä epätavallisen miellyttävän pikku huvilan, eikä kukaan voi valittaa huvilan sijaintia kartalla. Hienoimmat rannat ovat vain muutaman kymmenen metrin päässä, kirkasta ja raikasta vettä tuova puro on yhtä lähellä ja lähimpiin kaupunkeihin Lavagnaan ja Chiavariin on lyhyt matka.”

Liikenteestä

Ferrarikansan ajokulttuuri on korkealla tasolla, skoottereita on enemmän kuin autoja. Vanhat mummut ajavat skoottereillaan jalat sievästi yhdessä, papat taas rennosti haarat levällään. Pyöräilyä ei esiinny paljoakaan – eipä ole pyöräteitäkään. Nyt on kuitenkin avattu bike-sharing järjestelmä sähköpyörillä.

Lähden juuri kokeilemaan! Katso video: