Kreeta - jumalien ja puolijumalien saari

Istun Kreetan pääkaupungin Iraklionin vanhan kaupungin kävelykatujen risteyskohdan muodostamalla aukiolla. Keskellä aukiota solisee venetsialaisen Morosinin marmorinen suihkulähde. Venetsialaiset hallitsivat tätä saarta vuosina 1200-1700 - viisisataa vuotta. Tuo hallituskausi on jättänyt jälkiään. Niitä ovat jättäneet myös ottomaanien 200 vuoden aika, bysanttilaisten 800 vuoden aika ja roomalaisten 500 vuoden aika. Palataan Morosinin suihkulähteelle. Kahvilassa istuu tavan mukaan harmaatukkaisia komeita vanhuksia keskipäivän kahvilla. Heidän joukossaan istuu yksinäisenä keski-ikäinen mies, hänkin kreikkalaista (arabialaista, turkkilaista) kahvia ryypiskellen. Keskustelu on keskipäivän raukeaa. Nuorempi mies on ilmeisesti Amerikoissa asuva sukulainen – nyt lomamatkalla. Sitten välähtää! Ollaan sukulaisia! Nuorempi mies antaa lujat rakastavat poskisuudelmat. Suudelmien tultua loppuun suoritetuiksi nuorempi mies ryhtyy hypistelemään vanhuksen korvalehteä. Kerta toisensa jälkeen korvalehti saa hyväileviä ravistuksia. Yllättävän ihana hetki – nähdä vanhuksen korvalehti tuon hyväilyn kohteena. Ehkäpä itsekin voisi uneksia samanlaisesta - jonain päivänä, jossain paikassa, yllättävän kohtaamisen jälkiseurauksena.

 

Kreeta ei ole koskaan ollut minulla erityisen kiinnostuksen kohteena. Olen usein lentänyt saaren yli. Lentokorkeudesta katsottuna se on näyttänyt ankean värittömältä. Nyt kuitenkin, sopivan tilaisuuden tullen tuo kiinnostus heräsi. Matkustin paikan päälle. Yllätyin. Ajan kuvaan liittyy tuo kuva. Kuvassa on Europa, jonka Zeus houkutteli salaiseen liittoon tekeytymällä häräksi, tuloksena syntyi poikalapsi Minos. Hän se rakensi Knossoksen palatsin.

Sota-ajan Kreetan illuusio – Göringin laskuvarjojääkärit

Mitä sota-ajan lapselle sanoo Kreeta? Heti ensimmäisenä mielessä näkyvät Signalin – Natsi-Saksan propagandalehden kansilehti - ehkä myös kotoisen Uuden Suomen etusivu. Suuri menestys! Liittolaisemme Saksan laskuvarjojoukot ovat valloittaneet Kreetan strategisen saaren. Tämä on tärkeätä Pohjois-Afrikan sodan menestyksen kannalta. Meidän kaikkien ihailema Erich Rommel tarvitsi juuri Kreetan valloitusta. Saksalaisten hyökkäys oli massiivista salamasotaa, 13000 laskuvarjo- ja liitokonemiestä yhdistyneenä noin 9000 miehen ilmasiltaan hyökkäsi liittoutuneiden ja kreikkalaisten 40000 miehen puolustusväkeä vastaan.

Maltaa yritettiin raivokkaasti, sehän oli vielä Kreetaakin tärkeämpi Välimeren tulppa, mutta yritys epäonnistui. Merkillistä! Maltalaiset – melkein italialaiset – miksi he olivat asettautuneet poikkiteloin Saksan kunniakasta armeijaa vastaan? Meidän liittolaistamme vastaan? Mutta Kreeta ja saarelaiset, he vastaanottivat Saksan voitokkaan armeijan ystävinä. Näin oli luja pikkupojan vakaumukseni. Siis minkä ikäisen tämä pikkupoika olikaan tuolloin? Silloin olin 7-vuotias.

Saksalaisten laskuvarjojoukot laskeutuivat tuossa aivan tämän päivän olinpaikkani naapurissa sijaitsevalle Malemen lentokentälle toukokuun 20. päivänä vuonna 1941. Suomen jatkosota alkoi 25. kesäkuuta samaisena sodan vuonna. Akselivaltojen hyökkäys Neuvostoliittoa vastaan (Operaatio Barbarossa) alkoi 22. päivänä kesäkuuta 1941.

  

13000 laskuvarjojääkäriä laskeutui Kreetan maaperälle muutamassa päivässä toukokuun lopulla vuonna 1941. Kreeta antautui 1.6. Suomi aloitti 25.6  jatkosodan Neuvostoliittoa vastaan. Armeijan leivissä oli 600000 suomalaista. Saksa liittolaisineen aloitti 22.6  ”Operaatio Barbarossan” Neuvostoliittoa vastaan. Liikkeellä oli Saksan puolella pari miljoonaa miestä.

Miten muka tuosta olisin voinut lukea Signalista tai sanomalehdistä? Osasinhan juuri hädin tuskin lukea. No, ehkä tämä sankaritarina tuli vasta sodan myöhempinä vuosina näin ymmärretyksi. Entä todellisuus? Nyt ensimmäistä kertaa varsinaisesti paikan päällä Iraklionin museossa katson vanhoja filminpätkiä saksalaisten suorittamista teloituksista Kreetalla. Nuoret sotilaat tönivät mustiin pukeutuneita Kreetan miehiä yhteishautaan, jossa teloituskomppania hoitaa kymmen miestä kerrallaan. Todellisuudessa laskuvarjomiesten laskeutuessa kansa hyökkäsi haulikoin, talikoin ja heinähangoin nuoria laskuvarjomiehiä vastaan. Miehet, jotka odottivat vapauttajan ruusuja, saivat talonpoikien terästä. Olinpaikkani läheisyydessä Malenen kentän vieressä on saksalaisten hautausmaa. Siellä on 4500 saksalaisvainajaa. (Kirjoitin ensin sankarivainajaa!) Kreetan puolustuksessa oman maansa puolustajien ja heitä tukeneiden liittoutuneiden sankarivainajien määrä oli 6000 henkeä.  Saksalaisille joukoille annettiin määräys: jokaista tapettua saksalaista miehittäjää kohti on teloitettava vähintään 10 kreikkalaista.

Ajattelu ei ole kiellettyä. Erityisesti ajattelen saksalaisia kanssaturisteja. Miltä heistä tuntuu - kaikkialla missä he kulkevat?  Teloituksia, terrorismia, ylimielisyyttä, rasismia, käsittämätöntä auktoriteettiuskoa – ihmisyyden perusarvojen tietoista unohdusta? Vai oliko kysymys pelosta. Tottele tai kuole? Ovatko kaikki ihmiset näitä raukkoja? Kreetalla näitä raukkoja nähtiin vuodesta 1941 vuoteen 1945. Heitä nähtiin ja nähdään nytkin kautta maailman.

Täällä syntyi Ukko-Jumala Zeus

Olemme Zeuksen kotisaarella ja syntymäsaarella. Täällä asuivat Zeuksen isä Kronos ja hänen äitinsä Rhea. Zeus siis syntyi aivan oikeasti jumalallisesta äidistään ja isästään. Hänen isänsä ei kuitenkaan rakastanut lapsiaan vaan söi ne kaikki yksitellen. Hänelle oli lausuttu ennustus isänmurhasta, lapset oli siis parasta syödä pois kuleksimasta. Vihdoin äiti Rhea kyllästyi ainaisiin lapsensyönteihin ja karkasi synnyttämään viimeisen poikalapsensa Idi-vuoren luolaan. Isälle näytettiin kapaloon käärittyä kiveä. Hän söi sen. Näinpä pikku Zeus varttui erossa perheestään, kunnes saavutettuaan sopivan isänmurhaiän joutui äidin komentamana toimeen. Hänellä oli tikari ja oksennuspulveria. Pulverin hän syötti salaa isälleen. Isä ei luonnollisesti poikaansa tunnistanut. Pulveri tehosi ja isä oksensi elävinä kaikki seitsemän syötyä lastaan. Taisi siinä kivikin esiin tupsahtaa.

Zeus muodosti jumalperheen sisaruksistaan. Hän otti viralliseksi vaimokseen sisarensa Heran, jonka kanssa hän taatun sisäsiittoisesti teki neljä lasta. Hera oli avioliiton, naisten ja syntymän jumalatar, Poseidonista tehtiin merten, maanjäristysten, myrskyjen ja hevosten jumala, Hadeksesta tuli manalan hallitsija, hänen erikoisalaansa olivat kuolleet ja rikkaudet, Demeter oli maanviljelyn ja hedelmällisyyden jumalatar, Hestia puolestaan oli sydämen, kodin ja arkkitehtuurin jumalatar. Meidän nykyaikamme kannalta kiintoisia lapsia ovat Hermes, kauppiaiden ja varkaiden jumala sekä Afrodite, kauneuden ja rakkauden jumalatar - kas, kauppiaat ja varkaat, sekä kauneus ja rakkaus, ne kuuluvat näissä jumalallisissa asioissa yhteen. Zeus oli kova poika naisten perään, sillä lehtolapsia syntyi moneen lehtoon.  He olivat puolijumalia. Rekisteröidysti Zeuksella oli noin 72 lasta, joista 36 oli neljäntoista jumalattaren kanssa tehtyjä ja 36 lasta oli syntynyt 26 kuolevaisen tai nymfin kanssa. Zeus hallitsi ylijumalana ja samalla taivaan, tuulen, pilvien, sateen ja ukkosen jumalana. Zeuksen olemassaolo on todistettu. Raamattu mainitsee Zeuksen Apostolien kirjeissä, hän on siis ollut olemassa.

Outo juttu on se, että kreikkalaisten manala oli Sisiliassa – Etnan alla. Siellä ovat vangittuina tuulet. Aiolos, tuulten kuningas ne sinne vangitsi. Tyfon, kaikkien hirviöiden isä, on siellä tuulten seurana Zeuksen kahlitsemana. Siellä on myös toisen jättiläisen Enceladuksen hauta. Tulen ja pajan jumalalla Vulcanilla on myös pajansa Etnan alla. Hän takoo siellä kykloopin avustuksella Zeuksen salamoita. Jos haluat lukea vuorten alla sijaitsevasta kreikkalaisten manalasta nimeltään Tartaros klikkaa tuosta: http://penttimurole.blogspot.fi/2013/02/pikkudemonit-riivaavat-kirkkokansaa.html 

Milolaiset paljasrintaiset naiset muistan jo koulun historiankirjasta. Siinä oli ehdottomasti kirjan seksikkäin kuva. Nytkin nämä kaunottaret sykäyttävät. Tämä kuva on Knossoksen palatsista. Opas kun vielä ihanalla äänellään kertoo naisista jotka rakastivat kauniita rintojaan – siinä on hekumaa kyllikseen.

Miltä Kreikka näyttää ja miltä kreikkalaiset näyttävät?

Saako Kreetan saarella mitään kuvaa Kreikan ankeasta taloustilanteesta? Millaisissa taloissa he asuvat? Millaisilla autoilla he ajavat? Mitä ruoka maksaa? Onko saarelainen ystävällisyys jäljellä? Lyhyet vastaukset: kreikkalaiset näyttävät hyvinvoivilta, miehet komeilta, nuoret naiset vauhdikkailta, vanhat naiset mustissaan, kreetalaiset asuvat kaksikerroksisessa tiiviissä ja matalassa, useissa taloissa kanat kaakattavat pihalla oliivipuun alla, öisin koirat haukkuvat, aamuisin kukot kiekuvat, puolet ajoneuvoista on moottoripyöriä tai mopoja, autokanta on kuin meillä, kauppalasku on puolet meikäläisestä, ravintolassa kolme ruokalajia retsinoineen 20 euroa per nuppi, lopuksi talo vielä tarjoaa rakit ja baklavat. Saarelaiset suhtautuvat suopeasti elinkeinoonsa eli meihin turisteihin.

Kreikkalaisten putket ovat joskus ristissä, mutta historia osoittaa niiden taas ennen pitkää oikenevan - siihen on tuhansien vuosien perinne.

Europa ja Zeus kuhertelevat

Iraklionin kaupunki on entinen pääkaupunki. Knossoksen palatsi sijaitsee lähes kaupungin keskustassa. Kuningas MInos oli Knossoksen palatsin rakentaja. Hän oli Zeuksen ja foinikialaisen prinsessa Europan lapsi. Europan Zeus sai koukkuunsa tekeytymällä meren vaahdosta muodostuneeksi häräksi. Europa innostui härän kauneudesta ja hyppäsi selkään. Tuloksena syntyi Minos, Knossoksen hallitsija. Olisiko noista vanhoista valloitusajoista jokin salaperäisen jumalallinen kytkentä nykypäivään? 

Knossoksen palatsi rakennettiin ensimmäiseen asuunsa 5000 vuotta sitten. Maanjäristys tuhosi palatsin noin 4000 vuotta sitten ja nykyiset palatsin kivet ja muurit syntyivät noin 3500 vuotta sitten. 

Knossoksen palatsi näyttää hyvinkin modernilta rakennukselta. Näin antaa ymmärtää Evansin johdolla laadittu havainnekuva. Valokuilut rakennusmassojen keskellä tehostivat myös ilmanvaihtoa. Holvirakenteita ei näy. Mutta suuri kysymys kuuluu: missä ovat labyrintit? Kaikkien lasten ja aikuistenkin harmiksi Minotauruksen asuinpaikkaa ei ole kuitenkaan löytynyt. Ei, vaikka Mika Waltari Mikael Hakimissa kertoo mahtavaa tarinaa Minotauruksen rakastajattareksi vihkiytyneestä kaunottaresta, joka sitten hääreissullaan tuli hirviön surmaamaksi. Luola taisikin olla jossain muualla. Täytyneepä tarkistaa.

Asianharrastaja ryhtyy arkeologiksi

Brittiläinen harrastelija-arkeologi Arthur Evans oli saanut päähänsä palatsin olemassaolon ja osti maat oletetulta paikalta. Heti ensimmäisenä kaivausvuonna palatsi löytyikin. Hän itse jatkoi vuosisadan alussa aloittamiaan  kaivauksia 1930-luvulle saakka. Palatsin laajuudeksi on laskettu 20000 kerrosm2. Se on siis suurin piirtein samankokoinen kuin Helsingin Finlandiatalo. Huoneita oli  200 kappaletta. Palatsin rakenteellisena piirteenä on fachwerk-rakenne. Puupilarit ja palkit ovat varmaan olleet setripuuta. Opaskirja ja oppaat kertovat, että puurakenteet oli tehty ”pehmentämään ja joustamaan” maanjäristysten vaikutusta. Tämä ei varmaankaan ole totta. Puusta oli tehty ovi- ja ikkuna-aukkojen rakenteet sekä välipohjat ja kattorakenteet. Holveja ei ilmeisesti ollut käytössä. Puurakenteiden väliin on muurattu pienehköistä kivistä vajaa metrin paksuiset seinärakenteet. Mutta, kaikesta spekulaatiosta huolimatta Knossoksen palatsin rauniot ovat vanhin rakennustaiteellinen rauniomuistomerkki minkä meikäläinen on päässyt kokemaan – rekonstruktioarkkitehtuuriltaan kuin nykypäivää. 

Arthur Evans on halunnut näyttää katsojille muutakin kuin vain raunioituneita kivimuureja. Hän on rekonstruoinut pilaristoja ja eräitä huoneita. Tämä on kiistanalaista ja kritisoitua. Minusta se oli hyvä ajatus – vaikka joskus tuottikin vaikeuksia erottaa vanhan ja rekonstruoidun rajaa.

Minotauruksen labyrintti

Siksipä onkin jännittävää ajatella palatsin alle kuviteltua labyrinttia. Siellä asui Minotaurus – häränpäinen ja ihmisruumiinen hirviö. Minotaurus syntyi ihmisen ja härän ristisiitoksesta. Itse asiassa takana oli kuningatar Pacifen rakastuminen kauniiseen sonniin. Hänellä oli kahdeksan lasta kuningas Minoksen kanssa, mutta sonni kiihotti. Kaikki tapahtui siten, että kuningatar oli kisailemassa uljaiden sonnien kanssa. Se oli muuten kuulemma yleistä kreikkalaisten kaunotarten suhteen. Pacife rakastui kuolettavasti Poseidonin miehelleen Minokselle lahjoittamaan härkään. Hän halusi lähempää yhteistyötä ja pyysi palatsin suunnittelijaa, arkkitehti Daidalosta rakentamaan itselleen lehmän ”näköispatsaan”. Teoksen valmistuttua hän ryömi patsaan sisään ja sai sonnin kiinnostumaan. Näin syntyi Minotaurus – verenhimoinen hirviö, härän ja ihmisen yhdistelmä.. Se asutettiin palatsin alle tehtyyn labyrinttiin. Kreetan valtaa osoitti Ateenalle tehty vaatimus toimittaa joka vuosi 4 tyttöä ja 4 poikaa Minotauruksen syötäväksi. Näin tapahtui kunnes Theseus, Ateenan kuninkaan poika päätti surmata uhreja vaativan hirviön. Tarina jatkuu mielenkiintoisena- mutta ei tässä ja nyt. Lukekaa, kaikki tuo hulluus on lähellä nykypäivän todellisuutta.

Minotaurus oli härän ja ihmisen ristisiitos. Sonnit kiinnostivat tuon ajan naisia. Vaikka tällainen ilmiö saattaisi olla nykypäivänäkin totta, toivon ettei Minotauruksia liiemmin syntyisi – Zeuksen nimeen!”