Svensson hehkutti Tukholman miljoonakaupunkia

Tukholman kaupunkisuunnittelu esittäytyi Laiturilla menneellä viikolla. Hienoa, että kaupunkisuunnitteluvirasto hellii meitä järjestämällä yleissivistystä kaupunkirakentamisen jalossa taidossa. Tilaisuus oli otsikoitu: ”Miten Tukholma aikoo miljoonakaupungiksi?” Esittelijänä toimi miellyttävä herrasmies Niklas Svensson. Niklas on Tukholman ”biträdande stadsbyggnadsdirektör”. Juuri julkaistussa twiitissään vastauksena kauppakamarin kyselyyn Tukholman kyvystä rakentaa tavoiteltu asuntomäärä, hän twiittaa: ”Vist klarar vi att bygga 140000 bostäder. Men det kräver helhet, infrastruktur och mod.”

Tukholman kaupungin päämääränä on nousta miljoonakaupungiksi vuoteen 2030 mennessä. Tukholmassa on valmistunut yleiskaava nimeltä Promenadstaden ja siinä määritellään kaupungin maankäytön suuret strategiset linjat. Tukholmassa on myös valmistunut ohjelma, jonka tavoitteena on toteuttaa 140 000 asuntoa vuoteen 2030. Tämän tavoitteen toteuttaminen edellyttää kaupunkirakenteen tiivistämistä. Lisäksi Tukholma on päättänyt merkittävistä investoinneista metroverkostonsa laajentamiseen. Näillä eväillä ja esityksen kuultuani lähdin sitten valistamaan itseäni Tukholman saloista. Taitaa olla niin, että Tukholman seudulla, niin kuin Helsingin seudullakin on kahdenlaisia ennusteita. On ikään kuin demografien tekemiä trendeihin perustuvia ennusteita ja nopeamman kasvu strategien tekemiä tavoitevisioita. Tästä ei liene haittaa jos tietää mikä mikäkin on.

Hauska kartta, josta voit klikkailla Tukholman kehittämiskohteita. Kartta löytyy tästä: http://bygg.stockholm.se/-/Karta/?lager=200414

Viime aikoina on tullut tavaksi mainita Toronto kaupunkirakentamisen mallikaupunkina. Hyvä, että nyt saimme tilaisuuden kuulla Tukholman uunituoreita uutisia. Tuo ”miljoonakaupunki” kilahti korvassa. Erityisesti siksi, että myös rakas Helsinkimme on ryhtynyt haaveilemaan miljoonamitoista. Katsotaan tilastoja.

Kaikissa pohjoismaisissa pääkaupunkiseuduilla on kasvua – sekä seuduilla että pääkaupungeissa. Vasemman puoleinen väestökuva näyttää selvästi kasvun kiihtyneen ajalla 1980-2012. Oikean puoleisen kuvan kasvuprosentit kertovat kasvun olleen selkeästi alle 1 % 80- ja 90-luvuilla. Sitten kasvu on ryöpsähtänyt reilusti puoleentoista prosenttiin, jopa lähelle 2 %. Tulevaisuuden ennusteissa vuosikasvun arvioidaan laskevan yhteen prosenttiin.

Mistä kaupunkien kasvu johtuu? Johtuuko se siirtolaisuudesta ja maahanmuuttajista? Tämä on kuuma kysymys. Kasvu koostuu laskennollisesti kolmesta tekijästä: syntyvyyden enemmyydestä kuolevuuteen nähden, nettomuuttovoitosta maan sisällä ja nettosiirtolaisuudesta. Ruotsi tunnetaan erityisen maahanmuuttoystävällisenä maana. Siksi on mielenkiintoista tarkastella Tukholman tilastoja.

Kuvissa esiintyy ennusteita Tukholman läänistä ja Tukholman kaupungista. Kahdessa eri ajankohtana tehdyssä ennusteessa ilmenee hieman eri asioita. Niitä ei siis voi suoraan vertailla. Yläkuvat kertovat, että väestön lisäys Tukholman läänissä koostuu pääosin syntyvyydestä. Siinä ovat mukana maahan muuttaneet – tietysti. Tällä hetkellä nettosiirtolaisuus tuottaa noin puolet väestön lisäyksestä, mutta se laskee.  Alakuvissa on Tukholman kaupungin ennuste. Ehdottomasti pääosa kaupungin väestön lisäyksestä on ulkomailla syntyneitä. Kaupungin kokonaisväestöstä vuonna 2025 ulkomaalaistaustaisia olisi 33 %. (Lähteenä:  Statistikbank Stockholm Stad Migranter 2007 ja http://www.hri.fi/fi/data/helsinki-pohjoismaiset-suurkaupungit-2013/).

Tukholmassa investoidaan infraan

Erityisesti minua nyt kiinnosti onko Tukholmassakin keksitty tuo bulevardisoiminen. Tiesin kyllä, että Tukholmassa on täydessä menossa Norra Länkenin rakentaminen, jonka valmistuttua valtaisa kehätie tulee ainakin kaksi kolmannesta täydeksi ympyräksi. Mutta, että vapauttaisiko tämä hanke nyt vanhoja pääväyliä bulevardisoinnille? Hetkinen, älkää nyt luulko, etten ymmärrä bulevardisoinnin ihanuutta, olinpa itse tätä ehdottanutkin aikanaan Ilaskiven mietinnössä. Mutta nyt kuitenkin selvisi, etteivät tukholmalaiset olleet sormellakaan uskaltaneet koskea tuohon liikenneväylien kansallisomaisuuteen tehdäkseen siitä tonttimaata muun tonttimaan puutteessa. Oheisessa kuvassa näytetään uusien rakentamisalueiden keskittyvän ”Tukholma-sopimuksen 2013” metroon eli Tunnelbanaan liittyville kehittämisalueille. Tukholman alueen infran pääasiallinen rahoituskeino on ruuhkamaksu.

Muutoksia ruuhkamaksuun

Tähän asti Essingeleden on ollut ruuhkamaksuista vapaa. Nyt Essingeledenillä tullaan keräämään ruuhkamaksua vuodesta 2016 alkaen. Maksu on korkeintaan 3 euroa. Sitten kun suuri ohikulkutie - Förbifarten valmistuu, maksua alennetaan. Sisäkehällä maksu korotetaan ruuhka-aikana 3 euroon, muina aikoina maksu pidetään 1 eurossa. Sisäkaupungin silloilla ryhdytään myös perimään maksua, jonka suuruus on 1,5 euroa. Yhteenlaskettu ruuhkamaksun maksimimäärä vuorokaudessa nostetaan nykyisesta 6 eurosta 9 euroon.  Ruuhkamaksusta on siis varauduttu rahoittamaan Förbifart – ohikulkutie. Rakennuskustannus on 3 miljardia euroa. Myös metron laajennusta rahoitetaan ruuhkamaksulla. Tukholmasopimuksen  2,2 miljardin metrorahoitukseen saataisiin kuitenkin vain Essingeledenille ja sisäisille silloille tuleva uusi ruuhkamaksujen keräystulo. Tällä tulolla on arvioitu voitavan rahoittaa 0,9 miljardia euroa, eli 50 % siitä rahasta, jonka Tunnelbanan lisärakentaminen vaatii. Korkokantana on silloin käytettävä 2,5 % ja takaisinmaksuaikana 15 vuotta.

Tukholmasopimus metron laajentamisesta ja 78000 asunnosta

Asuntoja rakennetaan

Tukholmasopimus metron laajentamisesta ja asuntojen rakentamisesta solmittiin viime vuonna. Siinä päätettiin 78000 asunnon rakentamisesta metron laajennuksien varrelle. Asunnot tulisi rakentaa vuoteen 2040 mennessä.. Tukholman kaupungin vastuu on 40000 asuntoa metron vaikutusalueella Gullmarsplanilta Högsätraan, Farsta Strandiin ja Skarpnäckiin. Lisäksi 3000 asuntoa tulisi rakentaa Hagastadiin, 2000 asuntoa Hammarby Sjöstadiin ja 900 asuntoa Södermalmille. Keskimäärin asuntoja rakennettaisiin Tukholman kaupunkiin 2700 kappaletta vuosittain. Nackan kunta rakentaisi 13500 asuntoa - 800 asunnon vuosivauhdilla. Solnan kaupungilla olisi 4500 asunnon rakentamisvastuu ja Järfällan kunnalla 14000 asunnon rakentamisvastuu. Kahdessa viimeksimainitussa paikassa asuntoja rakennettaisiin 1100 kappaletta vuodessa. Yhteensä siis vuosituotannoksi saataisiin 4600 asuntoa.No eipä tuo nyt huimaa, mutta siitä ei suinkaan synny 140000 asuntoa Tukholman kaupungin alueelle.

Tukholman kaupunki on tehnyt  ”Promenadstad” –suunnitelman. Asuntoja on ajateltu rakennettavan 140000 kappaletta. Varsinaisessa sopimuksessa valtion kanssa puhutaan 78000 asunnosta (kuva) ja metron laajentamisesta.

Metro laajenee

Tunnelbanan laajenee 16 % nykyisestään. Laajennukset maksavat 27 miljardia kruunua eli noin 3 miljardia euroa. Varsinaiset ratainvestoinnit asemineen ilman varikkoja tai kalustoa maksavat 2,2 miljardia euroa. Siitä ruuhkamaksuilla saadaan kokoon hieman vajaa puolet. Valtio ja lääni satsaavat 0,5 miljardia euroa, Tukholman kaupungin osuus on 0,3 miljardia ja muiden kuntien osuus  0,25 miljardia euroa.  Kuntien osuudeksi tulee siis neljäsosa hankkeiden infrainvestoinneista – vaikka rakennetaan metroa. No, ruuhkamaksu tuottaa puolet tarvittavasta rahasta, sehän tulee suoraan autoilijoilta joukkoliikenteen tueksi. Landstinget eli maapäivät rahoittaa maanhankinnan ja varikot sekä kaluston. Näiden osuus on 0,7 miljardia euroa.

Tukholman lääni on hallintoalue, jonka asukasluku on nyt 2,2 miljoonaa ja jonka oletetaan kasvavan vuoteen 2040 mennessä  2,8 miljoonaan  asukkaaseen. Tukholman läänillä on oma poliittisesti valittu valtuusto, lääni kerää veroja huolehtien sekä terveydenhoidosta että liikenteestä.  Alueen keskuksena on Tukholman kaupunki, asukasluvultaan 0,89 miljoonaa ja ennustettuna vuodelle 2040 1,05 miljoonaa asukasta. Seudun kasvu olisi 27 % ja kaupungin kasvu 18 %.

Helsingin seudulla on MAL-alue, jonka puitteissa yhteistyötä kehitetään. Alueen asukasluku on nyt 1,4 miljoonaa ja sen oletetaan olevan 1,75 miljoonaa vuonna 2040. Alueen sydämenä on Helsinki, jonka asukasluku on nyt 0,62 miljoonaa ja jonka arvellaan kasvavan vuoteen 2040 mennessä lukuun 0,7 miljoonaa asukasta. Seudun kasvu olisi 25 % ja kaupungin kasvu 13 %. Kaikilla kaupungeilla on tietysti erilaisia kasvuskenarioita, mutta nämä ovat ns. perusennusteita.

Tiivistäminen on varovaista - mutta herättää silti keskustelua

Tukholmassa ei ole keksitty mitään bulevardisoinnin vertaista. Silti keskustelua käydään kiivaasti. Erityisesti pilvenpiirtäjiä vastustetaan. (Kylläpä niitä kai kannatetaankin, koska miksi muuten vastustettaisiin?) Näin kirjoittaa huolestunut vastustajajoukko:

”Stockholms låga och sofistikerade skyline har ett oskattbart värde, inte bara ur skönhetsperspektiv utan också ur varumärkesperspektiv. Den utgör en stor del av dess identitet, och en stor del av dess attraktivitet. Det gängse sättet att resonera när det gäller varumärkesuppbyggnad är att det gäller att vårda det unika i varumärket. Stockholm är en av de få huvudstäder som inte tillåtit ett stort antal höghus skjuta i höjden. Varför ska vi helt plötsligt försöka se ut som alla andra?”

Västra city, Slussen ja Norra station ovat esimerkkejä suunnitelmista, joita kriitikot katsovat suurennuslasilla. Laitoinpa tähän kaksi videota, toinen kaupungin Slussen-esittely. Toinen kriitikkoryhmän versio samasta suunnitelmasta. Muistuuko mieleen taistelu Katajanokan kanavasta. No, eipä nyt sentään, on kai tässä kysymys melkoisesti muusta kuin yhdestä kanavan säilyttämisestä. Mutta tulipa säilytettyä! 

Tuosta linkistä voit katsoa Slussenin säilyttäjien mielipiteen:

www.youtube.com/watch?v=EdbBV1XP5gE

Tästä taas Fosterin suunnitelmaan perustuvan byrokratian mielipiteen

https://www.youtube.com/watch?feature=player_detailpage&v=ZLt0BMADurY

Tukholmassa tarkastellaan tiivistämisen seurauksia asettamalla etuja ja haittoja rinnakkain, näin kertoi Niklas Svensson ja näytti tällaisen asetelman aiheesta TIIVIS versus NYKYINEN

.:

Enemmän palveluita versus Enemmän ruuhkia

Enemmän kulttuuria versus Vähemmän rauhallisia alueita

Enemmän vähittäiskauppaa versus Enemmän melua

Enemmän ravintoloita versus Vähemmän vihreätä

Parempaa julkista tilaa versus Rappioituneita paikkoja

Yritysten kannalta houkutteleva versus Luonteen menetys

Parempi julkinen liikenne versus Vähemmän auringonvaloa

Vähemmän henkilöautoriippuva versus Estettyjä näkymiä.

Tukholmassa on menossa valtaisan suuret liikenneinvestointikohteet. Citybanan, keskustan alla oleva 6 kilometrin moniraiteinen rautatietunneli on tekeillä, sen kustannus on 1,6 Mrd. euroa. Keskustan pohjoispuolella oleva Norra Länken on 5 kilometrin moottoritietunneli. Sen kustannus on 1,3 Mrd. euroa. Kaupungin läntinen ohikulkutie Förbifarten on juuri aloitettu rakennuskohde. Tie on17 kilometrin pääosin tunnelissa oleva moottoritie kustannuksiltaan 3 Mrd. euroa. Tukholman metrosta eli Tunnelbanasta on tehty laajennuspäätös. Uusien linjojen yhteispituus on 25 km, linjoille tulee 9 uutta asemaa, kokonaiskustannukset ilman varikkoa ja kalustoa ovat 2,2 Mrd. euroa.  Nämä yli 8 miljardin euron investoinnit antavat raideliikenteelle noin puolikkaan osuuden .  Tukholman keskustaan ollaan myös kehittämässä useita raitiotielinjoja sekä Tvärbanan huomattavaa laajennusta.

Katse taaksepäin

Hieman peruutuspeiliin katsomalla näkee niitä asioita, joita me suomalaiset menimme aikoinaan katsomaan Ruotsissa tai Tukholmassa. Muistan erityisesti sen kun ystäväni Edu Kairamo valitti Vällingbyn ekskursiolla krapulapäissä heitättäneen – se taas johtui Vällingbyn torin ympyräkuvioista. Mutta tehdäänpä näistä meitä heitättäneistä lännen ihmeistä jatkoblogi nimellä ”katse taaksepäin”, ettei tule yhdellä kertaa liian täyttävää annosta.