torstai 4. huhtikuuta 2019

Vaaliohjelmat puhuvat ilmastosta ja liikenteestä


Vaalit lähestyvät ja puolueet lanseeraavat vaaliohjelmiaan. Niin, eivät pelkästään lähesty, ne ovat jo käynnissä. Kävimme juuri Liisan kanssa ennakkoäänestyksessä. Oli vain yksi ongelma: onko seiskassa pikku väkästä? Kyllä, se väkänen on tullut takaisin. Ryhdyin jo aprillipäivänä hieman tutkimaan ohjelmapapereita. Tarkoituksena oli katsoa lähinnä liikenteeseen ja ilmastonmuutokseen sitoutuvia asioita. No, pakkohan siinä oli hieman tarkastella kokonaisuutta ja sanojen tulvaa kaikkiaan. Olisiko tuosta voinut tehdä henkilökohtaisen vaalikoneen puoluevalinnan suhteen? Tai sitähän minun ei tarvitse tehdä, sillä minullahan on jo ehdokas. Olenhan tehnyt jo ammoin lupauksen äänestää firman työntekijää tai sukulaista puolueesta riippumatta. Nyt ryhdyin sitten tutkimaan johtaako lupaukseni minut täysin vakaumusteni vastaisiin vaalilupauksiin ja ohjelmiin. Ryhdyin jälleen tapani mukaan laskemaan sanoja. Ja selvennyksen vuoksi: tarkastelen vaaliohjelmia ilmaston ja liikenteen kannalta.

Sanojen määrä tulee suhteuttaa vaaliohjelmaan kirjoitettujen sanojen kokonaismäärään. Vaaliohjelmat näyttävät olevan suunnilleen 3000 sanan mittaisia. Demareilla on kyllä varsinainen raamattu. Siinä on tarvittu 33000 sanaa sen sanomiseen minkä muut sanovat 3000 sanalla. Paitsi perussuomalaiset – he kykenevät tiivistämään vaalilupauksensa 800 sanaan. Liikenne sanan demarit mainitsevat 46 kertaa, vasemmisto 6 kertaa, vihreät 5 kertaa, kokoomus 4 kertaa, keskusta 2 kertaa ja perussuomalaiset 0 kertaa.

Vaaliohjelmat ovat vapaita teoksia, niitä ei ole suinkaan kirjoitettu saman kaavan mukaan. Niissä heijastuvat kuitenkin puolueiden painotukset. Etsin sanoja ja ryhmittelin sanoja. Tarkastelin aluksi neljää keskustelun alaista perusjuttua: liikenne, ilmastonmuutos, maahanmuutto ja sote. Määrittelin näihin pääryhmiin liittyviä avainsanoja ja muutin sitten kaikki vaaliohjelmat laskennollisesti 10000 sanan mittaisiksi ja laskin kunkin sanan esiintymistiheyden. Sana ei kuljeta mukanaan mielipidettä tai kannanottoa. Sanojen lukumäärä ei siten kerro puolueen kantaa, se kertoo vain asiat, joista eniten kirjoitetaan. Jos perussuomalaiset mainitsevat maahanmuuton suhdeluvulla 148/10000 sanaa niin vihreät mainitsevat saman sanan 18/10000 kertaa ja he tarkoittavat lähes päinvastaista kantaa asian suhteen. Sanat eivät myöskään ole ei tai kyllä. Ne ovat ainoastaan sanojen lukumääriä suhteutettuna sanojen kokonaismäärään.

Sanojen määrästä päätellen menossa ovat ilmastovaalit. Ilmastonmuutokseen liittyvää sanastoa tulee suhteellisesti eniten vihreiltä. Muut puolueet ovat melko tasoissa. Sosiaali- ja terveyshuoltoa koskeva asiaryhmä on saanut toiseksi eniten siivua äänijakautumasta. Eniten sitä ovat hehkuttaneet kokoomus ja demarit. Perussuomalaiset eivät lainkaan mainitse näitä sanoja. Liikennettä koskevassa sanajakaumassa vihreät ja vasemmistoliitto ovat miltei tasoissa. Kokoomus ja demarit ovat lähellä toisiaan. Vähiten liikenteestä ovat kiinnostuneita perussuomalaiset ja kepu. Maahanmuutossa räjähtävät suuret erot. Persut saavat aikaan 150/10000 sanaa. Se on huippua. Kymmenkertainen tykitys muihin verrattuna. Vasemmisto ja demarit ovat asiasta hiljaa.

Liikenteestä puolueohjelmat kirjoittavat aika paljon. Suhteellisesti ottaen eniten liikenteeseen liittyviä sanoja käyttävät vihreät. Niin kai muistat näiden sanojen lukumäärän olevan suhteessa kaikkiin vaaliohjelmissa käytettyjen sanojen lukumäärään. Miksi niin? No, eihän näitä vaaliohjelmia voi verrata sanojen käytön suhteen muutoin kuin suhteuttamalla sanojen määrä. Vihreät kirjoittavat eniten sähköautoista ja raideliikenteestä. Muuten kaikilla näyttää menevän suhteellisen tasaisesti muiden sanojen käyttö. Tarkemmin katsottuna vain vasemmistoliitto kirjoittaa työsuhdeautoista, biopolttoaineista kirjoittavat eniten vihreät ja vasemmistoliitto, muutamalla sanalla myös demarit.  Ruuhkamaksusta puhuvat vain vihreät ja vasemmistoliitto. Muut vaikenevat. Joukkoliikenne on melko tasaisesti vihreiden, vasemmistoliiton ja demareiden repertoaarissa. Perussuomalaiset ja kokoomus eivät muuten lainkaan käytä muita sanoja liikenteestä kirjoittaessaan kuin auto tai tie.

Suoraan vaaliohjelmasta
Ajattelin nyt kerätä tähän napakat lauseet kustakin vaaliohjelmasta.
Vihreät:
Asetetaan eräpäivä fossiilisille polttoaineille: kivihiilelle ja turpeelle 2020-luvulla, maakaasulle ja liikennepolttoaineille 2030-luvulla. Liikenne tulee pääasiassa siirtää raiteiden ja sähköajoneuvojen varaan. Raskaassa liikenteessä ja lentämisessä on siirryttävä kestävästi tuotettuihin biopolttoaineisiin. Rakennetaan kaupunkeja ja taajamia eheästi ja kestävästi raiteiden varrelle. Viedään Suomi raiteille: tehdään nopeista junayhteyksistä kotimaan liikenteen ydin ja lisätään reittejä myös pääradan ulkopuolelle käynnistämällä kunnianhimoinen raideinvestointiohjelma yli 10 miljardilla eurolla seuraavien 12-20 vuoden aikana. Käynnistetään tärkeimmät raidehankkeet jo ensi vaalikaudella. Vuoden 2030 jälkeen siirrytään myymään vain nollapäästöisiä uusia henkilöautoja. Vapautetaan sähköautot auto- ja ajoneuvoverosta määräajaksi, satsataan latausverkkoon ja otetaan käyttöön hankintatukia sähköautoille ja sähköpyörille. Luovutaan rakentamisen pysäköintinormeista. Lisätään kasvukeskusten lähijunaliikennettä, tuetaan raitiotiehankkeita ja vahvistetaan kävelyn ja pyöräilyn edellytyksiä ja tuetaan pyörätiehankkeita Edistetään raideyhteyksien luomista Eurooppaan ja vähennetään lentämistä ottamalla käyttöön lentovero. Otetaan käyttöön ruuhkamaksut suurilla kaupunkiseuduilla kaupunkiliikenteen haittojen ehkäisemiseksi.

Vasemmistoliitto:
Nostamme Suomen raiteille. Panostamme rataverkon peruskorjaukseen ja ratapihoihin - näin matkustusajat lyhenevät ja raideliikenteen palvelutaso paranee. Luomme vaalikauden ylittävän investointisuunnitelman uusille raidehankkeille. Tavoitteemme on nopeuttaa Helsingistä länteen, pohjoiseen ja itään suuntautuvia yhteyksiä merkittävästi. Rakennamme uusia raideyhteyksiä ja parannamme linja-autoliikennettä siellä missä raiteita ei vielä ole. Kannatamme myös tavaraliikenteen rataveron poistamista, jotta saamme tavarankuljetusta siirrettyä raiteille entisestään. Teemme liikenteestä päästöttömän vuoteen 2045 mennessä - sosiaalisesti oikeudenmukaisella tavalla. Panostamme joukkoliikenteen palvelutasoon kaikissa asutuskeskuksissa, ja selvitämme ruuhkamaksujen käyttöönottoa pääkaupunkiseudulla. Autokannan sähköistämistä tuetaan latausverkkoa kehittämällä ja sähköistämällä työsuhdeautot. Tuemme pienituloisten mahdollisuuksia muuttaa bensiini- ja dieselautoja biokaasu- tai etanolikäyttöisiksi. Auto- ja ajoneuvoverotusta kehitetään niin, että verotus suosii vähäpäästöisiä autoja. . Lentoveron avulla ohjaamme ilmastonmuutosten kustannuksia erityisesti suurituloisille paljon lentäville.

Kokoomus:
Kaupunkien tarjoamat mahdollisuudet ihmisten ja koko maan hyvinvoinnille on otettava käyttöön. Kaupunkiseutujen työssäkäyntialueet on saatava toimimaan järkevällä liikennesuunnittelulla. Kaupungeista on muodostettava verkosto kaupunkien välisillä nopeilla liikenneyhteyksillä, jotka mahdollistavat myös kaupunkien välille jäävän maaseudun kytkeytymisen kaupunkien työssäkäyntialueisiin ja samalla vähennettävä lyhyiden lentomatkojen tarvetta. Edistetään suurten keskusten työssäkäyntialueiden yhdistämistä "tunnin juna"- mallin mukaisesti. Otetaan myös alueellisten kasvukeskusten kohdalla lähtökohdaksi enintään tunnin mittaisiin yhteyksiin perustuva suunnittelu. Kytketään maan eri osat kaupunkivetoiseen kasvuun vahvistamalla päärataa ja käynnistämällä ratojen teknisen nopeuden, kaksoisraiteiden ja sähköistämisen suunnittelu. Kehitetään valtakunnallisesti merkittävien, suurten liikennehankkeiden nopeuttamiseksi uudenlainen, vaalikausien yli menevä rahoitusmalli. Laajennetaan työsuhdematkalipun ja työmatkavähennyksen sekä autoedun käyttöä monipuolisempien ja ympäristöystävällisempien liikkumisvaihtoehtojen lisäämiseksi. Vahvistetaan tieliikenteen sujuvuutta ja turvallisuutta jatkamalla korjausvelkaohjelmaa sekä pidetään pääväylien ulkopuolisen tieverkon kunnosta huolta muun muassa metsätalouden arvoketjun toimivuuden varmistamiseksi. Toteutetaan parlamentaarisen liikenneverkkotyöryhmän ehdotuksia liikenteen uusien palveluiden, innovaatioiden ja automaation edistämiseksi sekä liikenteen päästöjen vähentämiseksi.

Keskusta:
Tulevaisuudessakin on voitava ajaa autolla, syödä hyvää ruokaa, matkustaa ja asua omakoti- tai kerrostalossa. Tämä kaikki on mahdollista kehittämällä uusia ratkaisuja, jotka säästävät ilmastoa ja ympäristöä. Ihmisten, tavaroiden ja tiedon pitää liikkua sujuvasti kaikkialla Suomessa. Tiet, raiteet, vesiväylät ja lentokentät on pidettävä kunnossa. Niiden korjausvelan lyhentämistä pitää jatkaa. Valtion budjettirahaa on ohjattava selvästi nykyistä enemmän alemman asteisille teille. Myös sora- ja yksityistiet on pidettävä kunnossa. Uudet isot, miljardiluokan liikennehankkeet rahoitetaan Keskustan mallissa markkinoilta ja EU:lta. Julkinen liikenne ei ulotu kaikkialle. Siksi pitkien etäisyyksien alueilla 16-vuotiaille pitää saada rajattu ajo-oikeus helpottamaan opiskelua, kotona asumista ja harrastamista.

Demarit:
Poliisin resursseja tulee suunnata nykyistä enemmän liikennevalvontaan ja erityisesti raskaan liikenteen valvontaan. Työn kysynnän ja työntekijöiden nykyistä parempi kohtaaminen edellyttää koulutus- ja työllisyyspanostusten lisäksi nykyistä parempaa työvoiman liikkuvuutta Samalla työssäkäyntialueita on laajennettava ja kytkettävä yhteen raideliikenneinvestoinnein huolehtien myös muun liikenneverkon toimivuudesta. Korjausvelkaa on kertynyt olemassa olevalle verkolle noin 2,5 miljardia. Raide- ja maantieliikenteessä tavoitteena tulee olla pitkällä aikavälillä Suomen runkoverkkojen rakentaminen kaksiraiteisiksi ja nelikaistaisiksi. Tämä tarkoittaa samalla Euroopan Unionin rahoituskanavien (TEN-T) avaamista Suomelle. Etelä-Suomen kasvukolmio on suuri mahdollisuus koko Suomen kestävän talouskasvun kannalta ja edellyttää investointeja nopeisiin raideliikenneyhteyksiin. Liikenne palveluna (MaaS) sekä seudulliset ratkaisut yhdistettynä MAL-järjestelmään vahvistavat kuntien mahdollisuutta tarjota monipuolisia liikenneratkaisuja asukkailleen ja kehittää liikennejärjestelmiään alueellista elinvoimaa vahvistaviksi. Noin 90 prosenttia liikenteen päästöistä syntyy tieliikenteestä. Vähä- ja nollapäästöisten autojen määrän lisäämiseksi tarvitaan selkeä tavoite, kannustimia ja siirtymäaika, jonka päätteeksi polttomoottoriajoneuvoista luovutaan. SDP tukee Smart Energy Transition -hankkeessa esitettyä 750 000 vähä- tai nollapäästöisen auton tavoitetta vuodelle 2030. Lentoveron tai -maksun käyttöönotto selvitetään. Pyöräliikenteen edistäminen on kustannustehokkaimpia tapoja vähentää liikenteen päästöjä. Liikenteen osalta teknologian kehitys on nopeaa digitalisaation, robotiikan ja automaation myötä. Esimerkiksi liikenne palveluna -teknologian kehittämisessä Suomen tulee olla edelläkävijä. Kansainvälisessä kilpailussa ammattiliikenne on järjestettävä vastuullisesti, erilaiset yritykset etsiä vääristävää kilpailuetua harmaan talouden avulla tai ympäristön sekä työehtojen kustannuksella on torjuttava. Perusväylänpitoon panostetaan tulevalla hallituskaudella lisää 300 miljoonaa euroa vuosittain parlamentaaristen työryhmien esityksien perusteella. Kaupunkirakenteen ja palveluiden suunnittelussa tulee pyrkiä ratkaisuihin, jotka vähentävät oman auton käyttötarvetta ja ohjaavat kevyen liikenteen käyttöä.

Perussuomalaiset:
Itseruoskintaan ja moraaliposeeraukseen perustuva ilmastopolitiikka nostaa suomalaisen teollisuuden kustannuksia ja yhä edelleen vaikeuttaa työpaikkojen pysymistä Suomessa sekä lisää tavallisen kansalaisen asumisen, liikkumisen ja muun elämisen kustannuksia. Suomessa ei pidä toteuttaa päästövähennyksiä enempää eikä nopeampaa kuin EU:ssa on yhteisesti sovittu. Suurimmat päästövähennykset tulee tehdä siellä, missä saastutetaan eniten. Suomi on promilletoimija globaalilla tasolla.

Pika-analyysi
Kun nyt hallitus tullaan muodostamaan näiden isojen luokkaan kuuluvien puolueiden edustajista voisi tässä tehdä pienen ennusteen hallitusohjelmaan tulevista liikennehankkeista. Kaikki näyttävät olevan liikuttavan yksimielisiä. Niin, siis muut kaikki paitsi perussuomalaiset jotka eivät omassa vaaliohjelmassaan lainkaan mainitse sanaa liikenne. Kirjoittavat kyllä liikkumisen kustannuksista jotka nousevat” ilmastonmuutoksen itseruoskinnan ja moraaliposeerauksen” vuoksi. Raiteisiin pitää panostaa ja korjausvelka pitää hoitaa. Siitä kaikki muut viisi ovat yksimielisiä. Parlamentaarisen toimikunnan suositukset pitää ottaa vakavasti. Lentoveroa selvittäisivät vihreät, demarit ja vassarit. Ruuhkamaksu mainitaan vasemmiston ja vihreiden vaaliohjelmassa. Kepu tarjoaisi lisääntyviä ajo-oikeuksia maaseudun nuorille. Raitiotiet on erityisesti mainittu vihreiden repertoaarissa. Vasemmisto haluaa poistaa rautateiden tavarankuljetusten rataveron. Sitä veroa ei kai ole vuoden 2014 jälkeen perittykään. Tuottokin on mitätön. Mitä tästä kaikesta voisi päätellä tulevan hallitusohjelman suhteen. No, päättelen: Pääratahankkeisiin selkeä satsaus. Homma kuntoon. Tunninjunahankkeiden suunnittelu etenee. Lentoradan suunnittelu aloitetaan, vaikkei siitä kukaan maininnutkaan. Pisaraa pyöritellään vielä yksi hallituskausi. Tallinnan tunnelista vaietaan. Idän rata Kotkaan ja Pietariin jää sekin mietintämyssyyn. Samoin käy Lapin radoille. Perustienpidon rahoitus nostetaan parlamentaarisen työryhmän toivomalle tasolle. Lentoveroa ei tule. Retoriikan painotus siirtyy sähköautoista vähäpäästöisiin autoihin. Latausverkostoa tarvitaan kuitenkin ladattavien hybridien vuoksi. Bioetanoli ja biodiesel ovat nouseva ilmiö. Minua kiinnostaa massiivinen puurakentaminen. Vaaliohjelmissa vasemmisto mainitsee puurakentamisen 6 kertaa, keskusta 2 kertaa ja demarit ja vihreät yhden kerran.

Hesari ehti minua ennen tutkimaan puolueiden ilmasto-ohjelmia. 3.4 julkaistussa lehdessä oli laaja artikkeli asiasta. Siinä oli myös hienoja kuvia. Kopioin tähän pari. Juttu kertoo puolueiden tavoitteista hiilineutraaliuden saavuttamisessa. Hiilineutraalisuus tarkoittaa tilaa jolloin Suomen metsät syövät Suomen CO2-päästöt. Vihreät haluavat sen olevan vuonna 2030, vasemmisto saattaisi venyttää viidellä vuodella, vuosi 2035 on demareiden ja ruotsalaisten tavoite. Kokoomus ja kristilliset venyttäisivät ajankohdan 2040-luvulle. Keskusta täsmentää vuodelle 2045.

Ilmasto on selkeästi vaaliteema
Se ei näytä olevan sote tai erityisalana vanhusten huolto. Maahanmuutto se on vain linjalla perussuomalaiset versus muut. Muutkin tietävät ongelman mutta vaikenevat. Maahanmuutosta vain pieni osa on turvapaikanhakijamuuttoa. Asiasta ei kuitenkaan voi keskustella. Asia on vahvasti tabu. Siinä keskustelussa sottaantuu. Käy samalla tavalla kuin Orpolle kävi hänen ryhtyessään vahingossa toppuuttelemaan vanhustenhuollon henkilökuntamitoituksessa, vaikka aivan taatusti ajoi samaa asiaa kuin muutkin.  Politiikka näyttää olevan sanojen taidetta ja vaikenemisen taitoa. Yksi asia jäi sanojen suhteen ihmetyttämään. Eilen Musiikkitalossa japanilainen viulusolisti osasi ulkoa mahtavan soolonsa. Teatterissa näyttelijät esittävät tunnin mittaisen monologinsa ilman muistilappuja. Suomen politiikan huippunimet eivät kuitenkaan pysty esittämään vaivaista 7 minuutin puheenvuoroaan paperiin vilkuilematta. Miten he voivat olla niin tietämättömiä ja epävarmoja oman sanomisensa suhteen asioista joita he työkseen pyörittelevät? Ja juuri ennen vaaleja, kaiken kansan edessä.

Minä kun en tässä käsitellyt kuin kuutta suurinta puoluetta, niin saat tästä linkin josta löytyvät kaikki vaaliohjelmat ja muutkin ohjelmat. https://www.fsd.uta.fi/pohtiva/vaalit/2

Lopuksi vielä muutama sana ilmastosta sanomisista vaaliohjelmien mukaan. Vihreät mainitsivat ohjelmassaan suhteellisesti ottaen eniten ilmastopolitiikkaan liittyviä sanoja. Eivät tosin sanaa ”ilmastopolitiikka”. Muut puolueet olivat sanojen käytössä melko tasaisia. Hopeamitalille tuli vasemmisto keskustan kanssa rinta rinnan. Vasemmistolla ja demareilla oli monipuolisin sanavarasto. Vero näyttää olevan kirosana. Energiaverosta puhuivat vain vasemmistopuolueet. Demarit kyllä käyttivät pitkässä tekstissään sanoja eniten, mutta tässä vertailussa jäivät kunniakkaasti mitaleilta. Kokoomus ja perussuomalaiset olivat vaitonaisimpia.

Ilmastoon liittyviä sanoja on vaaliohjelmissa paljon. Absoluuttista sananvalintaa tarkasteltaessa demarit käyttivät vaaliohjelmassaan ilmastoon liittyviä sanoja 283 kertaa, kun vihreillä ja vasemmistolla sanoja löytyi vain 45. Mutta kun suhteutetaan sanojen määrä vaaliohjelman sanamäärään kokonaisuutena ja tarkastellaan vain kuvan sanoja vihreät voittavat. Heillä oli 4 promillea sanoista kuvan alaosassa olevia sanoja. Vasemmisto ja keskusta olivat tasoissa. Heillä 2 tuhannesosaa sanoista täytti ehdot. Monipuolison sanojen valinta oli demareilla. Kokoomus ja perussuomalaiset olivat hyvin yksiviivaisia sanavalinnoissaan.

No, myönnetään nyt, että tällainen sanoilla pelleily ei ole kyllä mikään vakavamielinen analyysi eikä varteenotettava tutkimustulos. Tämä on eläkeläisen puhdetyötä ja aprillipäivän jälkeisen ajan loppumatonta kevään tulon ihmettelyä. Juuri tuossa peippo pyörähti ikkunan alla. Voisiko se olla totta, että vain puoli kuuta ja jälleen olisi kesä?

1 kommentti:

  1. Tämä kommentti ei ole minun kommenttini. Se on Eero Paloheimon Keski-Uusimaa -lehdessä julkaisema kolumni. Sain Eerolta suosiollisen luvan liittää kommentin tähän blogiini. Se tuntuu liittyvän jotenkin asiaan.

    Siis näin Eero kirjoitti:
    Isot asiat?
    Poliitikot, poliitikoiksi pyrkivät ja kehäraakit, politiikan toimittajat ja tutkijat elävät taas nelivuosittaista kiima-aikaansa. On lupa kaupata itseään iskulauseilla ja pärstäkuvilla, on lupa lupailla ja uskotella, kehuskella ja vääristellä. Politiikan toimittajat seuraavat meininkiä kuin urheiluselostajat jalkapallo-ottelua. Politiikan ”tutkijat”, nuo biosfäärin tarpeettomimmat otukset, analysoivat otsa rypyssä ja etusormi pystyssä pelin kulkua.
    Kukaan ei kysy eikä sano, että homma on läpivalaisematonta humpuukia. Mutta niitä jaksetaan patistella ja moittia, jotka eivät osallistu touhuun, tuota nukkuvien puoluetta. En kuulu heihin, mutta ymmärrän heitä. Jos ehdokkaiden joukossa olisi yksikin, joka nostaisi salkoon isot asiat, äänestäisin häntä. Nyt on pakko äänestää vähiten surkeata pikku asioiden näpräilijää.
    Mitä ovat isot asiat? Ne ovat niitä, joista vaalikoneet eivät pukahda. Siis asiaan.
    Millaista maapalloa ihmiskunnan tulisi tavoitella? Tulisiko tavoitteena olla rikas mosaiikki, jossa miljoonat eliölajit, suurenmoiset luonnonkokonaisuudet ja erilaiset, toisiaan täydentävät ja toisensa hyväksyvät kulttuurit eläisivät rikkaana kokonaisuutena? Vai tulisiko tavoitella muut lajit hävittänyttä, kulttuurinsa latistanutta robotti-ihmisten planeettaa, jossa talouden kasvuluvut tuottaisivat sen ainoan ilon ”evoluution kärkiolennolle”?
    Mikä olisi maapallon kestävä väkiluku? Olisiko se 3-kertainen siihen nähden, jonka se niukasti kestäisi, siis ensin 11 miljardia vuosisadan lopussa ja sitten – nälkäkuolemista piittaamaton – 15 miljardia, jolloin se narunpää olisi lopulta hanskassa? Vai lähtisikö se heti huomenna tasaantumaan, ensin globaalilla kahden lapsen politiikalla ja sitten sitäkin alemmalla, päätyen vuonna 2300 tavoitteeseen, joka olisi 1,5 miljardia ja sallisi kaikille asukkaille lajirikkaan, monimuotoisen, upean planeetan, jota voisi esitellä vierailijalle ylpeänä?
    Mitä tehdä armeijoille? Annetaanko niiden edelleen tuhota maailmaa ja tappaa toisiaan 1.800.000.000.000 euron edestä vuodessa. Vai pantaisiinko rahat planeetan pelastamiseen?
    Siis siirtykää ehdokkaat asiaan.

    VastaaPoista