Meksikon aita ei
suinkaan ole aitojen maailmassa uniikki. Meksikon aita on kuitenkin Donald
Trumpin retoriikassa uniikki. Hän on aivan ilmeisesti pyrkimässä suurten
aidanrakentajien kunniakkaaseen joukkoon.
Näin hän sanoi: “Minä rakentaisin mahtavan vallin, ja
kukaan ei rakenna valleja paremmin kuin minä, uskokaa minua, ja minä rakennan
sen uskomattoman halvalla – minä rakennan mahtavan, mahtavan vallin meidän
eteläiselle rajallemme. Ja minä panen Meksikon maksamaan sen vallin. Kuulkaa
sanojani!”
Tämä vaikuttaa
varsin kirkolliselta. Päätin tästä innostuneena sitten hieman ihmetellä
maailman aitaprojekteja. Niitä löytyi yllättävän paljon. Aiemmin olin jo
käsitellyt suuria ”muureja”. Nyt puhun aidoista. Jätin myös Berliinin muurin toiseen kertaan –
vaikka se olikin historiallinen aita.
Aidoilla on pituuseroja, mutta on myös
laatueroja. Joskus ne ovat pelkkää piikkilankaa, joskus todellisia ”linnoituksia”.
Maailman kaikkein köyhimmät maat ovat tarvinneet rajoilleen aitoja. Sellaisia
ovat Bangladesh, Länsi-Sahara, Syyria, Zimbabve ja Meksikko. Rikkaammat
tarvitsevat suojaa köyhyyttä vastaan. Terrosristien kulkureitit ovat muualla.
Espanjan/Marokon ja Länsi-Saharan
ennätysmäiset aidat ja vallit
Länsi-Sahara on yksi meidän nykymaailmamme aidatuista
alueista. Alue on aikanaan ollut Espanjan alusmaana. Suuri Afrikan jako
toimitettiin vuonna 1884, hyvissä ajoin ennen ensimmäistä maailmansotaa. Jako
suoritettiin Saksan keisari Otto von Bismarckin johtamassa kokouksessa, jossa
läsnä olivat mm Itävalta-Unkari, Belgia, Tanska, Ranska, Yhtyneet
kuningaskunnat, Italia, Hollanti, Portugali, Espanja, Ruotsin ja Norjan unioni,
Ottomaanien valtakunta ja Yhdysvallat. Mitähän nuo skandinaavitkin siellä
tekivät, eivät kuitenkaan saaneet ”laillisuuden” jaossa mitään käteensä? Kongressissa
jaettiin nimittäin ”lailliset oikeudet” valtaan ja omistukseen. Afrikkalaisilta
ei kysytty.
Suurimmat
palat Afrikkaa sovittiin jaettavaksi briteille ja ranskalaislle. Belgia sai
Kongon ja Italia osan Libyaa sekä paloja Eritreassa ja Somaliassa. Saksan
osaksi tulivat Tansania, Namibia ja Kamerun. Portugali nappasi Angolan ja
Mozambikin. Espanjalle ei paljoa herunut. Sen osaksi jäivät vain Länsi-Sahara
ja rannikkokaupungit Melilla, Ceuta sekä muutamia saaria.
Espanjan saamassa Länsi-Saharassa asui silloin ehkä
100000 henkeä. He olivat paimentolaisia , berbereitä. Erilaisten
itsenäistymispyrkimysten jälkeen ja varsinkin Marokon, Algerian ja Mauretanian
itsenäistyttyä 1960-luvun alussa, YK määräsi Espanjan luopumaan
reservaatistaan. Espanja ehdottikin autonomiaa, mutta sitten Marokko ja
Mauretania ryhtyivät omimaan aluetta. Myös alueen asukkaita ”edustanut”
Polisarion sissiliike Algerian päämajastaan käsin vaati aluetta omaan
hallintaansa. Marokko oli saanut parhaan jalansijan alueelle ja sai vielä tukea
länsimaiden lisäksi mm. Israelilta ja Saudi-Arabialta. Polisario jäi heikolle
hapelle. Marokko sitten turvautui nykyaikana levinneeseen villitykseen ja
ryhtyi rakentamaan miinoitettua hiekkavallia estääkseen sissien liikeen. Vallia
rakennettiin 1980-luvulla yhteensä lähes 3000 kilometriä. Google Earthista voi
seurata muurin kulkua ja sen varrelle rakennettuja pikku linnoituksia. Näitä
muurien reunustamia ja muutamalla kivirakennuksella varustettuja kohteita on
noin 2-3 kilometrin välein. Useat näyttävät olevan hiekkadyynien alle
hautautuneita. Mahtava aitaprojekti sinänsä. Samalla se on maailman pisin
miinakenttä. Maailman huippua. Ehdotammeko Trumpille opintomatkaa?
Länsi-Afrikassa
aidan rakentajina ovat kunnostautuneet Espanja ja Marokko. Marokossa aidat on rakennettu erottamaan toisistaan Espanjaan kuuluvat
rannikkokaupungit ja Eurooppaan pyrkivät maahanmuuttajakandidaatit.Tällaisia
aitoja on parikymmentä kilometriä. Ne ovat tehokkaan näköisiä korkeita
kaksoisaitoja piikkilankoineen ja valvontalaitteineen. Länsi-Saharassa aita tai valli pyrkii
pitämään Polisarion sissit poissa Marokon hallitsemalta rannikkoalueelta. Tämä
aita ei ole uskon aita. Se on poliittinen aita. Mutta mahtava rakennelma se on.
Pituutta kertyy monista eri kehitysvaiheista ja versioista noin 3000 km. Nyt
miehitetty ja valvottu ”Minurso” aita linnoituksineen on 1300 kilometrin
mittainen. Se on myös miinakentällä vahvistetu.
Belfastin
muurit erottelivat katolisia ja protestantteja
Aidoilla tai
muureilla on historiansa. Pohjois-Irlannissa rakennettiin katolisten ja
protestanttien välisten kahakoiden hillitsemiseksi ”rauhan linjoja” tai ”rauhan
muureja”. Ensimmäiset muurit rakennettiin vuonna 1969. Muurit osoittautuivat
hyödyllisiksi ja niitä laajennettiin, niin että niitä on nyt noin 34 km. Viime
vuosina on käyty keskustelua muurien purkamiseksi. Yllättäen ilmeni, että
ihmiset olivat niiden antamaan ”turvaan” tottuneet ja ehdotettu purkaminen lykättiin
vuodelle 2023.
Belfastin muurit ovat 8 metrin tai tarkemmin 25
jalan korkuisia. Tämä taitaa olla kansainvälinen standardi sillä Israelin
muurit, Marokon muurit ja Meksikon
muurit ovat omaksuneet tämän saman mitan.
Uzbekit vaarana
naapureilleen
Aitauutisia maailmalta kuuluu on kuulunut enemmänkin.
Kazakstan rakenteli 35 kilometrin aitaa Uzbekistanin rajalle tarkoituksena
estää islamistien tunkeutuminen maahan. Turkmenistanista kuului myös huhuja
1700 kilometrin piikkilanka-aidan rakentamisesta Uzbekistanista tulevien
torjumiseksi.
Vuonna 2001 Turkeministanin
kuulu presidentti Saparmurat Niyazov, hän jonka kultainen patsas kääntyi (Huom!
Ei enään!) aina auringon suuntaan, hän lausui: “Meidän on rakennettava tämä
aita, 1700 kilometriä. Se on tehtävä valmiiksi tämän vuoden loppuun. Me
tarvitsemme sen välttääksemme riidat ja estääksemme rikollisia saapumasta
maahamme. Koska olemme itsenäisiä valtioita emme voi enää pitää rajojamme
avoimina!” Vaikuttaa tutunomaiselta
tekstiltä. Onko tuo todella Niyazov?
Afrikan ”karja-aitoja”
Botswanan ja Zimbabven välinen 500 kilometrin mittaiseksi
suunniteltu aita on tunnettu afrikkalaisaita. Aidan rakentaminen aloitettiin
botswanalaisten toimesta. Mugaben maan meno pelotti rikkaamppia ja
menestyksekkäitä botswanalaisia. Aidan tarkoitus oli poikkeuksellisesti pitää
kurissa sekä ihmisiä että eläimiä. Piikkilanka-aita lienee helposti
läpikuljettava, eikä sillä taida olla läheskään tuota aiottua pituuttakaan.
Intian
ja Pakistanin Line of Control 740 km
Intian ja Pakistanin
välinen Line of Control on hyvä esimerkki tehokkaasti toimivasta aidasta tai
muurista – kuinka vain. Linjan tarkoitus on estää salakuljetusta ja
pakistanilaisten separatistien maahantunkeutumista. Linja on pituudeltaan 740
km. Aidan rakentaminen alkoi 1990-luvulla ja se saatiin täysin valmiiksi vuonna
2004. Aidassa on kaksi 2,4-3,7 metrin korkuista aitarakennelmaa ja kolmella
kiekolla rakennettu piikkalankaeste. Aita on varustettu elektronisilla
liikkeentunnistimilla ja lämpökameroilla. Aitojen väli on miinoitettu. Pakistan
on vastustanut aitaa, mutta YK on sen hyväksynyt.
Intialaisten rakentama Jammun ja Kashmirin aita
erottelee toisistaan intialaisia ja pakistaneja. Uskonto ja raha ovat erottelevia
tekijöitä. Indo-Pak raja on kaiken kaikkiaan pituudeltaan 3200 km. Koko raja,
eli käytännössä 2000 km aidattavissa olevaa rajaa, aiotaan aidoittaa vuoteen 2020
mennessä. Kuten kuvasta näkyy alue on hyvin vuoristoista. Nyt aitaa on runsaat
700 km. Raja on kauttaaltaan valaistu. Öisessä satelliittikuvassa rajan oranssi
valo hehkuu astronauteille.
Palestiinalaiset aidan
taakse
Israelin ja Palestiinan Länsirannan ”yhteinen”
aitaprojekti on edennyt vauhdilla. Aidan rakentaminen aloitettiin Ariel
Sharonin aikaan vuonna 2001. Oikeastaan aidan alkusanat lausui Isak Rabin jo 1990-luvun alussa. Hän tuli päämisteriksi
vuonna . Aita seuraa ”Vihreätä linjaa” tai sitten Länsirannan rajaa.
Israelilaisten mielestä kysymyksessä turvallisuusaita terroristien pitämiseksi
ulkopuolella. Palestiinalaisten mielestä
se on apartheid-aita tai rodullisen erottelun aita. Outoa tuo rodullinen
erottelu. Eikö se ole niin, että juutalaiset ja palestiinalaiset ovat lähinnä
rodullisesti serkkuja? Kyllä, geneettiset tutkimukset osoittavat että
juutalaisten lähimpiä sukulaisia ovat palestiinalaiset, Israelin beduiinit ja
druusit. Suku on pahin, tämä tiedetään. Ollaan jakamassa yhteistä perintöä.
Israelin
aitaprojekti kietotuu Länsirannan palestiinalaisalueiden ympärille. Ne eivät
ole Israelia. Ne ovat miehitettyä aluetta. Kenen maata? Siinäpä kysymys. Israel
valloitti alueen arabien tyhmyyksissään aloittaman kuuden päivän sodan aikana
1967. Kuten kuvasta näkyy palestiinalaiset ovat jotuneet varsin ahtaalle
entisessä kotimaassaan. Länsirannalla entisessä Transjordaniassa (muistan
koulusta) asuu 1,6 miljoonaa palestiinalaista ja neljännesmiljoona juutalaista
siirtokuntalaista.
Suuri kansainvälinen kohu on nyt päällä. Israelin
parlamentti Knesset on juuri hyväksynyt lain jonka perusteella Israel voi
pakkolunastaa Länsirannalla palestiinalaisten maita. Asiasta riidellään
israelilaisten kesken. Joku sanoo lakia varaslaiksi. Länsirantalaisilla ei ole
äänioikeutta parlamenttiin, mutta silti
hallinto katsoo oikeudekseen pakkolunastaa maita miehittämillään ”ulkomailla”. Tämä on kai sitten kansainvälisen oikeuden
vastaista. Pakkolunastaa maita ”ulkomailta”. Netanjahu pidätteli lakia peläten
Obaman reaktiota, mutta nyt Trumpin aikaan uskotaan USA:n tukeen ja laki
vietiin päätettäväksi. Aitoja tarvitaan siis lisää.
Insinöörinä aidan
rakenne kiinnostaa. Vaikuttaa siltä että aitojen rakenteessa on tapahtumassa
yhdentymistä. Olisko niin että joku on oikeasti tehnyt aidalle
tyyppipiirustukset. Aidoilla on kyllä eroja riippuen sijainnista.
Kaupunkialueilla halutaa tehdä betoniaitaa, kun taas maaseudulla suositaan tuplaverkkoaitaa. Israelin ohjeissa vuodelta 2013 sanotaan näin: ”Turvallisuusaita
on monikerroksinen komposiittirakenne, joka koostuu usesita elementeistä: ”Oja
ja kuuden piikkilankakerän muodostama pyramidi itäpuolella, länsipuolella
pelkkä piikkilanka. Polku joka mahdollista Israelin turvallisuusvoimien
liikkumisen aidan molemmin puolin. Keskellä aita jossa on tunkeutujan
elektroninen tunnistus detektoreineen. Aidan kanssa samansuuntainen
hiekkavyöhyke jalanjälkien havaitsemiseksi.Aidalla on kuitenkin variaatioita. Betoniaita
on 8 metrin korkuinen. Vartitornit ovat jo 12 metrin korkeudessa.
Aidan rakentaminen alkoi toisen intifadan aikaan vuonna 2000.
Aidan pituus on tällä hetkellä noin 700 km. Aita on YK:n yleiskokouksen
tuomitsema äänin 150-6. Tämä tapahtui vuonna 2004 kansainvälisen oikeuden ensin
tuomittua aidan. Yhdysvallat ei tuominnut aitaa. Myös Australia oli aidan
kannalla.
Israelin aidan ”founding father” on Yitzak
Rabin. Hän oli pääministerinä 1992-1995. Ariel Sharon pani sitten toimeksi. Hän
rakensi virka-aikanaan 2001-2006 350 km aitaa. Olmertin aikana oli varovaista.
Nykyinen pääministeri Netanjahu on jatkanut operaatiota ja kaksinkertaistanut
aitojen määrän.
Trump
rakentamassa ”mahtavan vallin”
Trump sanoi
rakentavansa mahtavan vallin. Keskustelussa saa jopa sen kuvan että USA:n nykyinen
presidentti olisi aidanrakentamisen varsinainen ”founding father”. Totuudellinen
liioittelu menee tässä tosiasioiden edelle. Mutta, toisaalta, Trumpista voi
tulla oiva mies tähänastisten aitamiesten joukkoon. Hänestä tulee sellainen,
jos hän rakentaa nykyisen 1000 kilometrin lisäksi loputkin aidattavasta
osuudesta. Rio Grandea ei voi aidata, joten aidattavaksi jää ehkä toista
tuhatta kilometriä, ja vielä vanhan aidan parantelua. Meksikon aita ei siis ole
uusi asia. Sitä ovat olleet rakentamassa useat USA:n presidentit.
Jos nyt jostain ottaa selvää, niin tosiasia on,
että Meksikon raja-aidan varsinainen rakentajamaestro oli George Bush Jr. Isä-Bush jo aloitteli San Diegossa
parillakymmenellä kilometrillä. Clinton kyllä osoittautui aidanrakentajaksi, mutta
hän ei saanut aikaan aitaa juuri 100 kilometriä enempää. Varsinaisina
”perustajaisinä” olivat Richard Nixon ja isä-Bush. Barack Obama sitten
presidenttikautenaan hillitsi. Hänen tiliinsä ei juuri aitakilometrejä tullut.
Vuonna 1990 USBP
eli USA:n rajavartiosto alkoi rakentaa aitaa San Diegon seudulla. 20 km
pituinen aita rakennettiin erityisesti laitonta maahanmuuttoa ja
huumesalakuljettajia torjumaan. Aita oli osa USA:n lanseeraamaa ohjelmaa
nimeltä ”Prevention Through Deterrence”. USA:n presidentti tuohon aikaan oli George
Bush vanhempi. Hän oli ennen presidenttikauttaan ollut Richard Nixonin ”War on
Drugs” –ohjelman johdossa. Nixon julisti tuon ohjelman vuonna 1970.
George Bush
nuorempi ajoi läpi asetuksen turvallisuusaidasta vuonna 2006. Asetuksen mukaan
aita olisi 1100 km pituinen. Asetus salli myös tämän aidan lisäksi
ajoneuvoesteiden ja tarkastuspisteiden rakentamisen. Lisäksi oli mahdollista käyttää
elektronisia laitteita ja satelliitteja kontrollin parantamiseksi. Kongressi hyväksyi aidan tekemiseen 1,2
miljardin euron budjetin. Kriitikot sanoivat aidan vaativan 6 miljardia taalaa.
Aitaa ryhdyttiin rakentamaan. Havaittiin kuitenkin, että laittomat tulijat
olivat löytäneet uusia reittejä. Vuonna 2006 tehtiin esitys kaksinkertaisen
aidan rakentamiseksi. Ehdotus ei mennyt läpi. Vuonna 2009 aitaa oli tehty 860
km. Vuonna 2010 senaattiin tuli uusi ehdotus aidan laajentamiseksi 600
kilometrillä.
Vuonna 2011 Barack
Obama sanoi aidan tulleen käytännössä toteutetuksi. Aitaa oli syntynyt 800
mailia. Se ei kuitenkaan ollut kaksinkertaista aitaa niin kuin väitettiin
asetuksen 2006 tarkoittaneen. Kaksinkertaista aitaa oli vain 80 km. Lisäksi
huomattava osa aidasta oli vain autojen esteeksi tarkoitettuja pollareita. Vuonna 2012 aidan
tilannetta tutkittiin ja havaittiin ettei töitä oltu saatettu loppuun vuoden
2006 asetuksen mukaisesti. Syyksi sanottiin riittämättömät resurssit. Rahaa ei
ollut tullut lisää tuon 1,2 miljardin päälle.
Rajalla toimii
kuitenkin valtava määrä agentteja. Heidän määränsä sanotaan olevan 3200
kilometrin mittaisella rajalla 22000 henkeä. Kanadan 9000 km rajalla selvitään
2000 agentilla. Meidän 1300 kilometrin rajalla, paljonko lienee ”agentteja”?
Hieman toista tuhatta luulisin. Kilometriä kohti agentteja olisi Meksikon
rajalla 9 henkeä, Kanadan rajalla 0,2 henkeä ja meidän itärajallamme ehkä 1
rajamies per kilometri – jos kaikki asettuisivat jonoon työvuoroista
välittämättä.
Hillary Clintonin ja Donald Trumpin
vaalikamppailun aikaan aitakeskustelu kuumeni. Trumpista tuli aidan apostoli.
Hillary taas vähätteli aidan merkitystä. Hän oli kuitenkin kannattanut aitaa. Totuuden
etsijät havaitsivat Bill Clintonin rakentaneen 500 km aitaa. Todellisuudessa
Bill Clinton rakensi vain toistasataa kilometriä.
George Bush
nuorempi, hän se oli aidanrakentaja. Aitaa syntyi 800 kilometriä. Obaman aikana
aitaa rakennettiin varovaisesti lisää. Hillary oli tätä tukenut. Nyt ryhdyttiin
riitelemään siitä, kuinka suuri ero pituudessa on nykyisen presidentin
ehdottamalla aidalla verrattuna hänen kilpailijansa kannattamaan aitaan. Todetaan
ettei eroa ole paljoa. Ota tästä kaikesta selvää! Näyttää siltä että
“totuudellista liioittelua” esiintyy puolella, jos toisellakin. Totta on
kuitenkin se, että kaikki presidentit Nixonista alkaen ovat olleet aitaamisen
kannalla. Toisaalta kaikki ovat tienneet, ettei tuollainen fyysinen aita ole
pysyvä ratkaisu sen paremmin maahanmuuttoon kuin huumeiden
salakuljetukseenkaan. Vai miten se asia onkaan? Miksi nuo vanhanaikaiset aidat
ovat niin suosittuja? Ovatko ne sittenkin tehokkaita? Berliinin muuri on ehkä
kuuluisin ”aita”. Se kaadettiin. Belfastissa rakensivat aitoja omien
kansalaistensa uskontoriitojen vuoksi. Siihen ei tarvittu islamisteja, omat
kristityt saivat tämän aikaan. Belfastin aidat on päätetty purkaa. Miksi
espanjalaiset vahvistavat aitoja Marokossa olevien kaupunkiensa ympärillä? Miksi Marokko vahtii
tuhansien kilometrien maavallia Länsi-Saharan erämaissa? Miksi intialiset
haluavat pitää miinoitetulla aidalla pakistanit bangladeshit ulkopuolella?
Mistä on kysymys Botswanan ja Zimbabven rajalla? Saudit juuri rakentavat aitaa
Jemenin rajalle – muslimeita kahta puolta rajaa. Heillä on myös suuri muurinsa
Irakin rajalla. Miksi unkarilaiset, itävaltalaiset, bulgaarit ja serbit
aitaavat omia rajojaan?
Aitoja tehdään maavalleista ja piikkilangasta.
Aitamuurien pituudesta päätellen piikkilankatehtailijoilla on hyvä bisnes. Osa
muureista on hyvin teknillisesti korketa laatua. Berliinin muuri oli tässä
”genressä” aloitteen tekijä. Israelilaisten muuri palestiinalaisia päin,
Saudien muuri Irakia päin ja turkkilaisten muuri Syyriaa päin ovat teknisesti
viimeisen päälle. Sellaisia ovat myös Melillan ja Ceutan muurit marokkolaisia
päin. Botswanassa riittää pelkkä piikkilanka. Sellainen ei riitä jenkkien
muurissa meksikolaisia päin.
Trumpin muurin
kustannukset ovat keskustelun keskiössä. Tiedetään muurin tulevan hinnaltaan
halvemmaksi, jos meksikolaiset työntekijät sen rakentavat ja jos meksikolaiset
sementtifirmat toimittavat materiaalin. Muurin rakentaminen olisi sitten
meksikolaisten bisnes. Kustannuksista kiistellään. Alkuperäinen raha oli Bushin
hallinnon aikaan 1,2 mrd euroa. Jossain väitetään että rahaa kuitenkin kului 4 mrd. Mistä lienee löytynyt? Sillä tehtiin aitaa 900 kilometriä. No
paljonhan tuosta aidasta on vain pelkkiä teräspollareita autoilun estämiseksi. Nyt lisäaidan arvellaan maksavan jotain 8
miljardin ja 12 miljardin välillä. Sehän on ”peanuts” USA:n kokoiselle
valtiolle. Miksi siitä kiistellään? Jos on tehtävä muuri, niin tehdään muuri!
Sillä siisti! Meidän Länsimetromme hinnalla rakentaisi jo 500 km uutta aitaa
helpompiin kohteisiin. Meidän Tallinnan tunnelimme maksaa saman verran kuin
koko Trumpin ajattelema muurin parannus ja pidennys ja me puhumme siitä ikään
kuin tosissamme.
MOT. Trumpilla ei
pitäisi olla mitään huolta – vaikka ei tuolla aidalla Guinnesin ennätyskirjaan
päästäkään!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti