Tallinnan ilmainen joukkoliikenne pantiin alulle vuonna
2013. Idean isänä oli Edgar Savisaar. Hän sanoi: ”Ilmainen joukkoliikenne tekee
Tallinnasta vihreän ajattelun lippulaivan Euroopassa.” Hän sanoi vielä: ”Me teame, et praegu jälgitakse terves
maailmas väga suure huviga, kuidas me suudame oma reformiprojekti ellu viia.”
Eli: "Me tiedämme, että nykyään koko maailma seuraa erittäin suurella
mielenkiinnolla, miten me onnistumme reformiprojektin toteuttamisessa." Hän
oli oikeassa. Savisaarella ei ollut ilmaisen joukkoliikenteen
matkaansaattamiseksi juuri mitään esimerkkejä maailmalla. Nyt systeemi on ollut
voimassa neljä vuotta ja kolme kuukautta. Vieläkään ei ole ilmestynyt
seuraajia. Paitsi että nyt homman perään haikaillaan monessa paikassa. Aivan
tosissaan haikaillaan Ranskassa Dunkerquen kaupungissa.
Meidän ”kaksoiskaupunkimme”
saa aikaan yllättäviä uudistuksia. Ehkä tuota railakkuutta pitäisi hieman
kadehtia.
Saan jälleen tilaisuuden keskustella Tallinnan
Transpordiametin johdon kanssa. Mukana on myös Peeter Tiks, meidän Viron
toimintojemme vuosien takainen vetäjä. Liikenneviraston johtaja Andres Harjo ja lippujärjestelmäspesialisti Tiit Laiksoo kertovat maksuttoman
liikenteen nykyisyydestä ja tulevaisuudesta. Ensimmäiseen kysymykseeni
maksuttomuuden pysyvyydestä, nyt Savisaaren väistyttyä, he vastaavat: ”Paluu maksulliseen järjestelmään olisi sen
ehdottajalle poliittinen itsemurha!”
Dunkerquen väki tekee
opintomatkoja Tallinnaan
Kaikki meistä vanhemmista tietävät tuon kaupungin. Se oli
toisen maailmansodan suuren vetäytymisen paikka. Hitlerin joukkoja pakenevat
britit ja ranskalaiset, lähes 400000 sotilasta pelastautuivat juuri Dunkerquen
silmäneulan kautta neljässä päivässä. Nyt kaupunki suunnittelee maksutonta
joukoliikennettä Tallinnan malliin. Asukkaita kaupungissa on noin 90000 ja
ympäristöineen asukasluku on noin 200000 henkeä. Kaupungin pormestari antoi
vuonna 2014 vaalilupauksen ilmaisesta joukkoliikenteestä. Jan Vapaavuorelta ei vielä ole kuulunut tuon
tapaista vaalilupausta. Vai onko hänet jo valittu? Silloinhan lupauksia ei
tarvitse enää antaa.
Ensimmäisenä asteena valilupausta toteutettiin voimassa
oleva ilmainen viikonloppuliikenne.
Vuoden 2018 syyskuussa astuu voimaan koko alueen maksuton
joukkoliikenne. Bussiliikennettä hoitaa tällä hetkellä Transdev. Linjoja on 12
ja pysäkkejä 300. Liikenteenhoidon vuosikustannuksina puhutaan noin 50
miljoonasta eurosta. Kaikista matkoista tehdään nyt bussilla runsaat 5 %.
Tavoitteena on nostaa maksuttomuudella bussimatkustajien osuus 10 %:iin. Dunkekerquelaiset
korostavat ympäristöystävällisyyttä. He satsaavat kaasubusseihin. Jos Dunkerque
toteuttaa haaveensa on se Tallinnan jälkeen toiseksi suurin kaupunki joka on
lähtenyt maksuttomaan joukkoliikenteeseen.
Tallinnassa järjestettyyn konferenssiin osallisui myös
Kiinan Chengdu. Kaupungissa on 5 miljoonaa asukasta ja seudulla 14 miljoonaa. Heillä
on jo nyt muutamia kymmeniä maksuttomia linjoja. Tällä tiellä aiotaan jatkaa.
Chengdussa taisi myös pormestarin lupaus olla driverina asiaa eteenpäin
vietäessä. Miten surullista että meillä valitaan pormestareita ilman kytkentää
joukkoliikenteen ”halpuuttamiseen”.
Virossa ollaan
toista maata. Viron keskustapuoluetta edustava talous- ja infrastruktuuriministeri
Kadri Simson on ajamassa maksuttomuutta myös maakuntiin.
Mitä on tapahtunut
menneiden neljän vuoden aikana?
Palatkaamme takaisin Tallinnaan. Kirjoittettuani edellisessä asiaa koskevassa
blogissani niistä väitteistä joita esitettiin dramaattisiksi seurauksiksi
siirtymisestä maksuttomaan joukkoliikenteeseen, halusin avata keskustelu siitä
miten uhkat ovat toteutuneet. Siis nyt ensin pikaisesti silloiset väitteet ja
mitä todella tapahtui. Muuten nämä samat väitteet löytävät nytkin Wikipedian
antoisilla sivustoilla.
Väitteitä ja totuuksia
Väitettiin ilmaisen joukkoliikenteen houkuttelevan
liikennevälineisiin epäsosiaalista ainesta, heidän väitettiin ottavan
liikennevälineen ”majapaikakseen”. Ei pitänyt lainkaan paikkaansa. Väitettiin
liikennevälineiden ylikuormittuvan
kävelijöiden hypätessä liikennevälineisiin pysäkkivälin mittaisilla matkoilla.
Todellisuudessa aivan alussa tällaista tapahtui hieman. Nyt ihmiset ovat
yleensäkin tulleet ”kävely-ystävällisemmiksi”. Kolmantena väitteenä uskottiin
ilmaisen joukkoliikenteen kiihdyttävän vandalismia ja muuta rikollista
toimintaa liikennevälineissä. Väitettiin myös kuljettajien työilmapiirin
heikkenevän. Todellisuudessa tilanne on aivan jotain muuta. Nykyisin poliisi
käyttää jatkuvasti hyväkseen matkakortin kautta saatuja henkilötietoja ja
nappaa etsimiään henkilöitä päivittäin. Eräs pääväitteistä oli: Ilmainen
joukkoliikenne ei vähennä yksityistä henkilöautoliikennettä, mutta lisää
joukkoliikenteen kustannuksia. Todellisuudessa maksuton joukkoliikenne vähensi aluksi
yksityisautoliikennettä. Nyt autoliikenteen jatkuvasti kasvaessa tilanne on
vakioitunut, mutta niin kasvaa joukkoliikenteen matkustajamääräkin.
Joukkoliikenteen kustannukset eivät ole lisääntyneet, matkanopeudet ovat
sensijaan nousseet. Vielä väitettiin ilmaisen joukkoliikenteen lyhentävän
kuormausaikoja, mutta lisäävän matka-aikaa joukkoliikenteen ruuhkautumisen
vuoksi. Todellisuudessa laajasti laajennetut joukkoliikennekaistat ovat
nopeuttaneet joukkoliikennettä, eikä ruuhkautumista ole tapahtunut.
Tallinnan uudessa
espanjalaistrammissa kaikki on hyvin. Paitsi että tuo voimakas uliseva ääni
minua hieman ihmetyttää. Unohdin kysä mistä se johtuu.
Hieman numeroita
Tallinnan kaupungin joukkoliikenne maksoi ennen
uudistusta noin 53 milj. euroa vuodessa. Systeemin osia olivat kaupungin
bussit, raitiovaunut ja trolleybussit. Paikallisjunat eivät kuuluneet
järjestelmään. Nyt myös paikallisjunissa matkustavat tallinnalaiset saavat
ilmaiset matkat kaupungin rajojen sisällä. Tallinnan kaupunki korvaa ne
valtiolle. Junilla matkustajien osuus on kuitenkin pieni. Se on 1 milj. matkaa
vuodessa, kun kokonaisliikenne on 142
milj. matkaa. Tallinnan sisäinen joukkoliikenne hoidetaan 90 % osalta kaupungin
omistaman liikenneyhtiön toimesta, 10 % kilpailutetaan. Nyt ilmaisen liikenteen
viidentenä vuotena kaupungin
sisäisen joukkoliikenteen kustannukset ovat nousseet aloitushetken 53
miljoonasta eurosta nykyhetken 62 miljoonaan euroon.
Aloitusvuonna 2013 tehtiin 140 milj. nousua. Yhtä nousua kohti
hinnaksi tuli siis 0,36 euroa. Nyt nousuja tehdään 142 miljoona ja hinnaksi
tulee 0,44 euroa per nousu. Ikävä kyllä minun tilastoni loppuvat vuoteen 2014,
joten vuodet 2015 ja 2016 joudutaan arvailemaan.
Tallinna aikoo säilyttää ja kehittää raitioliikennettään.
Muinaiset aatteet raitiovaunuliikenteen lopettamiseksi on lopullisesti hylätty.
Uudet espanjalaiset raistikat toimivat
hyvin. Erityisen hyvältä tuntuu se, miten ne ”lahjaksi ” saatiin. Ne nimittäin
saatiin ilmaiseksi Espanjan valtiolta CO2 traidauksen seurauksena. Virtuaalinen
tuli aineelliseksi. Raitiovaunulaivaston kokonaismääränä aikovat pitää 50 kpl. Nyt
saneerataan vanhoja vaunuja. Niitä jo kulkee uusien espanjalaisten Moonikoiden
ja muiden naisnimisten punavalkoiseen värikuosiin sonnustautuneina. Uusia
linjoja nyt valmistuvan lentokentän linjan lisäksi ei ole suunnitteilla.
Lasnamäen linja on nyt pidossa. Sitä ei tulla toteuttamaan ilman huomattavaa
EU-rahoitusta. Bussit palvelevat Lasnämäen aluetta paremmin. Merkittävät
rakennelmat pikaraitiotietä varten säilyvät konkreettisina muistoina
loisteliaista ideoista
Tallinnan
sisäisestä joukkoliikenteestä tapahtuu busseilla 65
%, trammeilla 15 %, trolleilla
18 % ja junalla 3 %.
Tulud ja kulud
Kertalipun hinta oli ennen uudistusta 1 euro ja
tallinnalaisen kuukausilipun hinta 18,50 euroa. Ulkopaikkakuntalaiset maksavat nykyisin kertalipusta 2
euroa ja kuukausilipusta 23 euroa. Muistutetaan vielä että vastaavat liput
Helsingissä maksavat 3,2 euroa ja 55 euroa. Lipputuloja kerättiin vanhaan
aikaan 17,8 milj. euroa. Nyt maksuttoman liikenteen aikana lipputuloja kertyy ulkopaikkakuntalaisten
ja ulkomaalaisten lipuista hieman tilastolähteestä riippuen 5 milj. euron
paikkeilla. Pudotusta on siis runsaat 13 milj. euroa. Tulot jäävät pienemmäksi
kuin aikaisemmin luultiin. Aloitusaikaan oletetttin näitä tuloja kertyvän 6-7
miljoonaa euroa. Harjo ja kumppanit sanovat kontrollin olevan niin vähäistä,
että maksullisetkin matkustavat ilmaiseksi. Lipputarkastajia on vain
kymmenkunta.
Tallinnan
joukkoliikenne toimii pääosin ”dotatsioonilla” eli ”lahjoitusvaroilla”. Nyt
ilmaisen liikenteen aikana lipputulot kattavat 8 % kuluista. Aiemmin ennen
uudistusta lipputulot kattoivat noin 35 % joukkoliikenteen kuluista.
Mutta toisaalta Tallinna katsoo hyötyneensä tästä
kaikesta, sillä lippu-uudistuksen jälkeen Tallinnaan on rekisteröitynyt 25000
uutta asukasta. Syynä on juuri ilmainen joukkoliikenne. Näiden ihmisten
arvioidaan tuovan kaupunkiin uusia kunnallisverotuloja 20 milj. euroa vuodessa.
Naapurikunnat murisevat. Verotulot menevät muualle. Tallinnassa on tällä
hetkellä 430000 asukasta ja muualla Harjun maakunnassa asuu 150000 asukasta.
Tallinnan kaupungissa joukkoliikenteen tuki on 60 milj. euroa kun muualla
Harjun maakunnassa valtion maksama joukkoliikenteen tuki on 2 milj. euroa. Suhteellisesti
asukasluvun mukaan laskien ilmainen joukkoliikenne koko Harjumaalla maksaisi
noin 25 miljonaa euroa. Tällä hetkellä valtion tuki maakunnalliselle joukkoliikenteelle
kokonaisuudessaan on noin 30 miljoonaa euroa. Lipputuloja Viron maakunnissa
kertyy yleensä noin 20-25 % joukkoliikenteen kustannuksista. Tilastoinnissa on
hieman epävarmuutta koska rautateiden kuluista sekä tuloista ei tahdo saada
selvää. Taitaa olla liikesalaisuuksia niin kuin meidänkin julkisissa yhtiösssä
on viime aikoina esiintynyt.
Tallinnan
joukkoliikenteen kulut matkoilla ja paikkakilometreillä mitattuna näkyvät
ohessa. Nyt trammiuudistusten myötä raitiovaunuliikenteen kustannuksissa lienee tapahtunut suhteellista nousua. No, nämähän ovat fakki-idiotismia. Seppo, ystäväni
sano näihin jotain.
Ihmisten asenteet ovat
maksuttoman joukkoliikenteen puolella
Karmen Namm teki Tallinnan teknillisessä korkeakoulussa
diplomityön matkustajien asenteista joukkoliikenteeseen Tallinnassa. Kerronpa
nyt muutamia diplomityön tekijän haastattelemalla selvittämiä asenteita. Noin
60 % haastatelluista piti koko maan kattavaa ilmaista joukkoliikennettä hyvänä.
Bussikaistat olivat 89 % mielestä parantaneet liikenteen sujuvuutta.
Maksuttomuus oli hieman lisännyt joukkoliikenteen käyttöä. Ei kuitenkaan
merkittävän moni tätä myöntänyt omalta kohdaltaan. Ehkä kolmannes kysytyistä.
Kuitenkin 72 % haastatelluista kannatti ilmaista liikennettä.
72 %
haastatelluista kannatti maksutonta joukkoliikennettä. Koko valtakuntaan sitä
toivoi 60 % haastatelluista. Kolmannes haastatelluista kertoi lisänneensä
joukkoliikenteen käyttöä sen tultua ilmaiseksi.
Paljon vähällä
Tallinnassa tehdään paljon vähällä. Mitään Helsingin
joukkoliikenteen jätti-investointien kaltaista ei ole tekeillä.
Raide-investoinnit ovat ehkä noin kymmensosa siitä mihin Helsingin seudulla
ollaan valmiita. Valtion tuki on aivan
olematonta. Esimerkkinä nykyisestä
investointitasosta on kaupungin kunnalliselle
joukkoliikenneyhtiolle antama 25 miljoonalla euroa. Rahalla on tarkoitus
kunnostaa kymmenen vanhaa raitiovaunua, ostaa 50 uutta bussia ja rakentaa kaksi
retroraitsikkaa. Vielä parannetaan infosysteemiä ja tehdää Koplin varikolla
saneeraustöitä. Nyt on menossa Koplin raiteiden uusiminen. Osuuden pituus on 16
km ja kustannuksiksi on arvioitu 20 milj. euroa. Siitäpä onkin helppo laskea,
että kiskotuksen kilometrihinnaksi tulee 1,3 milj. euroa. Syyskuun ensimmäisenä
päivänä pitäisi kaiken olla kunnossa. Silloin avataan myös Ulemisten lentokentän
raideyhteys. Rata on 1 kilometrin mittainen ja siinä on kustannuksia lisäävä
rautatien alitustunneli. Hintaa taitaa kertyä
12 miljoonaa euroa. 85 % tästä hankkeesta on EU:n rahoittamaa. Saattaa
olla, että tämän tapaiset hyvät rahoitusrekordit pienissä hankkeissa antavat
uskoa suurhankkeisiin. Sellaisiin kuin tuo nyt tapetilla oleva Tallinnan tunneli. Mutta
noissa hankkeissa lahjarahan tarve onkin jo 15 miljardia euroa. Löytyykö
dotatsioonien antajaa?
Minä kun olen tuo
epäilevä Tuomas - liianko vanhaksi tullut?. Toivon että seuraani tulee raatihuoneen tornin nokalla tuulen
mukaan pyörivä Vana Toomas.
Selvisikö se, että miten Dunkerquessa tai Chengdussa aiotaan rahoittaa maksuton joukkoliikenne? Tallinnassahan avain rahoitukseen ja maksuttomaan joukkoliikenteeseen olivat nuo 25 000 uutta rekisteröitynyttä asukasta.
VastaaPoistaTuota ehkä pitäisi painottaa enemmän, että joukkoliikenteen matka-aikojen nopeutuminen on juuri uusien joukkoliikennekaistojen eli joukkoliikenteeseen tehtävien investointien ansiota, ei niinkään maksuttomuuden ansiota. Hyvä kuitenkin Tallinnalaisille jos uhkakuva välineiden ruuhkautumisesta ja hidastumisesta ei toteutunut.
Aika hurja kyllä tuo hintaero Tallinnan ja Helsingin kuukausilipuissa. Mikä on oma näkemyksesi, pitäisikö joukkoliikenteen olla maksutonta vai vain halvempaa kuin nykyisin?
Kun 1998 teimme Tallinnan joukkoliikennesuunnitelmaa joukkoliikennekaistat olivat tapetilla. Kaupunkinjohtaja oli rallimies. Hän oli ehdottanut raitsikoiden poistamista autoilijoiden vasemmallekääntymisen helpottamiseksi. Elettiin autoistumisen hurmaa. Ajatukset kuitenkin menivät läpi. Nyt joukkoliikennekaistat toimivat kaikilla suunnilla. Neuvostoliiton aikaan kaduista tehtiin hulppeita. Joukkoliikennekaistan varaaminen ei siten ollut vaikeata. Jäi vielä kaksi kaistaa suuntaansa autoilijoille. Mitä tulee lipun hintoihin ja ilmaisuuteen? Kari Lautso johti menneinä vuosina useita Euroopan eri kaupungeissa testattuja liikenneselvityksiä, mm. Propolis, Spartacus ja Scatter.. Niissä tutkittiin parhaita keinoja oikean liikennepolitiikan löytämiseksi. Paras keino oli lipunhintojen alentaminen ja samanaikainen laajempi työkalupakki. Scatterin työkalupakki oli tällainen:
PoistaEsikaupunkialueiden (haja-asutusalueiden) asuntoalueita olisi erityisverotettava, yhdistettynä veronalennuksiin keskusta-asumisessa.
Veroetuuksia tulisi antaa toimistoille, jotka sijoittuvat korkealaatuisen joukkoliikennejärjestelmän äärelle.
Joukkoliikenteen taksoja tulee alentaa keskeisillä kaupunkimaisilla alueilla, alennuksia ei tule tehdä reuna-alueilla.
Viranomaisten toimesta on harjoitettava suunnittelun ja hinnoittelun säätelyä, joka koskee maankäyttöä ja maanhintaa.
Maankäyttö- ja asuntosuunnittelun olisi kehitettävä kerros/rivitaloasumisen ja omakotiasumisen välimuotoja, avainkysymys on: miten tehdä tiiviistä asumisesta puoleensavetävää?
Maankäyttö- ja liikennepolitiikkaa on kehitettävä monen toimintasektorin yhteistyöstrategialla.
Pehmeitä toimenpiteitä ja symbolisia operaatioita on tärkeää toteuttaa tietoisuuden kohottamiseksi ja yhteistyön rohkaisemiseksi.
Erityisesti olisi luotava toimintamallit laajapohjaiselle organisaatioiden väliselle yhteistyölle ja keskustelulle sekä yhteistyöfoorumiksi tulisi aikaansaada ”instituutioiden näyttämö”.
Tuo ”instituutioiden näyttämö” oli hieno!
Mielenkiintoinen blogi ja tuntuu toimivan. Äskettäin kävin Unkarissa. Siellähän on pitkään ollut maksuton joukkoliikenne koko maassa yli 60-vuotiaille unkarilaisille ja EU-kansalaisille. Ikärajan ylittäneenä oli helppo liikkua Budapestissa ja käydä Gödöllössä.
VastaaPoistaPyydettyjä kommentteja Penalle
VastaaPoistaJoukkoliikenteen palvelun toimivuuden ja taloudellisuuden kehitystä on tapana seurata erilaisten tunnuslukusarjojen avulla. Kukin tunnusluku kertoo omaa tarinaansa ja kokonaiskuvan saamiseksi joutuu rinnan tutkimaan koko lailla lukuisaa käyrästöä. Eri kaupunkien joukkoliikenteen palvelukyvyn ja taloudellisuuden vertailussa on hyötyä, jos käytössä on samoin perustein tilastoituja tunnuslukusarjoja.
Penan Tallinnan lukusarjat ilmaisliikenteen vaikutuksista valaisevat vaikutusten suuntaa ja suuruutta. Matkustajamäärien kasvu on ollut selkein seuraus. Näin tarjolla olevien palvelujen käyttö on tehostunut, mikä näkyy tehdyn joukkoliikennematkan keskimääräisen tuotantokustannuksen alenemisena. Vaunuissa on nyt tiiviimpi tunnelma kuin ennen.
Matkustajapaikkakilometrin keskihinta ei kuitenkaan ole juurikaan laskenut, mikä onkin luonnollista. Kysynnän kasvuun on jouduttu reagoimaan lisätarjonnalla ja mm palkkakehitys on varmaan ollut tuotantokustannuksia kasvattava. Matkustajakilometrin hinta lienee laskenut selvästi.
Helsingin seudulla matkustajapaikkakilometrin hinnat ( 2-10 senttiä/pkm) ovat huomattavasti alemmat kuin Tallinnan tilastoimat (16-28 senttiä/pkm) omasta joukkoliikenteestään. Syy on joko erilaisessa laskentatavassa tai sitten pilkku on väärässä paikassa.
Tallinnan ilmaisliikenteen käyttöönotto nosti matkustajamääriä voimakkaasti. Siitä on seurannut paljon hyvää. Joukkoliikenteen merkitys ja kehittämistarve on tullut hyvin poliittiseen keskusteluun ja näin on mahdollisuudet päästä myönteiselle palvelujen kehittämisuralle pitkässä juoksussa
Seppo, kiitos vastauksesta. Mutta kyllä ne ovat Tallinnan paikkakilometrikustannukset 1,6-2,8 senttiä. Ei ollut pilkkua väärässä paikassa, oli ehkä rikka silmässä.
Poista