Paluu maksulliseen joukkkoliikenteeseen olisi poliittinen itsemurha!

Tallinnan ilmainen joukkoliikenne pantiin alulle vuonna 2013. Idean isänä oli Edgar Savisaar. Hän sanoi: ”Ilmainen joukkoliikenne tekee Tallinnasta vihreän ajattelun lippulaivan Euroopassa.” Hän sanoi vielä: ”Me teame, et praegu jälgitakse terves maailmas väga suure huviga, kuidas me suudame oma reformiprojekti ellu viia.” Eli: "Me tiedämme, että nykyään koko maailma seuraa erittäin suurella mielenkiinnolla, miten me onnistumme reformiprojektin toteuttamisessa." Hän oli oikeassa. Savisaarella ei ollut ilmaisen joukkoliikenteen matkaansaattamiseksi juuri mitään esimerkkejä maailmalla. Nyt systeemi on ollut voimassa neljä vuotta ja kolme kuukautta. Vieläkään ei ole ilmestynyt seuraajia. Paitsi että nyt homman perään haikaillaan monessa paikassa. Aivan tosissaan haikaillaan Ranskassa Dunkerquen kaupungissa.

Meidän ”kaksoiskaupunkimme” saa aikaan yllättäviä uudistuksia. Ehkä tuota railakkuutta pitäisi hieman kadehtia.

Saan jälleen tilaisuuden keskustella Tallinnan Transpordiametin johdon kanssa. Mukana on myös Peeter Tiks, meidän Viron toimintojemme vuosien takainen vetäjä. Liikenneviraston johtaja Andres Harjo ja  lippujärjestelmäspesialisti Tiit Laiksoo kertovat maksuttoman liikenteen nykyisyydestä ja tulevaisuudesta. Ensimmäiseen kysymykseeni maksuttomuuden pysyvyydestä, nyt Savisaaren väistyttyä, he vastaavat: ”Paluu maksulliseen järjestelmään olisi sen ehdottajalle poliittinen itsemurha!”

Dunkerquen väki tekee opintomatkoja Tallinnaan

Kaikki meistä vanhemmista tietävät tuon kaupungin. Se oli toisen maailmansodan suuren vetäytymisen paikka. Hitlerin joukkoja pakenevat britit ja ranskalaiset, lähes 400000 sotilasta pelastautuivat juuri Dunkerquen silmäneulan kautta neljässä päivässä. Nyt kaupunki suunnittelee maksutonta joukoliikennettä Tallinnan malliin. Asukkaita kaupungissa on noin 90000 ja ympäristöineen asukasluku on noin 200000 henkeä. Kaupungin pormestari antoi vuonna 2014 vaalilupauksen ilmaisesta joukkoliikenteestä.  Jan Vapaavuorelta ei vielä ole kuulunut tuon tapaista vaalilupausta. Vai onko hänet jo valittu? Silloinhan lupauksia ei tarvitse enää antaa.

Ensimmäisenä asteena valilupausta toteutettiin voimassa oleva ilmainen viikonloppuliikenne.  Vuoden 2018 syyskuussa astuu voimaan koko alueen maksuton joukkoliikenne. Bussiliikennettä hoitaa tällä hetkellä Transdev. Linjoja on 12 ja pysäkkejä 300. Liikenteenhoidon vuosikustannuksina puhutaan noin 50 miljoonasta eurosta. Kaikista matkoista tehdään nyt bussilla runsaat 5 %. Tavoitteena on nostaa maksuttomuudella bussimatkustajien osuus 10 %:iin. Dunkekerquelaiset korostavat ympäristöystävällisyyttä. He satsaavat kaasubusseihin. Jos Dunkerque toteuttaa haaveensa on se Tallinnan jälkeen toiseksi suurin kaupunki joka on lähtenyt maksuttomaan joukkoliikenteeseen.

Tallinnassa järjestettyyn konferenssiin osallisui myös Kiinan Chengdu. Kaupungissa on 5 miljoonaa asukasta ja seudulla 14 miljoonaa. Heillä on jo nyt muutamia kymmeniä maksuttomia linjoja. Tällä tiellä aiotaan jatkaa. Chengdussa taisi myös pormestarin lupaus olla driverina asiaa eteenpäin vietäessä. Miten surullista että meillä valitaan pormestareita ilman kytkentää joukkoliikenteen ”halpuuttamiseen”.

Virossa ollaan toista maata. Viron keskustapuoluetta edustava talous- ja infrastruktuuriministeri Kadri Simson on ajamassa maksuttomuutta myös maakuntiin.

Mitä on tapahtunut menneiden neljän vuoden aikana?

Palatkaamme takaisin Tallinnaan.  Kirjoittettuani edellisessä asiaa koskevassa blogissani niistä väitteistä joita esitettiin dramaattisiksi seurauksiksi siirtymisestä maksuttomaan joukkoliikenteeseen, halusin avata keskustelu siitä miten uhkat ovat toteutuneet. Siis nyt ensin pikaisesti silloiset väitteet ja mitä todella tapahtui. Muuten nämä samat väitteet löytävät nytkin Wikipedian antoisilla sivustoilla.

http://penttimurole.blogspot.com.ee/2013/04/tallinnan-ilmainen-joukkoliikenne.html

Väitteitä ja totuuksia

Väitettiin ilmaisen joukkoliikenteen houkuttelevan liikennevälineisiin epäsosiaalista ainesta, heidän väitettiin ottavan liikennevälineen ”majapaikakseen”. Ei pitänyt lainkaan paikkaansa. Väitettiin liikennevälineiden  ylikuormittuvan kävelijöiden hypätessä liikennevälineisiin pysäkkivälin mittaisilla matkoilla. Todellisuudessa aivan alussa tällaista tapahtui hieman. Nyt ihmiset ovat yleensäkin tulleet ”kävely-ystävällisemmiksi”. Kolmantena väitteenä uskottiin ilmaisen joukkoliikenteen kiihdyttävän vandalismia ja muuta rikollista toimintaa liikennevälineissä. Väitettiin myös kuljettajien työilmapiirin heikkenevän. Todellisuudessa tilanne on aivan jotain muuta. Nykyisin poliisi käyttää jatkuvasti hyväkseen matkakortin kautta saatuja henkilötietoja ja nappaa etsimiään henkilöitä päivittäin. Eräs pääväitteistä oli: Ilmainen joukkoliikenne ei vähennä yksityistä henkilöautoliikennettä, mutta lisää joukkoliikenteen kustannuksia. Todellisuudessa maksuton joukkoliikenne vähensi aluksi yksityisautoliikennettä. Nyt autoliikenteen jatkuvasti kasvaessa tilanne on vakioitunut, mutta niin kasvaa joukkoliikenteen matkustajamääräkin. Joukkoliikenteen kustannukset eivät ole lisääntyneet, matkanopeudet ovat sensijaan nousseet. Vielä väitettiin ilmaisen joukkoliikenteen lyhentävän kuormausaikoja, mutta lisäävän matka-aikaa joukkoliikenteen ruuhkautumisen vuoksi. Todellisuudessa laajasti laajennetut joukkoliikennekaistat ovat nopeuttaneet joukkoliikennettä, eikä ruuhkautumista ole tapahtunut.

Tallinnan uudessa espanjalaistrammissa kaikki on hyvin. Paitsi että tuo voimakas uliseva ääni minua hieman ihmetyttää. Unohdin kysä mistä se johtuu.

Hieman numeroita

Tallinnan kaupungin joukkoliikenne maksoi ennen uudistusta noin 53 milj. euroa vuodessa. Systeemin osia olivat kaupungin bussit, raitiovaunut ja trolleybussit. Paikallisjunat eivät kuuluneet järjestelmään. Nyt myös paikallisjunissa matkustavat tallinnalaiset saavat ilmaiset matkat kaupungin rajojen sisällä. Tallinnan kaupunki korvaa ne valtiolle. Junilla matkustajien osuus on kuitenkin pieni. Se on 1 milj. matkaa vuodessa, kun kokonaisliikenne on  142 milj. matkaa. Tallinnan sisäinen joukkoliikenne hoidetaan 90 % osalta kaupungin omistaman liikenneyhtiön toimesta, 10 % kilpailutetaan. Nyt ilmaisen liikenteen viidentenä vuotena kaupungin sisäisen joukkoliikenteen kustannukset ovat nousseet aloitushetken 53 miljoonasta eurosta nykyhetken 62 miljoonaan euroon.

Aloitusvuonna 2013  tehtiin 140 milj. nousua. Yhtä nousua kohti hinnaksi tuli siis 0,36 euroa. Nyt nousuja tehdään 142 miljoona ja hinnaksi tulee 0,44 euroa per nousu. Ikävä kyllä minun tilastoni loppuvat vuoteen 2014, joten vuodet 2015 ja 2016 joudutaan arvailemaan.

Tallinna aikoo säilyttää ja kehittää raitioliikennettään. Muinaiset aatteet raitiovaunuliikenteen lopettamiseksi on lopullisesti hylätty.  Uudet espanjalaiset raistikat toimivat hyvin. Erityisen hyvältä tuntuu se, miten ne ”lahjaksi ” saatiin. Ne nimittäin saatiin ilmaiseksi Espanjan valtiolta CO2 traidauksen seurauksena. Virtuaalinen tuli aineelliseksi. Raitiovaunulaivaston kokonaismääränä aikovat pitää 50 kpl. Nyt saneerataan vanhoja vaunuja. Niitä jo kulkee uusien espanjalaisten Moonikoiden ja muiden naisnimisten punavalkoiseen värikuosiin sonnustautuneina. Uusia linjoja nyt valmistuvan lentokentän linjan lisäksi ei ole suunnitteilla. Lasnamäen linja on nyt pidossa. Sitä ei tulla toteuttamaan ilman huomattavaa EU-rahoitusta. Bussit palvelevat Lasnämäen aluetta paremmin. Merkittävät rakennelmat pikaraitiotietä varten säilyvät konkreettisina muistoina loisteliaista ideoista

Tallinnan sisäisestä joukkoliikenteestä tapahtuu busseilla 65 %, trammeilla 15 %, trolleilla 18 % ja junalla 3 %.

Tulud ja kulud

Kertalipun hinta oli ennen uudistusta 1 euro ja tallinnalaisen kuukausilipun hinta 18,50 euroa. Ulkopaikkakuntalaiset maksavat nykyisin kertalipusta 2 euroa ja kuukausilipusta 23 euroa. Muistutetaan vielä että vastaavat liput Helsingissä maksavat 3,2 euroa ja 55 euroa. Lipputuloja kerättiin vanhaan aikaan 17,8 milj. euroa. Nyt maksuttoman liikenteen aikana lipputuloja kertyy ulkopaikkakuntalaisten ja ulkomaalaisten lipuista hieman tilastolähteestä riippuen 5 milj. euron paikkeilla. Pudotusta on siis runsaat 13 milj. euroa. Tulot jäävät pienemmäksi kuin aikaisemmin luultiin. Aloitusaikaan oletetttin näitä tuloja kertyvän 6-7 miljoonaa euroa. Harjo ja kumppanit sanovat kontrollin olevan niin vähäistä, että maksullisetkin matkustavat ilmaiseksi. Lipputarkastajia on vain kymmenkunta.

Tallinnan joukkoliikenne toimii pääosin ”dotatsioonilla” eli ”lahjoitusvaroilla”. Nyt ilmaisen liikenteen aikana lipputulot kattavat 8 % kuluista. Aiemmin ennen uudistusta lipputulot kattoivat noin 35 % joukkoliikenteen kuluista.

Mutta toisaalta Tallinna katsoo hyötyneensä tästä kaikesta, sillä lippu-uudistuksen jälkeen Tallinnaan on rekisteröitynyt 25000 uutta asukasta. Syynä on juuri ilmainen joukkoliikenne. Näiden ihmisten arvioidaan tuovan kaupunkiin uusia kunnallisverotuloja 20 milj. euroa vuodessa. Naapurikunnat murisevat. Verotulot menevät muualle. Tallinnassa on tällä hetkellä 430000 asukasta ja muualla Harjun maakunnassa asuu 150000 asukasta. Tallinnan kaupungissa joukkoliikenteen tuki on 60 milj. euroa kun muualla Harjun maakunnassa valtion maksama joukkoliikenteen tuki on 2 milj. euroa. Suhteellisesti asukasluvun mukaan laskien ilmainen joukkoliikenne koko Harjumaalla maksaisi noin 25 miljonaa euroa. Tällä hetkellä valtion tuki maakunnalliselle joukkoliikenteelle kokonaisuudessaan on noin 30 miljoonaa euroa. Lipputuloja Viron maakunnissa kertyy yleensä noin 20-25 % joukkoliikenteen kustannuksista. Tilastoinnissa on hieman epävarmuutta koska rautateiden kuluista sekä tuloista ei tahdo saada selvää. Taitaa olla liikesalaisuuksia niin kuin meidänkin julkisissa yhtiösssä on viime aikoina esiintynyt.

Tallinnan joukkoliikenteen kulut matkoilla ja paikkakilometreillä mitattuna näkyvät ohessa. Nyt trammiuudistusten myötä raitiovaunuliikenteen kustannuksissa lienee tapahtunut suhteellista nousua. No, nämähän ovat fakki-idiotismia. Seppo, ystäväni sano näihin jotain.

Ihmisten asenteet ovat maksuttoman joukkoliikenteen puolella

Karmen Namm teki Tallinnan teknillisessä korkeakoulussa diplomityön matkustajien asenteista joukkoliikenteeseen Tallinnassa. Kerronpa nyt muutamia diplomityön tekijän haastattelemalla selvittämiä asenteita. Noin 60 % haastatelluista piti koko maan kattavaa ilmaista joukkoliikennettä hyvänä. Bussikaistat olivat 89 % mielestä parantaneet liikenteen sujuvuutta. Maksuttomuus oli hieman lisännyt joukkoliikenteen käyttöä. Ei kuitenkaan merkittävän moni tätä myöntänyt omalta kohdaltaan. Ehkä kolmannes kysytyistä. Kuitenkin 72 % haastatelluista kannatti ilmaista liikennettä.

72 % haastatelluista kannatti maksutonta joukkoliikennettä. Koko valtakuntaan sitä toivoi 60 % haastatelluista. Kolmannes haastatelluista kertoi lisänneensä joukkoliikenteen käyttöä sen tultua ilmaiseksi.

Paljon vähällä

Tallinnassa tehdään paljon vähällä. Mitään Helsingin joukkoliikenteen jätti-investointien kaltaista ei ole tekeillä. Raide-investoinnit ovat ehkä noin kymmensosa siitä mihin Helsingin seudulla ollaan valmiita.  Valtion tuki on aivan olematonta.  Esimerkkinä nykyisestä investointitasosta on kaupungin  kunnalliselle joukkoliikenneyhtiolle antama 25 miljoonalla euroa. Rahalla on tarkoitus kunnostaa kymmenen vanhaa raitiovaunua, ostaa 50 uutta bussia ja rakentaa kaksi retroraitsikkaa. Vielä parannetaan infosysteemiä ja tehdää Koplin varikolla saneeraustöitä. Nyt on menossa Koplin raiteiden uusiminen. Osuuden pituus on 16 km ja kustannuksiksi on arvioitu 20 milj. euroa. Siitäpä onkin helppo laskea, että kiskotuksen kilometrihinnaksi tulee 1,3 milj. euroa. Syyskuun ensimmäisenä päivänä pitäisi kaiken olla kunnossa.  Silloin avataan myös Ulemisten lentokentän raideyhteys. Rata on 1 kilometrin mittainen ja siinä on kustannuksia lisäävä rautatien alitustunneli. Hintaa taitaa kertyä  12 miljoonaa euroa. 85 % tästä hankkeesta on EU:n rahoittamaa. Saattaa olla, että tämän tapaiset hyvät rahoitusrekordit pienissä hankkeissa antavat uskoa suurhankkeisiin. Sellaisiin kuin tuo nyt tapetilla oleva Tallinnan tunneli. Mutta noissa hankkeissa lahjarahan tarve onkin jo 15 miljardia euroa. Löytyykö dotatsioonien antajaa?

Minä kun olen tuo epäilevä Tuomas - liianko vanhaksi tullut?. Toivon että seuraani tulee raatihuoneen tornin nokalla tuulen mukaan pyörivä Vana Toomas.