Kaupunginhallitus käsitteli viime viikolla Pirkkolan
urheilupuistoon sijoittuvan liikuntahallin sijoittamista asemakaavan mukaiseen
paikkaan Sirenin hallien länsipuolelle. Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta oli
tehnyt päätöksen asiasta 13.3.2018. Nykyisen valtuuston 29.1.2014 hyväksymässä
asemakaavassa on merkitty urheilutoimintaa palvelevien rakennusten tonttialue,
joka on pinta-alaltaan 8900 m2. Tämä
sattuu olemaan juuri se kiistanalainen asemakaava, jonka uusi valtuuston
hyväksymä bulevardikaava tulee kaatamaan - jos ei korkein hallinto-oikeus
toisin päätä. Kaavalla on yritetty
suojella keskuspuistoa Asesepäntien ja Kehä I välisellä alueella.
Vasemmanpuoleisen
kuvan mukainen kaava on tällä hetkellä voimassa. Siinä on osoitettu paikka
liikuntarakentamiselle. Kaikki on siis kunnossa! Mutta yleiskaava esittää
bulevardikaavan jolla asemakaava kaatuu. Kaikki ei olekaan kunnossa!
Keskuspuiston asemakaava, jonka perusteella
liikuntahallin varaus nyt hyväksyttiin, on selvässä ristiriidassa saman
valtuuston 26.10.2016 hyväksymän kaupunkikaavan eli yleiskaavan kanssa. Minun
logiikkani olisi edellyttänyt kahta päätöksenteon mallia:
1) Koska bulevardikaava nyt kaatuu, ehdotus hallin
paikaksi vanhan asemakaavan mukaan on kelvollinen.
2) Koska bulevardikaava kuitenkin toteutetaan hallia ei
voi rakentaa tuon muutenkin hylättävän asemakaavan mukaan.
Missä mennään?
Keskuspuiston osalta tehtiin 7 valitusta. Helsingin
hallinto-oikeus käsitteli kaupunkikaavaa eli uutta yleiskaavaa ja antoi
lausuntonsa 5.2.2018. Keskuspuistoon liittyviltä osilta hallinto-oikeus kumosi
Hämeenlinnanväylän bulevardin ja 100 metrin suojaetäisyyden turvin
Hämeenlinnanväylän länsipuolisen rakennusoikeuden. Hallinto-oikeus ei pitänyt
kumoamisen aiheena keskuspuiston alueelle laadittuja puistoasemakaavoja.
Päätöksen perusteena oli maakuntakaavan vastaisuus. Helsingin kaupunki ja monet
muutkin ovat eri syistä valittaneet Helsingin hallinto-oikeuden päätöksestä
korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Asia on käsittelyssä.
Keskuspuisto –
sadan vuoden saavutus.
Kirjoitin tästä aikaisemmin blogissani: ”Kun Helsinki oli vuosikymmeniä tehnyt
suunnittelutöitä keskuspuiston vapauttamiseksi rakentamisesta ja varsinkin
suurista liikenneväylistä ja kun vuoden 2003 yleiskaavassa vihdoin oli päästy
nykyisen tilanteeseen, on tietysti selvää, että maakuntakaavaan 2007 kirjattiin
tämä mahtava tulos. Helsingin nykyinen valtuusto vielä lujitti tilannetta
puistoasemakaavapäätöksillä vuonna 2014. Nyt tämä kaupunkisuunnitteluviraston
ja päättäjien mahtava saavutus – keskuspuisto - onkin nyt olemassa vain
maakuntakaavan turvin. Maakuntakaava roikkuu päällämme kuin Damokleen miekka –
hiuskarvan varassa.” http://penttimurole.blogspot.com/2018/03/hallintoa-ja-oikeutta-keskuspuistolle.html
Vastustanko
liikuntatilojen rakentamista? EN!
Uuden liikuntahallin suunnitteluvarauksen on tehnyt espoolainen
Lattiaa liikkujille ry. Yhdistys on perustettu vuonna 2017. Yhdistyksen
tarkoituksena on tukea aatteellisesti ja taloudellisesti liikunnan, erityisesti
koripalloilun, harrastusolosuhteiden parantamista. Yhdistyksen tiiminä ja
perustamiskirjan allekirjoittajina ovat Toni Pihamaa, toimitusjohtaja, Pagero
Oy, Jukka-Pekka Eräkangas,
koripallovalmentaja sekä Kirsi Eräkangas, monitoimija, puheenjohtajana.
Yhdistyksellä on ollut valmistelussa mukana Pohjois-Haagan yhteiskoulu, Elise
ry ja Suomen Taitovoimistelu Klubi ry. Anomusasiakirjojen mukaan mukana on myös
rakennusurakoitsija sekä tietysti suunnittelija. Tontin rakennusoikeus on 9 100
kerrosneliömetriä. Kaava sallii 1-kerroksisen rakentamisen, mikä on hakijoiden
mielestä ristiriidassa tontin koon 9 000 m2 kanssa. Kaavoittajan sanotaan
todenneen ristiriidan ja nähneen kerrosluvusta poikkeamisen mahdollisena
kaupunkikuvalliset näkökohdat huomioiden. Niin, vieressähän on Kaija ja Heikki
Sirenin ikoninen halli! Luonnossuunnitelmassa esitetään kaksikerroksista
hallia, jonka ensimmäisessä kerroksessa on vain pieni osa rakennettu. Muutoin
pohjakerros on pysäköintitilaa. Tai onko se varautumista lisärakentamiseen?
Liikuntahallin rakentaminen on hieno idea. Sellaisia me tarvitsemme.
Nykyajan ihminen ei tee ruumiillista työtä, mutta tarvitsee liikuntaa. Toivotan
menestystä hallibisneksen tekijöille. Mutta…
Pirkkolan urheilupuisto on mielenkiintoinen tapaus. Arkkitehtikilpailu
puistosta ja sen rakennuksista järjestettiin 50-luvulla. Kilpailun voittivat
Kaija ja Heikki Siren. Heidän ehdotuksensa oli nimeltään ”sammakkomies”.
Naapurissa lapsuuteni asuneena ja nytkin asuvana tuon puiston toteutuminen
tuntui lähes ihmeeltä. Sireneillä ei ollut rakennusta uimahallin länsipuolella.
He kuitenkin ehdottivat rakennusmassaa hallin pohjoispuolelle. Nykyiselle hallihankkeelle
Sirenin kuvaan numerolla 4 merkitty rakennus on liian pieni, mutta sitä voisi
jatkaa pohjoiseen poistamalla siellä oleva asuinrakennus ja tekemällä halli
komeasti kaksikerroksiseksi, samaan korkeuteen kuin Sirenin laitokset. No, hallista
tulisi hieman nyt suunniteltua kapeampi ja pidempi, mutta kaikki tapahtuisi
Sirenin hengessä.
Mutta…
Siis mitä mutta? Niin, sen verran muttaa,
että halli tulee väärään paikkaan, jos kaupunkikaavan bulevardihanke saakin
korkeimmassa oikeudessa vihreätä valoa. Silloin katkeaa keskuspuisto.
Bulevardirakentamisen ja uuden hallin väliin jää 100 metrin kaistale metsää. Valtatien
suuntaiset nykyiset raitit katkeavat. Ja pururatakin häviää. No mitäpä niistä,
pannaan uuteen paikkaan. Korkean hallirakennuksen ja bulevardikaupungin - ehkä
kahdeksankerroksisten rakennusten väliin jää Espan levyinen keskuspuisto. No,
ei aivan niin kapea, sillä Espa on vain 85 metriä – mutta melkein. Vanhankirkon
puistokin on 145 metrinen. Pirkkolan puolella plotin kohdalla aukkoa on
kolmisenkymmentä metriä. Siinä se katkesi keskuspuisto. Siitä tämä mutta.
Uuden hallin arkkitehtuuri on tietysti juttu sinänsä. Sijaitseehan se
kaksi kertaa nykyistä hallia pidempänä, aivan lähietäisyydellä, kiinteästi tuon
urheilurakentamisen ikonin äärellä. Ei kai siitä vain tule nykymallin mukaista
peltilaatikkoa tuhoamaan paikan henkeä? No, ei varmaan, siitä pitää varmaankin huolen
arkkitehti Kari Leppänen. Hän on tottunut työskentelemään suurten arkkitehtien,
kuten Alvar Aallon ja Aarne Ervin hengessä suorittamalla monien legendaaristen
rakennusten uudistus- ja korjaustöitä. Hän tietää jotain hengestä. Nyt on
kysymys Sirenien luomasta hengestä.
Poliittinen
vastuullisuus on kyseessä
Valtuustossa taisteltiin
keskuspuistosta. Yleiskaavakeskustelussa
käytettiin 140 puheenvuoroa. Keskustelua
käytiin 471 minuuttia. Äänestyksiä suoritettiin 54 kappaletta. Lopuksi
päätettiin äänin 55-30 hyväksyä yleiskaava. Näin syntyivät edellytykset
keskuspuistoa kaventavalle bulevardille. Yleiskaavaa puoltavista kokoomus
marssi yhtä jalkaa. Vihreistä Stranius ja Nieminen olivat luopioita. Samaan
kastiin kuuluivat Wallgren demareista ja Loukoila vassareista. Taisteltiin myös
Vartiosaaresta. Vartiosaari taas päätettiin rakentaa äänin 44-40.
Nyt kaikki on hämärän peitossa. Kukaan ei
tiedä mitä korkein hallinto-oikeus päättää.
Kaupunginhallitus kävi juhannuksen
jälkeisissä tunnelmissa 25.6.2018 liikuntahallin paikasta vääntöä. Vihreät ja
vasemmisto esittivät hallin vaihtoehtoisen paikan tutkimista. Äänestyspäätöksellä
9-6 päätettiin antaa hallille varaus. Vasemmisto ja vihreät olivat häviäjän
paikalla. Kokoomus, demarit ja persut pitivät tästä syntyvää viivettä pahana –
toteutus viivästyy. Siis samat puolueet jotka uskovat saavansa vielä läpi
Hämeenlinnanväylän bulevardin ja saavansa kumottua yleiskaavalla keskuspuiston
itse hyväksymänsä suojelukaavan, ne juuri äänestivät uuden hallin naulaksi
keskuspuiston katkaisuun. Maallikko kysyy, onko tämä reilua peliä? Vai ollaanko
tässä siltarumpupoliitikkoja? Olen aina urani aikana pitänyt poliitikkoja
järkevänä väkenä. Pikemminkin byrokratia on saanut huutia. Täytyykö vielä vanhoilla
päivillä muuttaa mielipidettä?
Fokusoidaan paikkaan
ja mietitään parempia vaihtoehtoja. Minä muuten asun tuossa tähden kohdalla,
olen keskuspuiston rajanaapurina siis täysi NIMBY. Voineeko ottaa puheitani
vakavasti? Sanon kuitenkin: on ilmiselvää, että uusi punaisella merkitty
liikuntahalli hyväksytyssä paikassa katkaisee keskuspuiston – bulevardikaavan
toteutuessa. Jos kaava kaatuu – ei huolta, paikka käy. Olisiko parempia
paikkoja? Paras paikka Sirenin suunnitelman hengessä olisi vaihtoehto 1.
Integraatio nykytoimintoihin olisi erinomainen. Toiseksi paras paikka olisi
vaihtoehto 2. Raidejokerin pysäkki tulee hallin viereen. Kolmantena vaihtoehtona
kelpaisi ehkä Kehä I varsi.
Jos kaupunki haikailee bulevardikaavaa keskuspuiston kaventajaksi kaikista vastuksista
huolimatta, niin pieni takaisinsyöttö tässä asiassa olisi tarpeen. Mutta halli
on ehdottoman hyvä asia, silloin kun se on oikeassa paikassa!
Hei Pena,
VastaaPoistaPirkkolan urheilupuistoon liittyen aikainen episodi omalta osaltani:
Helsingin yliopisto suunnitteli pitkään Voimistelulaitoksensa (Jumpan) siirtoa uudistiloihin Pirkkolan urheilupuistoon
hyödyntämään (Sirenin) sisätiloja ja ulkokenttiä. Yliopiston tilaohjelmaan tein diplomityöni, joka “kiittäen hyväksyttiin” v. 1968.
Sijoitus oli numero 1 kartassasi ja sisäyhteys sillalla Sirenin tiloihin. Työni oli esillä mm. Jugendsalissa olleessa näyttelyssä,
ja useita vuosia hankkeena yliopiston investointiohjelman kärjessä.
Sitten Johannes Virolainen opetusministerinä hajasijoitti yliopistotoimintoja maakuntien keskuskaupunkeihin, osana sitä
Jumpan Jyväskylään. Virolaisen päätös oli kauaskantoinen ja varmaan itse Jumpallekin profiilia nostava, mutta yliopiston, Pirkkolan ja
omalta osaltani tyrmäys. Diplomityöni aineiston luovutin sittemmin Jyväskylän Jumpalle arkistoon.
Rakentavin terveisin Erkki
Urheiluhalli, onpa se minkä lajin, pyrkii tulemaan ison puoleiseksi eikä tahdo mahtua maisemaan. Kun katsoo muutamia rakennettuja halliratkaisuja, 2-kerroksisuus maan päällä on toiminnallisesti hyvä lähtökohta ja antaa harrastuksille lajirunsautta verrattuna 1-kerroksiseen halliin mini katsomoin lähentyen jo kuplahallia - kylmä ja pimeä. Uusia onnistuneita halleja jalkapalloiluun ja uintiurheiluun on rakennettu viimevuosina mm. Norjan Bergeniin, missä riittävän tasaisen pohjan löytäminen on ollut haasteellista verrattuna savipelloille perustetuista halleista, joissa pohjavesikin voi olla lähellä maan pintaa. Kellariparkit joutuu hyvässä lykyssä rakentamaan kuin uima-altaan väärin päin. Vedenpitävyyttä ja ankkurointia nosteelle tarvitaan ulkopuolista vedenpainetta vastaan. Norjan Bergenissä kiinnittää huomiota, että nämä uudet urheilun pyhätöt ovatkin varsin lähellä kaupungin keskustaa ja pysäköintivarauksia ei tarvita, koska keskustaan pääsee muullakin kulkuneuvolla kuin omalla katumaasturilla. Rakennukset on sulautettu katuympäristöön niin, että suuren hallin mittasuhteet eivät kadun kulkijalle erotu ja lisäksi on jalkapalloareenan alaosat pyritty hyödyntämään kaikkeen pienimuotoiseen liike-, koulutus- ja harrastustoimintaan. Uintiurheilun tilat oli osin sulautettu koulurakennukseen. Samanlainen konsepti kuin Helsingin Mäkelänrinteen Uintikeskuksessa. Ulkonäkö on tärkeä, mutta se ei saa olla liian tärkeä.
VastaaPoista