Suomalaiset ovat siirtyneet hankintasääntöjen mukaiseen kilpailuyhteiskuntaan. Hankintalainsäädännöllä pyritään turvaamaan tasapuolinen (=tasapäinen) kilpailu ja estämään korruptiota. Mitä korruptiota? Olen toiminut Suomessa 50-luvulta alkaen ja vain kerran minulle on esitetty palkkiota jos muutan suunnitelmaa asianomaisen eduksi. Sen luonteista korruptiota kuin kilpailulainsäädännöllä torjutaan, ei Suomessa ole. Sinisilmäistäkö?
Kilpailuttaminen johtaa naurettaviin ilmiöihin. Liikenneturvallisuusvirasto Trafin puhelinpalvelun sijoittaminen Fuengirolan siirtokunnan hoidettavaksi on mielettömyyden huippu. Kelpaa siinä sitten taivastella suomalaisen tuotannon siirtymistä halvemman verotuksen ja pienempien palkkojen maihin. Liikenneministeri on huolehtinut alaisensa viraston johtajapelistä niin aktiivisesti, että tärkeämmät asiat ovat unohtuneet – tai niin kuin hän sanoo – tälle ei mitään voi!
Timo Sarpanevan vuonna 1964 suunnittelema Pallo-ovenkahva puhui jokapäiväisten esineiden kieltä oikealla korostuksella
Hankintahulluuden tulosta lienee myös YLE:n TV-uutisten uusi studiojärjestely. Suomessa vallitsee vielä perimätieto suomalaisen suunnittelun kulta-ajoilta. Jotkut vielä muistavat Franckin, Aallon, Nurmesniemen, Sarpanevan, Aarnion ja Kukkapuron. Aiempina aikoina Suomi turvautui omiin voimiinsa esineiden tai ympäristön muotoilussa. Tällä muotoilulla niitettiin kansainvälistä kunniaa. Nyt nämäkin tehtävät on kilpailutettu ja ulkomaalaistettu. Hintako on ratkaissut – ei ainakaan taito? ”Merkittävät” kansainväliset designerit ovat tehneet meille muovisen jääkaappiympäristön outoine väriraitoineen. Siinä kauhukammiossa tutuksi käyneet toimittajat ja uutistenlukijat taistelevat olemassaolostaan. Surulla muistaa miten sympaattisilta ja kauniilta he näyttivät. Mutta nyt!
Suomalainen identiteettikato elää lopun alkua – siitä on todisteena suosikkiuutisteni studioympäristö. Masentavaa. On siirryttävä maikkarin uutisten katsojaksi tai sitten valittava BBC, Sky News, CNN tai Al Jazeera.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti