En koskaan opi. Täytän tänä vuonna 80, enkä ole vieläkään oppinut! Siis oppinut pysymään rauhallisena jos joku esittelee liian itsevarmana visioitaan tulevaisuudesta. Eilen illalla - vastoin vakaasti päättämääni - jouduin jälleen tuohon ei, ei, ei -tilaan. Olin tulevaisuudentutkimusseura Tutuhesan tilaisuudessa: ”Robotit tulevaisuuden liikenteessä”. Asiaa esitteli muutosjohtaja Risto Linturi Sovelto Oy:stä. Hän oli ollut mukana Eduskunnan tulevaisuusvaliokunnan työssä laadittaessa teosta: ”Suomen sata uutta mahdollisuutta: radikaalit teknologiset ratkaisut”. Tämän ansiokkaan ”pelle peloton” -tutkimuksen tiimoilta olenkin kirjoittanut blogin nimeltä: http://penttimurole.blogspot.se/2013/12/eduskunnan-tulevaisuusvaliokunta.html . Siinä itse asiassa puutuin kaupunkisuunnittelun kannalta merkittäviin uusiin ”radikaaleihin teknologisiin ratkaisuihin”. Asia on huippuunsa mielenkiintoinen, mutta tekijöiltä on saattanut puuttua perehtyneisyys ihmiseen toimijana, yhteiskunnan sosiaaliseen prosessiin tai kaupunkirakentamisen fyysisiin ja taloudellisiin mahdollisuuksiin.
Olinhan minäkin kirjoittanut itseohjautuvasta kuljettamattomasta autosta viime vuoden keväällä: http://penttimurole.blogspot.se/2013/06/google-driverless-car-ajoneuvokas.html .Vaimoni Liisa keksi tuolle ihmeajoneuvolle jopa suomalaisen nimen: ”ajoneuvokas”. Tuossakaan aiheessa en päässyt Linturin hybrikseen.
Näihin asioihin saa ilmeisestikin sisällytettyä runsaasti skeptisismiä. Siis minä sain sisällytettyä - sitä ei ollut Linturin puheessa ja se hermostutti minut. Anteeksi nyt Risto Linturi – mutta kun olit niin vakuuttavan tosissasi. Tulevaisuuden suhteen mikään ei ole varmaa. Vähiten varmaa on pelle pelottomien usko tulevaisuuden muutoksista - heidän omien keksintöjensä kautta. Tulevaisuuden muutos on ensisijassa sosiaalinen muutos ja vasta toissijaisesti mekaanisteknologinen muutos. Ilmassa liikkuvat bitit ovat merkittävänä tekijänä tuossa muutoksessa. Sosiaaliseen muutokseen vaikuttaa raskaasti ja oudosti informaatioyhteiskunnan muutos kulttuuriyhteiskunnaksi/osallistumisyhteiskunnaksi. (Onko jotain sellaista tapahtumassa?)
Jussi Putkonen haastattelee
Keskustelussa vilahti perinteisen joukkoliikenteen asema robottiautojen aikaan. Tarvitaanko silloin metroa tai rautateitä? Ovatko ne menneen talven lumia? Linturi puolusti aivan oikein nykyistä runkoliikenteen systeemiä. Hän sanoi robottiautojen toimivan loisteliaasti liityntäliikenteessä. Tästäpä sitten voimme lipsahtaa jälleen Helsingin yleiskaavan visioon. Visiossa uskotaan radikaalien teknisten innovaatioiden tuovan uusia mahdollisuuksia kaupungin tiivistämiseen. Olen tuostakin asiasta kirjoittanut useassa blogissani.
Mukava kun osaat olla sivistyneellä tavalla eri mieltä.Soisin monen oppivan sinulta tuon taidon. I
VastaaPoistaTulevaisuuden ennustamisesta ovat monet viisaat lausuneet lentäviä lauseita, joten siitä en ala vitsailla,mutta minun on vaikeaa
VastaaPoistaymmärtää edes, mihin robottiautoja tarvitaan. Mihin ylipäätänsä enää ihmistä tarvitaan, jos ei niin monen
rakastamaa ja kalliilla ostamaa omaa autoaan enää voi suhailla, vaan robotti tekee sen puolestasi.
Jos nyt ylipäätänsä ihmisiä tulevaisuudessa tarvitaan,niin tuleeko perheellä olla kaksi autoa: robottiauto kaupunkiliikennettä varten ja “tavallinen” auto Saimaan rannalla sijaitsevaan kesämökkiinsä ajoa varten. (minulla ei ole koskaan ollut kesämökkiä, koska maalla alkaa kahden päivän jälkeen ahdistaa).
Varmaankin kuitenkin robottiautoon voidaan luoda jokin suunnistuslaite, joka löytää Rukalle mökki 25 eteen tarvittaessa.
Nopeinkin ajo sinne on minulta kestänyt 8 tuntia, joten on siinä robottiautossa, joka varmaan toimii sähköllä, pitkävetistä istua robotin kyydissä,
mutta ehkäpä ajanvietteeksi on kehitetty joku simulointipeli, jolla kuljettaja voi leikkiä itse ajavansa robottiautoaan. Hauskaa .
Terveisin, Saku
Katselin tuota taulukkoasi Design konsulteista. Mihin olet unohtanut Devecon Oy'n. se oli aikoinaan maailman suurin, ei tarvittu suhteuttaaa väkilukuun tai muuhunkaan, yksinkertaisesti maailman suurin. Sitä kesti kyllä vain hetken mutta kuitenkin
VastaaPoistaNo, hyvä juttu Markku, jos olisi näin ollut. Kiva kyllä olimme maailman tilastossa 100 suurimman joukossa, mutta kuitenkin siellä häntäpäässä. Suomessa taisimme olla kolmas tai neljäs.
Poista