Joku viisas sanoi sata vuotta sitten: ”Jos et tunne
historiaa et voi ennustaa tulevaisuutta.” Luulen että aika moni muukin on tämän
sanonut – ei vain tuo yksi viisas. Se on tänään ymmärretty. Olemme saaneet
uuden mantran BIG DATA. Taas säikähdän. Ollaanko taas menossa överiksi? Tietoon
hukkuminen on suuri vaara. Tiedon valtaisasta paljusta on vaikea päästä ulos
luovuuden kukkiville kentille.
Saattaa olla
ilmeinen vaara, että hukumme BIG DATAAN. Ymmärrän kyllä historian toistamisen
auttavan sääennusteiden laatimisessa. Mutta ihmisennusteiden laadinnassa voi
syntyä ongelmia. Vai onko sittenkin niin, ettei ihminen muutu? Jos ei, niin
silloin kaikki mennyt toistaa itseään. BIG DATA onkin kelvollinen meidän
tulevaisuutemme malliksi.
Merkillistä että ajatellessani tulevaisuutta katselen
mieluummin vanhoja dokumentteja 50 vuoden takaa, sellaisia jotka kertovat
tulevaisuudesta vuonna 2000, kuin että kuuntelisin nykypuhujia jotka kertovat
tulevaisuudesta 30 vuoden päästä eli vuonna 2050. Miksi suhtautumiseni on näin
kieroutunut? Minusta aivan kuin tuntuu siltä, että nuo vanhat puhujat
koskettavat tulevaisuutta ja sen osana ihmistä herkemmin kuin nämä nykypuhujat
jotka milteipä kieltäytyvät katsomasta menneisyyteen esitelleensä
tulevaisuutta. He näyttävät kuvia robottiautoista tai liikenteen
palvelutuotantoon yhdistelevistä kännykkäappeista juuri sillä varmuudella,
jonka…...
Futuristisella matkalla
ylihuomiseen 1971
YLE:n Elävästä Arkistosta löytyi hauska ohjelmasarja:
”Futuristisella matkalla ylihuomiseen 1971”. Sarjassa on koulutelevision
käyttöön tehtyjä puolen tunnin filminpätkiä. Ne ovat kiehtovaa katseltavaa.
Filmien nimet ovat:
Ihmiskuntamme tulevaisuus
Ihmisen terveyden tulevaisuus
Uusia maailmoja tutkimassa
Minkälaisen luonnon haluamme?
Futurologia eilen ja tänään
Ihmisten kaupunki
Dosentti O. E.
Niitamo (1926–1999) on ensimmäinen
haastateltava. Hän oli tunnettu yhteiskunnallinen vaikuttaja ja BIG DATAn
hallitsija Tilastokeskuksen pääjohtajana. Hän arvelee, että ehkä jo
1980-luvulla älyä voitaisiin lisätä kemiallisesti ja lapset menisivät apteekin
kautta kouluun. Vielä hän arvuuttelee, että vuonna 2000 älykkäitä eläimiä
käytettäisiin alemmissa työtehtävissä. Omaan dataansa pohjautuen hän pitää
mahdollisena, että jo vuonna 2000 koira voisi elättää perheen.
No, kaikki ei kuitenkaan ole yhtä hullua. Niitamo on
huolissaan siitä, että maksukykyisten kysyntä ja hyvinvointi ohjaavat tieteen
painopistealueita. Maksukyvyttömien pahoinvointi, puute, hätä, eriarvoisuus ja
sorto ei sitä nyt ohjaa. On kaksi eri asiaa: ”mitä ihminen voi” kontra ”mitä
ihminen haluaa”. Niitamo haluaa pöydälle ”mitä ihminen haluaa”. Hän haluaa muuttaa futurologian
arvofuturologiaksi eli keskusteluksi ihmisen tavoitteista. Vielä hän puhuu
kaupungeista – meidän ajankohtaisesta teemastamme. Hän sanoo ihmisten kaupungin
kolme tärkeintä asiaa olevan: oikeus asuntoon, oikeus tietoon ja oikeus
päätöksiin.
Tavoitehakuisuus on pinnalla muidenkin puhujien sanomana.
Pekka Kuusi (1917-1989), tutkija ja
tunnettu yhteiskuntapoliitikko ja filmin tekohetkellä viittä vaille Alkon
pääjohtaja, hän vaatii ihmiskunnan
yhteisten tavoitteiden pohdintaa. Hän uskoo tällaisen pohdinnan jopa
mahdolliseksi. Ei kuitenkaan hyvältä näytä! Toinen
puhuja, Reijo Wilenius
(1930-), ihailemani yläluokkalainen, haastattelun hetkellä filosofian tohtori,
myöhemmin Jyväskylän yliopiston professori, hän näki jopa oireita ihmisen syvemmän muutoksen mahdollisuudesta. Wileniuksen
mukaa ihminen käyttäytyi silloiseen aikaan kuin elefantti posliinikaupassa,
särki maailmaa ja tuhosi toisia ihmisiä. Wilenius näki kuitenkin todennäköiseksi,
että kovan paikan tullen ihminen löytää uusia moraalisia voimia ja tulevaisuus
muodostuukin paremmaksi kuin miksi tulevaisuudentutkijat sen ennustivat.
Klikkaa tuohon ja katsele sympaattista
tulevaisuudenpohdintaa:
Ennusteet ja mennusteet
Tietyt asiat ovat laskettavia ja tietyt asiat ovat
laskettavuuden ulkopuolella. BIG DATA:a pyöriteltäessä on selvää, että
sääolojen mallintamisessa auttaa satelliittien ja muiden havaintokeinojen tuoma
tieto luonnonilmiöiden toistuvuudesta ja epäsäännöllisyyksistä. Silti sää on
eräs vaikeimmin ennustettavia asioita. En tarkoita huomista säätä, vaan säätä
30 vuoden päästä. Sehän on se aika, joka on hyvin yleinen ohjetilanne
tulevaisuutta mietittäessä. Helsingin uusi yleiskaava hamuaa tulevaisuutta juuri
tuolla noin yhden sukupolven aikamatkan päässä. Siellä ei ole mitään tietoa
säästä tuona helmikuun kolmantena päivänä vuonna 2050. Siellä on kuitenkin
massiivista tietoa taloista, kaduista, pikaraitovaunuista ja bulevardeista. Jim Barrow on arvioinut ilmiöiden laskettavuutta.
Yhteiskuntatieteet, taloustieteet ja rahoitus ovat hänen mielestään sään ohella
vaikeasti ennustettavia asioita. No sää on sentään helpommin ennustettava
elävien olentojen ohella.
Ajattelin löytäväni kivoja ennusteita osoittaakseni
nykyisten tulevaisuutta hulvattomasti käsittelevien taikureiden olevan
huojuvalla pohjalla. Erityisesti ajattelin noita kilpailukykytaikureita,
digitaalitaikureita ja sosiaalitaikureita, puhumattakaan liikennetaikureista
tai robottitaikureista. Nelikopteritaikurit jätän sentään ajattelun
ulkopuolelle oman onnensa nojaan. Vai onko niin että nelikopterirekat pian
kuljettavat tavaramme. Silloinhan olisimme palanneet takaisin siihen aikaan,
kun raskaat kuljetukset ajateltiin hoidettavan ilmapalloilla. Sehän oli juuri
sitä aikaa, kun tekivät tuon Elävä-arkistosarjan. Kyllä, silloinen ystäväni Eino
Tunkelo on ollut filmienteon asiantuntijana.
Jim Barrow teki
asetelman asioiden ennustettavuudesta. Olen tätä kuvaa käyttänyt usein. Uskon
siihen. Siinä kerrotaan yhteiskuntatieteiden, taloustieteiden ja rahoituksen
olevan laskettavuuden tai vaikkapa ennustettavuuden ulkopuolella. Ilmiöt ovat
liian monimutkaisia laskettaviksi. Ihminen taitaa olla sotkemassa kuvioita.
Neljä suurta ennustajaa
En varsinaisesti aio tehdä luetteloa maailman
ennusteista. En aio kertoa Nostradamuksen
(1503-1566) ennusteista, sillä hän lienee itse sanonut uskovansa historian
toistavan itseään ja siksi hänen tulevaisuutensa on pelkästään trendiennusteita
ja menneen ekstrapolointia. Toisaalta juuri tuossa alussa sanottiin jonkun
sanoneen, että siinä se on se viisauden alku – menneen tuntemisessa. Mutta jos
joku puhuu trendeissä, silloin hermostun. Hermostun nimittäin kahdesta sanasta,
ensimmäinen sana josta hermostun on trendi, toinen sana josta hermostun on
brandi.
En aio puhua transsitilassa ennustavasta ”nukkuvasta
profeetasta” Edgar Cacey’sta (1877-1945)
muuta kuin sen, kun hän 6 kuukautta ennen Wall Street -romahdusta ennusti sen
tapahtuvaksi. Rikkoi siis ennusteella Jim Barrowin säännön, mutta aikajännekin
vaikuttaa lyhykäiseltä. No, oli hänellä myös parempia ja pitemmän sihdin
ennusteita, ennusti mm. vuonna 1929 että veripisarasta voisi arvioida ihmisen
terveydentilan.
En enempää kirjoita myöskään Thomas A. Edisonista (1847-1931) muuta kuin sen, että hän vuonna
1901 ennusti sementin ja teräksen tulevan muodostumaan rakentamisen
perusmateriaaleiksi ja että rakentajilla on puusta tehdyt muotit, joilla talot
valetaan. Talotyyppejä löytyy sadoittain. Se oli mainio ennuste, joka pääosin
toteutui.
En myöskään ryhdy kehuskelemaan kroatialaisamerikkalaista
Nikola Teslaa (1856-1943), joka
vuonna 1909 ennusti kaikilla ihmisillä olevan tulevaisuudessa
henkilökohtaisessa käytössään sähköiset aparaatit joilla he voivat olla
yhteydessä maapallon toisella puolella olevaan ihmiseen. Tämä meni
ihmeellisellä tavalla nappiin. Hänellä oli myös toinen todella suurisuuntainen
ennuste. Siinä hän uskoo vakaasti maailman johtajien aikanaan viisastuvan.
Mitä hän ennusti? Näin hän kirjoitti: ”Tänään useimmat
maailman sivistyneet maat kuluttavat maksimin tuloistaan sotaan ja minimin
opetukseen. 21 vuosisata tulee kääntämään tämän päälaelleen. On kunniakkaampaa
taistella välinpitämättömyyttä vastaan, kuin kuolla taistelukentällä. Uuden
tieteellisen totuuden löytäminen tulee tärkeämmäksi kuin diplomaattien riitely.
21 vuosisadan sanomalehdet tulevat antamaan lehtien takasivuilla tilaa
tarinoille rikoksista tai poliittisesta kähminnästä, mutta antavat
etusivuillaan tilaa uusien tieteellisten hypoteesien julkaisulle.”
Tämä ennuste nyt ryhtyi minua kiusaamaan. Niin paljon
että kaivoin hieman tilastoja päästäkseni selville Nikola Teslan ennusteen
toteutumasta. Muuten: miksi Elon Muskin autoilla on merkkinä Tesla? Liittyykö
se Nikola Teslaan. Kyllä liittyy. Sanovat tiimin pohtineen tulevan tuotteen merkkiä.
Ehdolla olivat sähkötekniikan huipputekijät Faraday ja Tesla. Jälkimmäinen valittiin
eikä ansiotta.
Nikola Tesla
ennusti maailman muuttuvan hyvään suuntaan. Hän arvioi asevoimiin käytettävien
resurssien vähenevän ja opetuksen osuuden lisääntyvän. Onko ennustus
toteutunut? Historiallinen rahankäyttö on tuntematonta, on tutkittava viimeisiä
vuosikymmeniä. Tilastoja löytyy Maailmanpankin sivuilta. Asevoimiin käytettiin
1960-luvulla korkean tulotason maissa 6,5% kansantulosta. Matalan tulotason
maissa asevoimien osuus oli 1,5%. Nyt osuudet ovat lähestyneet toisiaan.
Asevoimien osuus on molemmissa ryhmissä kahden prosentin tietämillä. Opetukseen
käytettävä kansantulosuhde on pysynyt korkean tulotason maissa lähes vakiona
noin 5% tietämillä. Matalan tulotason maissa ollaan alle 4 prosentissa.
Hienonhienoista kasvua opetuksessa on havaittavissa. Mutta vain hienonhienoa.
Surullista, Teslan ennuste on vain puoliksi toteutunut.
Kuvassa näkyy
eräiden maiden osalta tapahtunut kehitys. Havaitaan asevoimien kustannusosuuden
kansantulosta kauttaaltaan laskevan.
Suomi ja Ruotsi ovat nykyään samalla tasolla. Venäjä on nostanut
asevoimien osuutta. USA:ssa sen voisi nykyisen hallinnon toimilla jälleen
nousevan. No sanomattakin on selvää, että asevoimien absoluuttinen
kokonaispanostus on kaikissa maissa ollut nousussa kansantulon kasvaessa
vuodesta 1960 nykyhetkeen samassa rahanarvossa noin kaksinkertaiseksi.
Prosenttia ja
kansantuloa, siinä menee suhteissa sekaisin. Laitoinpa tähän vielä
absoluuttisia lukuja asevoimien menoissa tapahtuneissa muutoksissa per capita.
Eihän suurta muutosta näy. Suomessa on jatkuvasti tehostettu puolustusvoimien
rahoitusta. Hyvä niin. Ruotsi on hieman vähentänyt rahoitusta, mutta muutos
taitaa olla näköpiirissä. Venäjä on nostanut per capita rahoituksen Suomen ja
Ruotsin tasolle. Amerikkalaiset ja norjalaiset huitelevat omilla halsseillaan.
Opetuksen suhteen
vallitsee melkoinen hässäkkä. Suomi ja Ruotsi ovat kärkiryhmässä noin 7% osuudella.
Tanska ylittä meidät lähes 9% lukemalla. USA on tasolla 5% ja Venäjä alle
neljässä prosentissa. Koko maailman luku on 4,7%. Varsinaista nousua ei ole havaittavissa.
Tesla oli hieman oikeassa
ja osittain väärässä
Olen nyt käynyt
läpi Nikola Teslan positiivisen tulevaisuudenkuvan ja todennut hänen olleen
hieman oikeassa mutta enemmän väärässä. Panostus opetukseen ei ole lisääntynyt,
eikä panostus asevoimiin ole vähentynyt. Tai hieman kyllä, mutta ennusteen
toinen osa jossa hän arvioi julkisen sanan ja sanomalehtien uudistusta, siinä
hän on täysin erehtynyt. Tai ehkä hieman onnistunutkin. Tiede ja innovaatiot eivät
ole saaneet sanomalehdissä Nikola Teslan toivomaa etusivujulkisuutta. Mutta jotain
on tapahtunut: kulttuuri on saanut lähes urheiluun verrattavaa palstatilaa.
Kulttuuri ja opetus ovat kaksi eri asiaa, mutta ne ovat kylki kyljessä ja ihailevat
toisiaan. Kaukaa ja varovasti, mutta kuitenkin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti