Bill Gates kasvihuonekaasujen torjunnassa, osa 1

Päätettiin Liisan kanssa kirjoittaa aina ylös, kun näemme jonkin mielenkiintoisen kirjan ilmestyneen. Listaan on kertynyt melkoinen määrä mielenkiintoista. Nyt menimme ensimmäistä kertaa kirjakauppaan lista kädessä. Käteen tarttui kasa kirjoja. Yksi niistä oli Bill Gatesin ”Kuinka välttää ilmastokatastrofi”, WSOY 2021. Otsikkoon sisältyy vielä lisälause: ”Nykyiset ratkaisut ja läpimurrot joita vielä tarvitsemme”. Kirja herätti toiveita. Onhan Bill Gates maailman kymmenen rikkaimman joukossa ja sellainen ominaisuus antaa uskoa. Miten niin? Muistan aina ystäväni Markku Piispasen tarinan Etiopiasta. Hän kertoi heidän puutarhuristaan Addiksessa. Oli kysymyksessä vaalit ja ehdokkaan valinta. Rutiköyhä puutarhuri antoi äänensä rikkaimmalle ehdokkaalle. Syynä pienin todennäköisyys köyhältä kansalta varastamiseen. En kyllä myöskään ajattele Bill Gatesin ryhtyvän köyhiltä varastamaan. Päinvastoin hänen säätiönsä on jakanut perustamisestaan lähtien 20 vuodessa 50 miljardin euron edestä avustuksia ihmisten elinolosuhteiden parantamiseen. Täsmällisesti ottaen Bill Ja Melinda Gatesin säätiö sanoo olevansa voittoa tavoittelematon organisaatio, joka taistelee köyhyyttä, sairauksia ja epätasa-arvoa vastaan kaikkialla maailmassa. Se on maailman suurin yksityinen hyväntekeväisyyssäätiö. Niin, suuruus velvoittaa. Bill Gatesin kirjan ensimmäinen kappale on nimeltään: ”51 miljardista nollaan”. Hän ilmaisee selkeästi päämäärän ja arvelee kielteisessä tapauksessa seurausten olevan katastrofaalisia.

Bill Gates lähtee purkamaan kerää sähköstä. Herätys tapahtui vuosituhannen vaihteen paikkeilla: ”Nigerian Lagosissa kuljin pitkin valaisemattomia katuja, liekit lepattivat vanhoissa öljytynnyreissä ihmisiä ympärillään. Kaukaisissa kylissä minä ja Melinda tapasimme naisia ja tyttöjä, jotka keräsivät joka päivä tuntikaupalla polttopuita ruuanlaittoa varten. Tapasimme lapsia, jotka tekivät läksyjään kynttilänvalossa, koska sähköä ei ollut.” Esipuheessaan hän päätyy siihen, että nollaan on päästävä. Huonoina uutisina hän toteaa sen olevan todella vaikeata. Hän penää tietopohjaista keskustelua. Hyvänä uutisena hän mainitsee meidän pystyvän siihen. Hän haluaa antaa vastauksia.

Miksi nollaan?

Gates sanoo ilmastonmuutoksesta uutisoinnin olevan hämmentävää ja jopa ristiriitaista.  Hän aikoo ryhtyä luovimaan tässä sekamelskassa. Jopa peruskäsitteet synnyttävät epäselvyyttä. 51 miljardia tonnia tarkoittaa CO2 ekvivalenttia, 37 miljardia tonnia pelkkää hiilidioksidia ja 10 miljardia tonnia pelkkää hiiltä, mutta kaikki samaa asiaa. Gates kyselee itseltään ja meiltä mitä tiedämme ja mitä emme tiedä. Johtaako ilmaston lämpeneminen katastrofiin jo 30 vuoden päästä, vai tapahtuuko se 50 vuoden päästä? Kummassakin tapauksessa meillä on kova kiire. Hän kirjoittaa helleaalloista ja hirmumyrskyistä.  Niiden toistuvuus on lisääntynyt, se on varma. Kuumia päiviä on enemmän. Metsäpaot lisääntyvät. Kaliforniassa niitä on nykyisin 5 kertaa enemmän kuin 70-luvulla. Merivesi nousee, vesi laajenee ja napajäätiköt sulavat. Pahiten kärsivät Bangladeshin tapaiset maat ja ihmiset. Saharan eteläpuoleisessa Afrikassa sadot pienenevät viidenneksellä kuivuuden vuoksi.  Kiinassa kuivuus saattaa laukaista globaalin hätätilan. Koralliriutat katoavat ja niiden mukana meren antimet miljardille ihmiselle. Lohduttaako tässä nyt se, että kylmillä alueilla sään lämpeneminen tuntuu mukavalta ja vaikutukset ovat muutenkin vähäisiä. Tulisimmeko siitä yhä onnellisemmiksi? Miten on meillä? Olemmehan nyt jälleen maailman onnellisin kansa.

Gates päätyy vertailemaan koronan vaikutuksia ilmastonmuutoksen vaikutuksiin. Hän arvioi ilmastonmuutoksen tappavuusvaikutuksen vuosisadan puolivälissä samaksi kuin koronaviruksella ja vuonna 2100 tappavuus olisi jo viisinkertainen. Taloutta vaurioittavan muutoksen Gates arvioi vuosisadan puolessa välissä saman suuruiseksi kuin kymmenen vuoden välein toistuvalla pandemialla. Vielä hän kaivaa kauhujen kammiosta ikiroudan sulamisen ja metaanin vapautumisen. Gates säätiö arvelee työkalupakissa olevan kaksi keinoa: sopeuttaa ja hillitä. Sopeutetaan köyhien maiden maataloutta kehittämällä kuivuutta ja tulvia kestäviä lajikkeita. Rikkaiden maiden on hillittävä. Vuonna 2050 päästöt ovat nolla. Köyhemmät seuraavat perässä. Saatamme kysyä ja kysymmekin: ”Miksi meidän kärsittävä, me olemme hoitaneet asiamme?” Siksi, että me olemme valtaosin tämän ongelman aiheuttaneet. Lisäksi kehittämällä päästöttömiä yrityksiä tulemme johtamaan maailmantaloutta tulevina vuosikymmeninä. Näin Bill Gates mietiskelee. Olisiko tuohon vastaan sanomista? Täytyy miettiä.

Kuvat kertovat energian kulutuksen olevan suorassa suhteessa kansantuloon. Ylempi kuva osoittaa energian kokonaiskulutuksen Suomessa olevan 70 MWh per asukas, kun se USA:ssa on 80 MWh per asukas, EU:ssa 40 MWh per asukas ja maailmassa kaikkiaan 21 MWh per asukas. Alempi kuva kertoo sähkön kulutuksesta. Islanti on maailman ykkönen. Kuvassa ylimpänä on Norja. Sitten on rypäs, johon Suomikin kuuluu. Suomi on sähkön kulutuksessa maailman viitonen. Sähkön tuotannon CO2-päästöt USA:ssa ovat 0,41 kg/KWh, Suomessa tehdään puhtaampaa sähköä O,14 kg CO2’päästöjä kilowattituntia kohti. Sähkön kulutus asukasta kohti on USA:ssa ja Suomessa samaa luokkaa.

Muutos nykyiseen oli hidas

Fossiiliset polttoaineet ovat mukana kaikessa mitä kulutamme. Ruuassamme, vaatteissamme, taloissamme, liikennevälineissämme, sähkössämme jopa pyöräteissämme ja polkupyörissämme. Maailmassa käytetään päivittäin 15 miljardia litraa öljyä. Se on litrahinnaltaan halvempaa kuin virvoitusjuomat. Maailmaa kaupungistuu hurjaa vauhtia. Vuoteen 2060 mennessä maailman rakennuskanta kaksinkertaistuu. Uusi New York rakennetaan joka kuukausi. Tämä tapahtuu pääosin Kiinassa, Intiassa ja Nigeriassa. Se on huono uutinen ilmastolle, vaikka tuo väki ei olekaan sitä vaurainta 16 prosenttia maailman väestöstä jotka tuottavat lähes 40 % maailman päästöistä. Jos he kuitenkin olisivat samanlaisia kuluttajia kuin me, maailman energian kysyntä kasvaisi puolella vuoteen 2050 mennessä. Emme voi estää tikapuiden alimmalla askelmalla olevaa kiipeämästä. Historia on meitä vastaan. Meidän on siirryttävä yhdestä energian lähteestä toiseen. Historia osoittaa siirtymisen hitaaksi. Hiilen nousu 50 % energialähteeksi kesti 60 vuotta 1840-1900, öljyllä matka 40 % energialähteeksi 1910-1970 kesti samaiset 60 vuotta, maakaasu nousi 20 % energialähteeksi 1930-1990, ydinfissiolla kesti 30 vuotta 10 % osuuteen, nykyaikaiset uusiutuvat energialähteet ovat kuin pisara valtameressä, 5 %.

Nykyisestä ulospääsyn on oltava nopea

Gates ryhtyy kirjoittamaan Mooren laista. Gordon Moore ennusti vuonna 1965 mikroprosessoreiden tehon kaksinkertaistuvan kahden vuoden välein. Moore oli oikeassa, innovaation ja takaisinkytkennän kautta tietokoneteollisuus kehittyi. Nykyisessä tietokonesirussa on miljoona kertaa enemmän transistoreita kuin 70-luvun sirussa. Se on miljoona kertaa tehokkaampi. Energia-ala on jättimäinen ja hidasliikkeinen. Se ei ole mikrosiru.  Gates vertaa myös lääketeollisuuteen. Sielläkin on hitausvoimia. Nyt on kuitenkin edessä energia-alan muutos. Lait, asetukset ja ympäristömääräykset vaativat rukkausta. Vanhat säädökset pyrkivät torjumaan paikallisia terveysriskejä, ei ilmaston lämpenemistä. Gates kertoo Yhdysvaltojen päätöksestä laskea vuoden 2030 päästöjä ennustetusta 5 %. Se ei riitä mihinkään. Ilmastonmuutoksesta ei vallitse yksimielisyyttä. On ihmisiä joita tiede ei ole vakuuttanut. Rahallisia panoksia ei haluta antaa torjuntataisteluun. On vielä yksi suuri este: maailmanlaajuinen yhteistyö. Pariisin sopimus oli kuitenkin hyvä alku. Ja nyt kun Biden sen hyväksyi, ollaan oikealla polulla. Edessä on jättimäinen hanke jollaista ei ole ennen tehty. Se on myös nopeampi kuin mikään muu ennen tehty.  Jotta se onnistuisi tieteessä ja tekniikassa on tehtävä mullistavia keksintöjä. On luotava yhteisymmärrys jota ei ole ennen koettu. Tarvitsemme uuden energiajärjestelmän, on päästävä eroon haitoista ja säilytettävä edut. Gates uskoo, että me pystymme tuohon.

Viisi kysymystä

Gates ryhtyi asettamaan itselleen kysymyksiä. Ensimmäinen on: 1. Montako prosenttia 51 miljardista tonnista? Hän ei hyväksy keskustelua alle 0,5 miljardin tonnin päästövähennysideoista, eikä myöskään rahoita sellaisia hankkeita. On puhuttava vähintään yhden prosentin suuruisista leikkauksista päästöihin. 2. Mitä teemme sementille? Rakentajaa kiinnostava kysymys. Yleensä ryhdymme puhumaan autoista ja liikenteestä. Liikenteen päästöt maailman kokonaispäästöistä ovat 16 % ja henkilöautojen päästöt siitä alle puolet. Teräksen ja sementin valmistuksen kokonaispäästöt ovat 10 %. Olisiko niistä puhuttava enemmän? Nyt oli tehtävä kaavio kasvihuonekaasujen kokonaisuudesta.

Kolmas kysymys on: 3. Tehoa, mutta kuinka paljon? Gates keskittyi takomaan päähämme muistisääntöjä: Maailma 3000 gigawattia, Yhdysvallat 500 gigawattia, keskikokoinen kaupunki 1 gigawatti, pikkukaupunki 1 megawatti, keskiverto amerikkalaiskoti 1 kilowatti. Neljäs kysymys: 4. Kuinka paljon tilaa tarvitaan? Gates laskee fossiilisen voimalan tuottavan jopa 10000 wattia neliömetrin pinta-alalla, ydinvoimala tuottaa 1000 wattia neliöllä, aurinkovoimala 100 wattia neliöllä, vesivoimala 50 wattia neliöllä, tuulivoimala 2 wattia neliöllä ja biomassalla syntyy 1 watti neliöllä. Oliko tämä nyt kovin relevanttia? Seuraava kysymys on sen sijaan hyvin relevantti: 5. Kuinka paljon tämä kaikki maksaa?  Likaisen energiatuotannon vaihtaminen puhtaaseen maksaa rahaa, mutta kuinka paljon? Gates käyttää laskennassa vihreitä preemioita. Hän vertaa bensan hintaa sähköllä tuotetun polttoaineen hintaan tai biopolttoaineen hintaan ja hintaero prosenteissa on vihreä preemio. Yleensä vihreä ja puhdas on kalliimpi vaihtoehto, joskus halvempi. Sellainen ihme tapahtuu, kun otat käyttöön maalämmön ja hylkäät öljyrekan. Gatesin preemiot kertovat mitä nollapäästöistä jouduttaisiin maksamaan. Kaikille tuotteille ei ole päästötöntä vaihtoehtoa. Miten silloin teet preemion? Esimerkiksi sementti on sellainen. Ei ole päästötöntä sementtiä.

Ajatusleikki: On olemassa menetelmä jolla hiilidioksidi poistetaan ilmasta DAC (direct air capture). Pitäisi poistaa 51 mrd. tonnia vuodessa. Jos poisto maksaisi 84 euroa tonnilta vuodessa kuluisi 4300 miljardia euroa. Niin, tämäkö olisi hinta jolla kasvihuonekaasut totaalisesti vuosittain poistettaisiin. Kuinka paljon tuo hinta on? Paljonko koneita tarvittaisiin? Blogisti huomauttaa tuon hinnan olevan kaksi ja puoli kertaa maailman kaikkien armeijoiden ja sotateollisuuden kustannus. Ei siis suinkaan mahdoton hinta. Mutta suurin kone, joka tällä hetkellä toimii nappaa 1000 tonnia hiilidioksidia vuodessa. Näitä koneita tarvittaisiin 50 miljoonaan kappaletta. Eipä siis taida vielä olla valmista konseptia.

Miten sähköä tehdään

Kirjan 4. luvun otsikko on: Kuinka saamme sähköä. Sähkö on 27 % 51 miljardista.  Maailmassa on 860 miljoonaa ihmistä, joilla ei ole luotettavaa sähköä. Sähkö on halpaa. Maailman sähköstä 36 % tuotetaan hiilellä, 23 % maakaasulla ja 3 % öljyllä. Kaksikolmasosaa siis fossiilisilla. Vesivoimalla tuotetaan 16 %, ydinvoimalla 10 % ja uusiutuvilla 11 %.

Pannaan tähän nyt vertailun vuoksi, miten sähkö Suomessa tuotetaan. Suomella ja maailmalla on eronsa. Meillä käytetään suhteellisesti enemmän öljyä, ydinvoimaa ja puuperäisiä energialähteitä. Maailmalla hiili, maakaasu ja vesivoima vallitsevat. Vihreitä tuotantotapoja meillä on 51 % ja maailmalla 37 %.

Gates laskee sähköntuotannon vihreän preemion. Se on lisäkustannus, joka tulee päästöttömästä sähköntuotannosta, kuten tuulesta, auringosta, ydinvoimasta sekä hiili- ja kaasuvoimaloista, jotka on varustettu hiilidioksidin talteenottolaitoksilla. Gates laskee sähkön vähittäishinnan nousevan 15 % eli käytännössä 1,1-1,4 eurosenttiä per kWh. Euroopassa on laskettu sähkön hinnan nousevan 20 %. Asia vaikuttaa helpolta. Se ei kuitenkaan ole helppo Afrikan tai Aasian kehittyvissä talouksissa. Jos nämä maat valitsevat halvimman eli hiilivoiman, tiedossa on ilmastokatastrofi. Vihreä preemio ei ole itsestäänselvyys. Aurinko ja tuuli ovat epäsäännöllisiä ja ajoittaisia energialähteitä. Täytyisi kehittää akkuja, joilla voi varastoida energiaa vuorokauden ja vuodenaikojen energiatarpeen tasaamiseksi. Paljonko se maksaa? Maksaa liikaa. On oltava runsaasti varavoimaloita. Ne tuottavat päästöjä ja hyötysuhde on heikko. Ydinvoimaa olisi lisättävä. Gates siirtyy pohtimaan Yhdysvaltojen tilkkutäkkimäistä sähköverkkoa. Uusia siirtolinjoja tarvitaan. Gates pyytää apuun innovaatiota. Hän sanoo kaistapäisiäkin ideoita nyt tarvittavan. Niin taattaisiin ainakin jokunen läpimurto.

Erilaisia mahdollisuuksia

Siirtyessään käsittelemään ydinvoimaa kirja mainitsee kaikkien tuntemat kolme kohdetta: Three Mile Island, Tsernobyl ja Fukushima. Gates sanoo ydinvoiman tappavan huomattavasti vähemmän ihmisiä kuin autot tai yksikään fossiilinen polttoaine. Ydinvoiman tieteellinen tutkimus ja kehittäminen on kuitenkin lopetettu. Sitä pitäisi kehittää, aivan kuin autoja kehitettiin: analysoida ongelmat yksi kerrallaan ja yrittää ratkaista ne innovaatiolla. Itse hän on rahoittamassa TerraPowerin uudenlaista ydinreaktoria. Se tosin on vasta virtuaalisena supertietokoneen biteissä. Rakentaminen on vuosien päässä. Sitten Gates käsittelee fuusioenergiaa. ITER koelaitos Ranskassa tuottaisi ensimmäisen plasmansa vuonna 2030. Silloin mahdottomasta tulisi mahdollinen. Ydinenergiaan tarvittaisiin läpimurtoidea. Gates sanoo sen olevan aivan liian lupaava energianlähde hylättäväksi kokonaan. Merituulivoimaloilla voitaisiin Yhdysvalloissa tuottaa koko sähkön tarve. Esteenä on byrokraattinen lupaviidakko. Luparuljanssiin löytyy joka vaiheessa valittajia. Heitä ovat (oikeutetusti tai ei) ranta-alueiden kiinteistönomistajat, turismista elävät tahot, kalastajat ja ympäristöjärjestöt. Tuttua vai? Gates uskoo merituulivoimaan. Seuraavaksi hän käsittelee minun lempiaihettani, geotermistä energiaa. Hän kertoo usean poratun reiän osoittautuneen pannukakuksi. Ei selvästikään usko aiheeseen. Ehkä pitää odottaa Anttosen kirjaa. Hänellä on tuoreita kokemuksia. Toivottavasti ne ovat parempia. Seuraavana aiheena ovat akut ja sähkön varastointi. Gates sanoo käyttäneensä akkujen toimintaperiaatteiden opiskeluun ja hankkeiden rahoitukseen enemmän aikaa ja rahaa kuin olisi uskonut. Hän arvelee, että akut voisivat parantua 3 kertaisesti, mutta ei 50-kertaisesti. Hän haikailee maanalaista pumppuvoimalaa josta paineistettu vesi purkautuisi ja pyörittäisi turbiineita. Miten se olisi, saataisiinko sinne Mustikkamaan säiliöihin painetta? Lämmön varastointi onkin hänen seuraava aiheensa. Kertoo sulatetun suolan olevan hyvä materiaali lämmön varastoimiseksi.  Materiaalista vapautuva lämpö käyttäisi höyrykonetta 50-60 prosentin hyötysuhteella. Halpa vety voi tehdä sähkön varastoinnille saman minkä mikrotietokone teki kirjoituskoneelle. Polttokennoautojen polttoaineen, vedyn hinta bensan hinnaksi muutettuna on USA:ssa nyt hieman yli euron. Gatesin vihreään preemioon tuo hinta on kallis koska siellä bensa maksaan vain 0,6 euroa litralta. Hiilidioksidin talteenotosta oli jo muutama rivi aiemmin. Gates uskoo DAC-menetelmään, jolla hiilidioksidi poistetaan ilmasta. Sähköä kuluu kuitenkin liikaa. Taas uutta innovaatiota ja menetelmä voi olla ratkaiseva ilmastomuutoksen torjunnassa. Gates palaa uudelleen aurinkovoiman maa-alueen tarpeeseen, joka on 5-50 kertaa suurempi kuin hiilivoimalalla ja tuulivoimalan maa-alueen tarpeeseen joka on taas 10 kertainen aurinkovoimalaan verrattuna.

Tavarat, teräs, sementti ja muovi

31 % energiasta kuluu tavaroiden valmistamiseen. Yhdysvaltalaiset käyttävät vuosittain asukasta kohti 270 kiloa sementtiä ja saman verran terästä. Näin sanoo Gates.  Suomessa sementtiä kuluu vuodessa 1,5 milj. kg. Se on 270 kg per asukas. Gates käy läpi perusteellisesti teräksen, sementin ja muovien valmistuksen. Korkeat lämpötilat ovat oleellisia kahden ensin mainitun tuoteryhmän valmistuksessa. Gates laskee vihreät preemiot. Hän laskee CO2 talteenoton kustakin prosessista ja saa vihreän preemion joka nostaa sementin hintaa 75-140 %, teräksen hintaa 16-29 % ja muovin hintaa 9-15 %. CO2-päästöt olivat hänen laskelmassaan tonneissa kohti kyseistä materiaalia: sementillä 1 tonni, teräksellä 1,8 tonnia ja muovilla 1,3 tonnia. Sementti on kova pala: kalkkikivi plus kuumuus tuloksena kalsiumoksidi ja hiilidioksidi.  Microsoft on mukana projektissa, jossa hiilidioksidi ruiskutetaan takaisin sementtiin. Päästöjä on saatu pudotettua 10 %, tavoitteena 33 %. On myös yritelmä tehdä sementtiä merivedestä ja voimalaitoksen hiilidioksidista. Teorian mukaan päästöt voisivat pudota 30 prosenttiin. Terästä voitaisiin valmistaa korvaamalla kivihiili sähköllä. Puhdasta sähköä tarvitaan. Sillä voitaisiin myös ratkaista muovien valmistus. Gates arvelee, että muoveista voisi jonain päivänä tulla hiilinielu. Yksi tapa olisi käyttää vedyllä tuotettua puhdasta sähköä ja ottaa hiili ilmasta otetusta hiilidioksidista. Jotkut kokeilevat hiilen ottamista kasveista. Lopuksi Gates vääntää rautalangasta:1. Sähköistetään kaikki mahdolliset prosessit. 2. Luodaan hiilineutraali sähköverkko. 3. Otetaan loppujen päästöjen hiilidioksidi talteen. 4. Käytetään materiaaleja tehokkaammin.

Maatalous, maankäyttö, metsänhoito

Nyt otetaan käsittelyyn 19 % 51 miljardista, eli maatalous, metsät, maankäyttö ja karjanhoito. Metaani- ja dityppioksidipäästöt muodostavat 80 % maatalouden, metsänhoidon ja maankäytön sektorilla. Nytpä Gates ryhtyi käsittelemään laajasti lihansyöntiä. Hän on nuoruudessaan ollut juustopurilaisten ystävä ja on vieläkin, mutta rajoitetummin. Hän kirjoittaa nälänhädän torjuneesta nobelistista, sikojen lannasta, lehmien röyhtäilystä ja piereskelystä, ammoniakin kemiasta ja puiden istutuksesta. Nobelisti oli Norman Borlaug, maataloustieteilijä ja eräs vihreän vallankumouksen alkuunpanija. Lehmien röyhtäykset ja pierut tuottavat Gatesin mukaan 4 % maailman päästöistä eli viidenneksen nyt käsiteltävän sektorin päästöistä. Lehmiä on noin yksi miljardi. Saman verran kuin henkilöautoja. Ne taas tuottavat 7 % maailman päästöistä.

Maatalous- ja LULUCF -sektoreiden raportointiluokat ja niihin liittyvät kasvihuonekaasut. Kuva Luonnonvarakeskuksen sivulta.

Gates siirtyy metsiin. Hän aloittaa toteamalla maailman metsäpeitteestä hävinneen vuodesta 1900 nykypäivään 1,3 milj. km2. (Se on 4 kertaa Suomen metsäala.) Hän kirjoittaa palmuöljystä ja kertoo rahoittavansa synteettisen palmuöljyn tutkimusta. Hänen mielestään kannustimet metsien säilyttämiseen puuttuvat. Hän vaatii taloudellisia ja poliittisia ratkaisuja. Metsä ei ole hänen juttunsa. Hän siirtyy käsittelemään metsänistutusta. Hän kertoo puiden istutuksen olevan halvin keino hiilidioksidin sitomisessa. Hän sanoo sen vetoavan meihin, jotka rakastamme puita. Hän sanoo kuitenkin ajatuksen puiden istuttamisesta ilmastonmuutoksen torjunnassa olevan liioittelua. Olin tässä jo hiljakseni miettinyt, että saisimme hänestä rahoittajan Saharaan ehdottamallemme Pilot-projektille. Nyt hän romautti haaveeni.  Hän pohtii minne puita pitäisi istuttaa, jos niitä kuitenkin istutettaisiin.  Lumisilla alueilla ne lämmittäisivät, trooppisilla alueilla hieman viilentäisivät, keskileveysasteilla vaikutus olisi plus miinus nolla. Hän vielä laskee, että eliminoidakseen keskivertoamerikkalaisen päästöt puita olisi istutettava 20 hehtaarille. Näin amerikkalaisten päästöjen eliminoimiseen tarvittaisiin kaikki maailman metsät, eikä riittäisikään. Maailman kaikki metsät imevät vuodessa noin 8 mrd. tonnia hiilidioksidia. Se tarkoittaa noin 2 tonnia hehtaarilta. Istutetuilla metsillä luku on 10 tonnia hehtaarilta. Yksi amerikkalainen, jonka vuosipäästö on 20 tonnia CO2 per capita, tarvitsisi siten 2 hehtaaria istutettua metsää kompensoimaan päästönsä. Jotain häikkää on Gatesin laskelmissa. Niitä on kyllä niin moni viisas kirjan mukaan tarkistanut, että onko sittenkin minun laskelmassani se häikkä?

Liikenne ja liikkuminen

Kuinka liikumme, on tutumpi aihe. 16 % koko 51 miljardin paketista palaa liikenteessä. Gates on yllättynyt. Näinkö pieni se liikenteen osuus olikin? Liikenne on kasvussa. Etenkin kehittyvien maiden ja maanosien liikenne kasvaa. Henkilöautot ja moottoripyörät tuottavat päästöistä 47 %, raskas liikenne 30 %, laivat 10 % ja lentokoneet 10 %. Gates aloittaa henkilöautoista. Millaisia vihreitä preemioita löytyy? Hän vertailee sähköautoja bensa-autoihin. Sähkö on lupaava, vaikka jenkeissä bensan hinta on vain 40 % meidän hinnoistamme. Sähkön hinta heiluu samoissa lukemissa kuin meillä. Autokannan vaihtuminen on kuitenkin hidas. Jos vuonna 2050 kaikkien autojen tulisi olla sähköautoja pitäisi myynnin seuraavan 15 vuoden aikana olla lähes 100 % sähköautoja. Nyt se on alle 2 %. Tämä onkin melkoinen haaste. Sähköautoksi ei kelpaa kaasuauto tai ladattava hybridi. Niillä ei nollapäästötavoitetta saavuteta. Gatesin laskelmassa autojen valmistuksen päästöt ovat osana tavaroiden tuottamista. Vaihtoehtoiset polttoaineet ovat etanolia tehtynä maissista ja sokeriruosta. Ne eivät ole hiilivapaita. Lannoitteet sotkevat kuvioita. Myös prosessi ja maa. Saattavat hakata metsiä saadakseen lisää peltoa. On siirryttävä toisen polven biopolttoaineisiin. Niitä ei tehdä ruokakasveista. Nyt laskemaan preemioita.  Bensa maksaa 64 eurosenttiä litralta, kehittynyt biopolttoaine 1,1 euroa litralta. Vihreä preemio on 106 %. Gates kirjoittaa paljon uusista sähköisistä polttoaineista electrofuels. Ne ovat hiilivetypolttoaineita. Tekoon tarvitaan puhdasta sähköä. Sitä ei ole. Mutta tulevaisuudessa. Sähköpolttoaineen hinta Gatesin arviossa on 1,85 euroa litralta. Vihreä preemio on 237 %. Polttoaineen hinta olisi siten 3,4-kertainen nykyiseen verrattuna. Mitä sanoisivat tästä Suomen poliitikot?

Seuraavaksi käsitellään raskaampia ajoneuvoja. Bussit ovat vaihtumassa sähköisiin. Jakeluautoille tämä käy myöskin. Toisin on pitkän matkan rahtareilla. Akkujen energiasisältö on pieni dieseliin verrattuna. Teoreettisesti ottaen tarvittaisiin akkuja, jotka painaisivat 35 kertaa enemmän kuin bensatankin sisältö. Mahdotonta. On tyydyttävä biopolttoaineisiin tai sähkövalmisteisiin hiilivapaisiin polttonesteisiin. Vihreästä preemiosta tulee huimaava. Kehittyneillä biopolttoaineilla polttoaineen hinta olisi kaksinkertainen ja sähköpolttoaineilla 3,3-kertainen.

Laivat ja lentokoneet eivät saa Gatesilta sähköoptiota. Lentokoneilla kehittyneet biopolttoaineet olisivat kerosiiniin verrattuna 2,4 -kertaiset ja sähköpolttoaineet 4-kertaiset. Laivoilla ollaan vielä suuremmissa kertoimissa. Nykyinen bunkkeriöljyn hinta on 29 eurosenttiä litralta ja tulevaisuudessa joutuisimme varautumaan 4,3-kertaiseen kehittyneeseen biopolttoaineeseen tai 7-kertaiseen sähköpolttoaineeseen.

Gates kiteyttää: Sähkövoima käyttövoimaksi kaikkiin mahdollisiin kulkuneuvoihin ja edulliset vaihtoehtoiset polttoaineet kaikkiin muihin. Sähköautojen hinnat ovat kohta oikealla tasolla, mutta kehittyneiden polttoaineiden ja sähköpolttoaineiden suhteen tarvitsemme innovaatiota. Hinnat on saatava alas.

Kodit, lämmitys ja jäähdytys

Seuraava aihe on prosenttijaon viimeinen. Se on 7 % 51 miljardista tonnista.  Yhdysvaltojen kodeista 90 %:lla on ilmastointikoje. Ilmastointi ja viilennys onkin hänen tekstissään etusijalla lämmitykseen verrattuna. Gates mainitsee myös datapalvelukeskukset. Ne eivät tulisi toimeen ilman viilennystä. No, tämä on hänelle läheinen sektori. Maailmassa on Gatesin mukaan 1,6 miljardia ilmastointikojetta. Minä juuri kirjoittelin blogissani niitä olevan vain 1 miljardi kappaletta. Arvelin niiden kuitenkin lisääntyvän 4 miljardiin lähivuosikymmeninä. Saattaapa vielä ilmaston lämpeneminen lisätä vauhtia. Nopeasti ne lisääntyvät. http://penttimurole.blogspot.com/2020/03/henkiloauto-ja-ilmastointikoje-kaksi.html

USA:n kodeissa 60 % sähköenergiasta menee lämmitykseen ja viilennykseen. Siirrytään lämmitykseen ja siitä ilmalämpöpumppuihin. Gates kirjoittaa vahvasti sähkölämmitykseen siirtymisen puolesta. Ja etenkin kun sähköllä tai maakaasulla toimiva ilmastointi ja lämmitys vaihdetaan ilmalämpöpumppuun, vihreä preemio on käden ulottuvilla. Kustannus putoaa 20-30 %. Tämän ilmiön näemme Suomessa. Ilmalämpöpumppujen asennus on noussut huimasti. Gates laskee vielä lämmityksen vihreäksi preemioksi, kun lämmitysöljy vaihdetaan kehittyneeseen polttoaineeseen 103 % ja kun vaihdetaan sähköpolttoaineeseen 234 %. Hän laskee yhdysvaltalaisperheen lisäkustannuksiksi kehittyneillä polttoaineilla 1100 euroa vuodessa ja sähköpolttoaineilla 2700 euroa vuodessa. Ei tästä nyt oikein ota selvää. Minulla Pakilassa omakotitalon kaukolämpö maksaa vuodessa 3000 euroa. (Vanha talo, ei mikään 0-energiakämppä.) Helen ilmoittaa tarjoavansa uusiutuvaa kaukolämpöä 3,4 eurolla kuukaudessa. Siinäpä edullinen vihreä preemio. Otan sen heti. Jotain hyötyä tästä Gatesin vihjeestä. Runsaan yhden prosentin hinnan korotuksella pääsen vihreälle puolelle.

USA:ssa ja Suomessa kotitaloudet käyttävät noin 24 kWh energiaa vuodessa per kotitalous. Sähköä jenkit käyttävät 11 kWh, kun suomalaiset pärjäävät 8 kilowattitunnilla. Keskimääräistalouksien energian käytössä asuintilojen ja veden lämmitys on suurin energiasyöppö.  Amerikkalaisilla 8 % energiasta menee viilennykseen. Suomessa taas 4 % kuluu saunan lämmitykseen. Suorat vertailut eivät ole helppoja.

Gates toimii kehittyvissä maissa

Gatesin säätiön fokus on köyhissä kehittyvissä maissa. Hän kertoo kirjassaan elämästä Keniassa ja muualla. Ne tekstit ovat kaunista luettavaa. Hän suhtautuu herkästi autettaviinsa. Näiden maiden on sopeuduttava. Hän kirjoittaa kaupunkien kasvusta. Kaupunkimaisilla alueilla asuu yli puolet maailman väestöstä. Maailmantaloudesta yli kolmeneljäsosaa perustuu heidän työhönsä. Kirja kertoo ilmastonmuutoksen vuosikustannuksiksi vuoden 2050 paikkeilla 850 miljardia euroa. Onko tuo luku maailmaa koskeva vai ainoastaan kaupunkeja koskeva. Mikä tässä on kaupunkien osuus. Se ei selviä.  Jos tuo on maailmaa koskeva, se on hallittavissa. Jostain muista lähteistä voin lukea arvioita koronan ja ilmastonmuutoksen vaikutuksista maailmantalouteen ja yksittäisten valtioiden kansantuloon. Yllättävää että molempien osalta puhutaan noin (tämä on todella hatusta) 10000 miljardin euron menetyksistä. No, jos vaikka leikisti jaettaisiin tuo 20 vuodella saataisiin vuosimenetyksiksi 500 miljardia. Tutun tuntuinen luku tuo 500 miljardia vuodessa ilmastonmuutoksen suhteen. Mehän olemme Eero Paloheimon ja kumppaneiden kanssa puuhanneet Bill Gatesin ilmaisua käyttäen pähkähullua ideaa Saharan metsittämisestä. Sehän juuri maksaisi tuon verran ja toisi tarpeellisen helpotuksen meidän ilmastollemme ja meille itsellemme ja erityisesti kovimman edessä olevalle Afrikalle.

Gatesin kirjassa on vielä neljä lukua joita en ole käsitellyt. Ne ovat:

• Kuinka sopeudumme lämpenevään maailmaan
• Miksi politiikalla on väliä
• Kuinka laskemme päästöt nollaan
• Mitä jokainen voi tehdä

Kaikkien kappaleiden perään kuuluisi kysymysmerkki, mutta kun Bill Gates on jättänyt ne pois, en minäkään niitä lisäile. Sen sijaan aion kirjoittaa tähän blogiin vielä toisen osan ymmärtääkseni hänen sanomansa loppuun saakka.