Taas näitä ikuisia CO2-grammoja!

Nyt joutuu epävarmuuden tilaan asiassa kuin asiassa. Kun Obertsdorfin hiihtoa katsoo toivoisi selostajilta erityisesti parisprintin tapaisissa kisoissa selkeämpää selostusta hiihtäjien järjestyksestä. Nyt sekoilevat innoissaan omiaan, heillehän näkyy järjestys selvemmin kuin pienestä läppärin tai välillä jopa kännykän ruudusta seuraavalle ”lomalaiselle”. Hopeaa kuitenkin tuli, siitäpä iloa. Eihän tuokaan kovin selkeältä ja luonnolliselta tunnu, että norjalaisilla on jo seitsemän kultamitalia ja Suomi sai naisten sprintissä ”kiistattoman viidennen sijan”. Se kuitenkin näytti meille kiistattomasti riittävän. Mutta vilpittömästi onnea mitalisteille.

Talviolympialaisissa Suomi on saanut paljon mitaleita. Suomi on toistaiseksi vielä maailman kakkosmaa. Norja on jo historian pohjalla ykkönen. Mitaleita on tupla määrä Suomeen verrattuna kuvan asukaslukuvertailussa.  Tulevaisuus taitaa meitä pudottaa. Valmentajakin puhuu isommista ja paremmista maista, me olemme pienempi ja huonompi. Siitä on vain punnerrettava ylöspäin.

Niin, missä muussa asiassa sitä epävarmuuden tilaa on?  Minulle epävarmuuden tila on erityisen voimakas, kun katson keskustelua polttoaineen hinnasta ja autoilun päästötavoitteista. Nyt ei minulle tunnu selviävän biovalmisteiden sekoitusvelvoitteiden muutosten suuret vaikutukset polttoaineiden hintaan. Olisiko nyt aloitettava ankara opiskelu? Onko tässä politiikkaa ja onko tässä edunvalvontaa vai onko tässä vain puhdasta matematiikkaa? Eteeni tuli netissä MIT tutkijoiden kehittämään autojen päästöaineisto Yhdysvalloista. Kysymyksessä on laskuri johon voi sijoittaa sopivia lähtötietoja. Sitä voit sinäkin kokeilla klikkaamalla tuohon: https://www.carboncounter.com/#!/explore

Täyssähköautojen valmistuksen päästöt vaihtelevat välillä 7-14 tonnia CO2e per auto. Tesla 3 valmistuksen CO2-tonnit ovat noin 9 tonnia. Ladattavissa hybrideissä on myös isohkot akut ja ne kipuavat 6-8 tonnin tasolle. Mitsubishi Outlander PHEV valmistus tuottaa 7 tonnia ja Volkswagen Golf vastaavasti 5 tonnia. Suomalaisista kansanautoista kuvaan ympätyt 20 tonnin kansanautot 1 ja 2 ovat bensakärryjä ja 3 on hybridi. Valmistuksen päästöt jäävät 4-5 tonnin paikkeille. Kilometriä kohti ajoneuvojen ja sähköautoissa erityisesti akkujen valmistus on minimissään 20 g/km ja maksimissaan 60 g/km.  Sanotaan nyt niin että sähköautoissa noin yleisesti ei voisi puhua 0-päästöistä, pitäisi puhua 40 grammasta per kilometri. Laskelmassa olen laittanut vuodessa ajettavien kilometrien määräksi 13000 km ja auton käyttöiäksi 15 vuotta, korkokanta olisi 1 %, polttoaineen hinnat vastaavat Suomen nykytasoa. Sähkön CO2-päästöjen määrä on 120 g/kWh. Autojen hinnat ovat amerikkalaisia. Esimerkkinä Volvo XC40 maksaa €28000. Suomessa auton hinta on €37000. Toisena esimerkkinä Mitsubisbi Outlander PHEV joka jenkeissä maksaa €31000 ja Suomessa €40000. Tässä kuitenkin tarkastellaan päästöjä, joten ostohinta ei ole oleellinen tekijä.

Ajamisen eli polttoaineen tuottamat päästöt vaihtelevat suuresti. Bensakäyttöisillä polttomoottoriautoilla CO2e-päästöt vaihtelevat välillä 200 g-500 g/km. Tässä kaaviossa ovat mukana kaikki Amerikan hirmut ja Lamborghinit, siitä nuo korkeat arvot. Meillä luvut pysyttelevät hyvinkin 250 kahta puolta. Dieselit asettuvat tasolle 250-300 g/km. Normaaleilla ostetuilla autoilla raja-arvot ovat 180-250 grammaa per kilometri. Hybrideillä liikutaan välillä 110-240 g/km. Toyota Prius päästää 120 g/km ja Lexus 450h 240 g/km. Ladattavilla hybrideillä raja-arvot ovat 60-150 g/km. Minun Mitsubishi Outlander PHEV näyttää päästävän 130 g/km. Virallinen veropäästö on silläkin Suomessa 40 g/km. Kansainväliset tutkimukset osoittavat ladattavilla hybrideillä todelliset päästöt 2-3 kertaisiksi testipäästöihin verrattuna. Todellisuuden kanssa ei veropäästöllä (WLTP) ei ole tekemistä kuin silloin jos ajomatka täydellä akulla kesäkelillä on 35 km eikä jäähdytystä panna päälle. Talvella jos joudut auton lämmittämään kulutus ei suinkaan ole 1,5 litraa sadalla vaan 6 litraa sadalla, vaikka lähtisit liikkeelle täydellä akulla. Niro menee 80 grammalla per kilometri. Sitten tulevat täyssähköautot. CO2e-päästöt ovat 15-20 g/km. Grammat tulevat sähköntuotannon päästöistä. Suomessa nämä päästöt ovat huomattavasti pienemmät kuin USA:ssa tai Kiinassa. USA:ssa sähkön CO2-päästöt ovat 450 g/kWh. Meillä luku lienee 140 g/kWh. Käyttökustannuksiin x akselilla vaikuttaa sähkön hinta ja erityisesti lataussähkön hinta, jos sellaista joutuu erikseen ostamaan eikä latausvirtaa saa omasta seinästä. Seinäsähkö maksaa Suomessa 10 snt/kWh ja jenkeissä 12 snt/kWh. Meillä puhuvat lataussähkön maksavan kauppojen parkkipaikoilla 26 snt/KWh.

Autojen elinikäpäästöt kilometriä kohti ovat polttomoottoriautoilla 200-500 CO2e-grammaa per kilometri. Toistan vielä, että nuo yläpään luvut ovat suuria kaaroja kuten Chevrolet Camaro, Toyota Tundra tai Nissan Armada. Normaaleilla autoilla ollaan tasolla 200-250 g/km. Niin, nämä ovat todellisen maailman päästöjä ja autot ovat nykyautoja maantiellä ei uusia autoja tuotantolinjalta.  Ei NEDC tai WLTP. Nämä testauspäästöt ovat 35-25 % pienempiä kuin todelliset. Ylin katkoviiva osoittaa vuoden 2030 tavoitetason ja kaksi alempaa vuosien 2040 ja 2050 todellisen maailman tavoitetason. Jättiauto tuottaa elinkaarensa aikana 60 tonnia CO2e-päästöjä, keskimääräinen bensakaara 40 tonnia, pikkuhybridi 20 tonnia ja sähköauto 15 tonnia.

 
Sähköautot ratkaisuna?

Jenkkilässä ovat laskeneet, että vuonna 2050 henkilöautoista 90 % tulisi olla sähköautoja, jotta tavoitteet saavutettaisiin. Minä kun taannoin laskeskelin automaailman rajua muutosta, havaitsin, että vuonna 2030, yhdeksän vuoden päästä, maailman myydyistä autoista vain 30 % saisi olla konventionaalisia bensa- ja dieselautoja. Se tarkoittaisi, että samaisena vuonna noin 45 % autokannasta olisi konventionaalisia. Vuonna 2050 tuskin enää myytäisiin konventionaalisia autoja, minun laskelmassani tosin 15 %.

Maailman yhden miljardin henkilöautoyksilön määrä lisääntyy vuodessa hieman alle 100 miljoonalla autolla kun romutus sitten pienentää kantaa 70 miljoonalla yksilöllä. Bensa-autojen ja dieseleiden myynti on laskussa. Kansainväliset tavoitteet pakottavat autotehtaat alentamaan uuden autokannan päästöjä. Hybridit ja ladattavat ovat laskennollisesti edullisia ja laskevat uustuotannon päästötasoa. Ei niinkään käytännössä mutta laskennollisesti. Sähköautot ja kaasuautot, polttokennoautot tai jotkut uudet keksinnöt on kuvaan merkitty sinisellä ja vihreällä. Niiden osuus kasvaa ja on vuonna 2050 lähes puolet autokannasta. Ladattavat hybridit tilastoidaan sähköisiin ajoneuvoihin. Sähköisten ja vähäpäästöisten (hybridit, kaasuautot, polttokennoautot jne.) autojen osuus olisi vuonna 2030 kaikista henkilöautoista 50 % ja vuonna 2050 vastaavasti 80 %. Onko tämä ratkaisu meidän ongelmaamme?

Voimakas päästöjen vähennys tapahtuu tasaisesti. Mitään yhtäkkistä vallankumousta ei tapahdu. Hybridit ja ladattavat ovat nyt alkuun kova sana, mutta ne eivät ole tarpeeksi tehokkaita päästöjenpudotuksen kilpailussa. Tässä kuvassa ladattavat kuuluvat konventionaaleihin. Täyssähköautojen osuuden pitää kasvaa. Se osuus on tässä kuvassa violetilla. Toiveet ovat siis edellisestä vuosi sitten tehdystä kuvasta kasvaneet. Usko näyttää nousevan. Biopolttoaineet tarvittaneen lentoliikenteelle ja raskaalle liikenteelle. Löytyykö jotain muuta? Vetyauto ehkä? 2030 mennessä päästöt ovat pudonneet 68 % nykyhetkeen verrattuna. Siitä eteenpäin mennään sähköautojen ja polttokennoautojen tahdissa. Vuonna 2040 päästöt ovat 42 % nykytasosta ja vuonna 2050 ollaan jo päästy 24 prosenttiin. Päästöt eivät kuitenkaan putoa dramaattisesti, sillä autojen valmistus tuottaa kolmanneksen niiden elinkaaripäästöistä. Tarvitseeko valmistuksen päästöjä nyt huomioida? Nehän kuuluvat valmistajamaan saldoon. Niin miten on, onko Uudenkaupungin autojen päästösaldo suurempi kuin muualla valmistettujen Mersujen, joita Suomeen tuodaan vaikkapa Ruotsista käytettynä.

Laitetaanpa vielä tähän uusien henkilöautojen tankista taivaalle päästötavoitteet. Valmistuneiden uusien henkilöautojen CO2-päästöt (ilman valmistuksen päästöjä) ovat vähentyneet kaikkien tärkeimpien tuottajamaiden osalta. Tähtäin on samalla tasolla. Uusien autojen tavoitetasosta on pitkä matka liikenteessä olevan autokannan keskimääräiseen päästötasoon. Huolta herättää se, että niin EU:ssa, Etelä-Koreassa kuin Japanissakin päästöt ovat ryhtyneet aivan viime vuosina kärsimään ylöspäin. Se johtuu citymaastureiden suosiosta. Niiden myynti on vuonna 2020 ollut yli kolmannes kaikista henkilöautoista. Ladattava citymaasturi on raskas auto jonka päästöt huitelevat todellisuudessa jossain muualla kuin mistä brosyyrit kertovat. Kuvassa on esitetty eri alueiden tuotettavien uusien henkilöautojen tavoitteet päästöjen suhteen. Vuonna 2030 uusien autojen päästöjen pitäisi oleman tasolla 90-95 grammaa ajokilometriä kohti. Se on 22 % pudotus nykyisestä tasosta 115-125. Nykyiset päästöt vastaavat 5-6 bensalitran keskikulutusta 100 kilometrillä. EU:n tavoitepäästö vuonna 2030 vastaa noin 2,5 litran keskikulutusta. Nämä päästöt ovat NEDC moduloituja testilaboratoriopäästöjä. Todelliset päästöt ovat suurempia. Erityisesti lämmityslaite ja ilmastointi lisäävät päästöjä. Näissä päästöissä ei myöskään ole mukana autojen valmistuksen päästöjä eikä polttoaineiden valmistuksen päästöjä.

Laskuopit kuntoon

Haasteet ovat kovat. Niin se on tarkkailijankin elämä, kuten jo alussa tuli todettua. Ota tästä kaikesta nyt selvää. Todellisen maailman päästöluvut sähköajoneuvoilla, erityisesti ladattavilla hybrideillä menevät täysin eri halsseilla kuin laskennalliset laboratoriotestitulokset. Autojen verohuojennuksia annetaan viimemainituilla perusteilla, niin myös uusien autojen valmistusnormeja. Autojen ja akkujen valmistuksen päästöjä ei lasketa auton päästöihin. Taitavat myös polttoaineen valmistuksen päästöt lähteeltä tankkiin unohtua, otetaan huomioon vain päästöt tankista taivaalle. Henkilöautojen pakoputkesta taivaalle päästöt maailmassa ovat nyt noin 3 mrd. tonnia vuodessa. Tavaraliikenne maalla vastaa saman suuruisista päästöistä. Laivaliikenteen ja lentoliikenteen osuudet ovat noin 1 mrd. tonnia kumpikin. Henkilöautoliikenteen pakoputkesta taivaalle päästöt ovat 8 % kaikista maailman päästöistä. Kasvihuoneilmiötä ja ilmaston lämpenemistä ei vielä torjuta tämän osuuden rajoittamisella, mutta se non yksi puroista. Mutta laskuopit olisi hyvä saada kuntoon. Eihän tässä laskennollisia päästöjä torjuta vaan niitä todellisia sellaisia joilla lienee jokin vaikutus ilmaston lämpenemiseen.