Tekoäly ympäröi meitä salakavalasti. Emme tiedä sen olemassaoloa, paitsi silloin kun googletamme kasvihuonetta tai sähköpyörää ja seurauksena saamme puoli vuotta asianomaisia tuotteita koskevia mainoksia. Miksi tekoäly ei viisaudessaan huomaa meidän jo heti ensimmäisen etsintäkierroksen jälkeen ostaneen nuo tuotteet? Aivan tavallisen maatiaisälyn mukaan uuteen ostokseen ei ole tarvetta muutamaan vuoteen. Kun se meidät vainuaa kaupan parkkipaikalla, selvittää rekkarin kautta puhelinnumeromme ja kyselee, oliko kivaa ja suositteletko tuttavillesi, niin miksei se ei samalla tarkista kaupan kassalta tuliko tuote ostettua. Ehkä tämä itse kaupanteko kuuluukin liikesalaisuuksien piiriin, johon taas tuotteen haikailu ei kuulu. Tämä nyt on nyt näitä joka päivän pikku ärsytyksiä. Tekeehän tekoäly hyviä asioita. Mitä se nyt tekeekään? Virtuaaliset assistentin ja chatbotit tulevat markkinoinnin, myynnin, asiakaspalvelun tai rekrytoinnin avuksi. Maanviljelyksessä ja karjanhoidossa tekoäly huolehtii kasvien ja eläinten terveydestä, tarkkailee säätä ja ohjaa droneja jotka lentävät peltoja ja kasvua tutkimassa. Tekoäly valmistautuu myös ohjaamaan meidän autojamme, laivojamme ja lentokoneitamme täysin ilman meidän jalosukuista apuamme. E-kaupassa ja ostamisessa tekoäly haluaa parantaa meidän online ostamisemme hienoja kokemuksia. Turvallisuus ja valvonta hyötyvät tekoälyn kasvojen tunnistuksesta ja biometrisistä systeemeistä. Teollisessa tuotannossa tiedämme jo robottien ja prosessiautomaation kyvyt. Terveydenhuollossa kuvantaminen, analyysit ja diagnostiikka yhtyneenä sairauksien kehityksen ennusteisiin ovat tekoälyn hallintakenttää omimmillaan, hieman nyt ja hurjasti tulevaisuudessa. Pelkkääkö hyvää? Jotkut pelkäävät pahaa. Jotkut tutkijat sanovat tekoälyn olevan ennenaikaisen maailmanlopun todennäköisin aiheuttaja. Armeijat ovat luonnollisesti tekoälystä kiinnostuneita kehittäjiä. Mainitaan nyt vaikka kieltä tunnistavat minimoskiitot jotka miljoonittain hyökkäävät ja surmaavat vihollisen maamiinoja tehokkaammin. EU lienee kyllä pohtinut tappajarobottien kieltämistä. Ne eivät saisi toimia omalla älyllään, mutta kuitenkin ihmisen ohjauksessa. Circular reference!
Arkipäiväänkin tekoäly ottaisi jumalallisen otteen. Sen uskotaan alistavan ihmisen älylliseksi orjakseen jo parin sukupolven päästä. Ehkä ihmisen suhde tekoälyyn tulee olemaan suunnilleen samanlainen kuin koiran suhde isäntäänsä. Ihminen on tässä koirana. Tai niin kuin ihmisen suhde jumalaan. Uskoo sen olevan olemassa, mutta ei voi saada siihen vuorovaikutuksellista suhdetta. On vain yksisuuntainen suhde. Rukoilet ja anot, mutta kukaan ei vastaa. Kirjoitin pari vuotta sitten tekoälystä. Siinä kerroin viisaiden laskeneen tekoälyn olevan todennäköisesti 100-1000 kertaa suurempi maailmanlopun aiheuttaja kuin ilmastonmuutos. Ollaan siis tekemisissä jumalallisen voiman kanssa. Tuossa nyt on malliksi pari kirjoituista:
http://penttimurole.blogspot.com/2018/12/tekoaly-vie-vanha-vikisee.html
http://penttimurole.blogspot.com/2018/03/tekoaly-huijareiden-ja-armeijoiden.html
Liikennesuunnittelussa tekoäly on tietysti ollut käytössä jo vuosikymmeniä. Tai siis algoritmit. Jo 60-luvun lopulla algoritmit olivat kova sana, kun laskettiin liikennesuunnittelussa lyhimpiä reittejä verkossa. Näin kyettiin sijoittelemaan liikenne verkon linkeille ja risteyksiin. Ei homma mikään läpihuutojuttu ollut. Kone raksutti Hietalahdentorin reunalla yhden yön ja aamulla tulos oli valmis. Usein meni kuitenkin makulatuuriin. Seuraavana yönä jatkettiin. Joskus aika loppui. Muistan Riihimäen. Paikalle tulivat TVH:n pääjohtaja ja ylijohtaja. Piti vetää ennuste normiälyllä, siis hatusta. Hyvin kelpasi.
Arkkitehtuurissa 2D piirtämisen ohjelmat tulivat käyttöön 70-luvulla. Seuraavalla vuosikymmenellä piirrettiin jo 3D. Nyt ovat käytössä tietomallinnus ja BIM-mallit. Lisäksi tarjotaan virtuaalitodellisuutta ja lisättyä todellisuutta. Visualisointi on noussut arvoon arvaamattomaan. Palvelun tarjoajat selvittävät miten visualisointi tukee parhaiten hankkeesi kaupallisia tavoitteita. Kulttuurisista tavoitteista tai kaupunkikuvallisista tavoitteista tai kustannusten kohtuullisena pitämisen tavoitteista ei juurikaan hehkuteta. Onkohan kauneus jotenkin tavoitteiston osa? Katselen päivittäin Pasilaan nousevaa parkkitaloa. Minusta se on näyttänyt rumalta. Tänään luin Hesarista sen olevan kaunis. Täytyypä totutella. Selvyyden vuoksi sanon, että parkkitalojen rakentaminen on ehdottomasti pihakansia järkevämpi tapaa hoitaa autoille makuuhuone. Jo autokauden alussa 60-luvulla kaupunkiliiton insinööri sanoi kuolemattoman lauseen: ”ei hevosetkaan kadulla nuku”.
”Hankitaan meille koira”
Uusimmassa Taide-lehdessä oli muuten hauska kirjoitus.
Jyrki Siukonen kirjoitti arkkitehtien
taidekäsityksistä kilpailuehdotuksien rekvisiittana. Kirjoitus oli
otsikoitu: ”Hankitaan meille koira”. Siukonen ihmettelee, miten paljon tilaa
arkkitehti haluaa veistokselliselle portaikolleen näyttelytilan kustannuksella,
tai kuinka moni haluaa sijoittaa talon keskelle puun. Erityisesti hän
ihmettelee laajoja ikkunapintoja ja niistä ulos tuijottavia hahmoja. Ikkunoista
loistaa etelä-eurooppalaista valoa, sikäläiset oletusasetukset, kun olivat
jääneet tietokoneessa päälle. Hahmot ovat kaikki nuoria ”onnen ja reippauden
perikuvia, pyörätuolia ei tarvitse kukaan”. Usein toistuvia hahmoja olivat
Alberto Ciacomettin Homme qui marche
ja Jeff Koonsin Balloon dog.
”Visuaaliset syyt ovat ilmeisiä: edellinen on niin langanlaiha, ettei tuki
näkymää, jälkimmäinen puolestaan kiiltää ja uhkuu hedonismia.” Sara Hildenin
museon arkkitehtikilpailun 472 ehdotusta on muuten nähtävillä tässä https://www.sarahildenkilpailu.fi/
. En laskenut koirien lukumäärää, sillä katsottuani 200 työtä väsähdin. On
löydettävä neula heinäsuovasta. Mahlamäellä kumppaneineen on homma edessä.
Laatujärjestelmäautomaatti 1998
Mutta nyt vitsinä. Ryhdyin lukemaan vanhaa juttuani
laatujärjestelmästä. Ryhtyi naurattamaan. Huh, nauraa nyt omille jutuilleen! Global
Quality Assurance. Olisiko siitä malli aivan uudelle kehitelmälle. Aivan
tekoälyavusteisesti. Pitäisi vaan löytää asiaankuuluva BIG DATA. Tämä
laatujärjestelmäautomaatti on laadittu vuonna 1998. Mitähän aikaa se oli? Mitä
silloin tapahtuikaan? Martti Ahtisaari oli neljättä vuotta presidenttinä, Mig
21 koneet hyllytettiin ja ensimmäiset Hornetit otettiin käyttöön, EU komissio
ilmoitti Suomen täyttävän EMU:n ehdot, Kiasma avattiin, Saddam Hussein katkaisi
valvontayhteistyön Irakissa, Bill Gates saa piirakan vasten kasvoja, Murole
teki Tallinnan joukkoliikennesuunnitelmaa, PLJ 1998 ehdotti Länsimetroa ja Bill
Clinton sai huutia seksuaalisesta kanssakäymisestään.
Niin siis juuri vuonna 1998 meille oli selvinnyt, että suunnittelun vanhat laatujärjestelmät olivat syntyneet kybernetiikan ja kaaosteorian luomassa viitekehyksessä. Ympäristön kemiallisfysikaaliseen muutokseen ja kansalaisten psykososiaaliseen tilaan oli suhtauduttu tietyllä varauksella, joskin tilanteen vaatimalla ymmärryksellä. Poliittisesti epävakaiset olot olivat puolestaan myötävaikuttaneet moniarvoisen yhteiskuntanäkemyksen syntyyn. Mikään ei kuitenkaan ollut ikuista. Maailma teknokratistui (teknorutistui) ja me sen mukana. Vanha ja turvallinen kotimaahan keskittynyt suunnittelun läiske oli päättynyt ja suunnittelusikalan ajat olivat ohitse. Kosketus ulkovaltoihin oli tuonut meille paljon hellityn lempinimen: Limited Planners Ltd. Olihan silloin saatu päätökseen Sirten ja Jufran erämaakaupunkien suunnitelmat itsensä Gaddafin toimeksiannosta.
Laatujärjestelmäautomaatti hankintatoimen avuksi 😉
Nyt olivat laatusertifikaatit todella tarpeen. Toimeen
ryhdyttiin, eikä aikaakaan, kun yhtiömme astui uuteen laatuajatteluun. Kaikki
tapahtui GQA:n myötä. (Global Quality Assurance). Tässäkin riemukkaassa
vaiheessa vakavasti ajattelevat piirit esittivät epäilyksensä. He arvelivat
mekanistisen ajattelutavan ja kaiken valon syövän mustan liekin ottaneen
vallan, sammuttavan valon, tuhoavan rakkauden ja estävän uudelleensyntymisen. Me
emme uskoneet valoa syövään mustaan liekkiin, uskoimme runouteen, rakkauteen ja
rohkeuteen. Ymmärsimme laatujärjestelmän sisältävän kaikki totuuden elementit.
Elämässä totuus ja valhe yhtyvät tavalla, joka lumosi meidät. Siksi olimmekin
huolellisia valheen elementin sijoittamisessa osaksi laatujärjestelmäämme.
Totuuden ja valheen etsijät, ne eivät pala tulessakaan. Sumean logiikan
ohjaamana astuimme uudistuksen tielle. Halusimme välineen, jolla pystymme
jalostamaan meille annettua kulttuuriperintöä. Olimme siis luomassa
poikkikulttuurista, monitieteistä, ekotiedostavaa ja sosiokyberneettistä laatujärjestelmäautomaattia. Tällä
automaatilla jokainen tilaaja, suunnittelija ja päätöksentekijä vapautuvat
luovaan työhön. Ihminen voi silloin keskittyä hukkuneen paperin etsimiseen,
kokouksissa istumiseen, älyn kehittämiseen tietokonepokeria pelaamalla ja mikä
tärkeintä: uusien organisaatiomallien kehittämiseen. Uuden polven automaatti
toimii järjestelmätasolla ns. oppivan koneen periaatteella. Konetta käyttävien
henkilöiden laaja viisaus kasautuu koneen tekoälyn solmukohtiin. Tämä
ominaisuus mahdollistaa laatujärjestelmän kaksisuuntaisen toimintatavan - oppia
ja opettaa. Laatuautomaatin käyttäjälle selviää jo ensikosketuksella
asiantuntijajärjestelmän lahjomattomuus.
Circular reference
Tavoitteenasettelun ja työprosessien yleisin vitsaus
circular reference tulee automaatin avulla ehdottomasti torjutuksi.
Laatuautomaatin valikkojärjestelmä on hierarkkinen. Muodonanto on yhdyskuntasuunnittelun
tärkeimpiä ja arvostetuimpia vaiheita. Valitsemme siis ensin aihion
perusmuodon. Se voi olla kerrosvoileipä,
sipuli, yhtyvät spiraalit tai rengas. Projektikohtaisen laatutavoitteen
voit sitten kohdistaa itsellesi,
ihmisille, tilaajalle tai jumalille. Kulttuuriperintöön liittyvä
priorisointitaso on tuiki tärkeä. Sinulla on mahdollisuus valita aineeton perintö, luonnon perintö,
ihmisyyden perintö tai ihmisten kätten työt. Nykyhetken läpimenokriteerin
valinta on seuraavana vuorossa. Voit valita
teknostruktuurin, poliittisen tahdon,
kansan tarpeet tai kestävän kehityksen. Sitten siirrymme arvomaailmoista
tieteen pariin. Mallintamisperiaatteeksi voit valita trendin, suuret syklit, sumean logiikan tai kaaosteorian.
Multiregressioteoria mahdollistaa nyt tasalaadun,
tasapainon, tasa-arvon tai tasapäisyyden vaihtoehdot. Vihdoin ja
ratkaisevana valintana voimme lyödä lukkoon laskenta- ja arviointiperusteet.
Vaihtoehtoina ovat sosioekonomia,
sosiologia, ekologia tai kulttuuri. Laatuautomaatti on nyt valmis
toimintaan. Voit vielä valita eräitä optioita, kuten: Ignore all fatal errors.
Olemme nyt tekohengittäneet tämän mahtavan työkalun ja aiomme anoa apurahayhteisöiltä kuten Suomen akatemialta, ulkoministeriöltä ja Euroopan komissiolta sille oikeutetusti kuuluvaa rahoitusta. Tulemme käyttämään sitä Saharan metsityksen lisäksi Marsin asuttamisen suurisuuntaisiin suunnitteluhankkeisiin. Ohessa voimme torjua Tallinnan tunnelin ja Pisara- radan fataaliset virheet. Tämä tekoälyjärjestelmä takaa sen, ettemme enää koskaan joudu nykyisin niin tavanomaiseen tilanteeseen: CIRCULAR REFERENCE!
Liikenne-ennusteista sen verran, että 30 vuotta sitten piti kunnanrajan ylittävää liikennettä olla 7 %, jotta se voidaan rakentaa yleisenä tienä.
VastaaPoistaKehä kakkosen suunnittelussa vuonna 1987 saatiin kustannusarvioksi 610 milj. markkaa välille kt51- mt 110. Se piti alunperin rakentaa katuna, mutta eihän siihe kaupungin rahat olisi riittäneet.Mietin asiaa. Laitettiin kirje Tvh;lle, jotta voitaisiinko se rakentaa yleisenä tienä, kun sillä on 8,1 % kunnan ylittävää liikennettä. Ajatus ja liikennemäärä tuli mieleeni Tapiotorin yläkerran kaljakuppilassa. Päätös tuli kuukaudessa v. muistaakseni lokakuussa v.1987, jotta hanke voidaan rakentaa yleisenä tienä. Normaali hatusta vedetty ennuste auttoi. Tosin kehä kakkonen ei tänä päivänäkään juuri ylita kunnanrajaa.