como? kuinka? COMO

Como sijaitsee Italiassa Lombardian maakunnan pohjoisosassa Como-järven rannalla. Como-järvi on yksi Alppien eteläpuolella sijaitsevasta viidestä järvestä. Esialppien jyrkät rinteet kohoavat Comon rannoilta. Comon kaupungin perusti Julius Caesar. Hän määräsi kaupungin, tai roomalaisen linnoituksen, leirin, kaupungin, castrum romanumin, rakennettavaksi järven rantaan täytetylle alueelle. Kaupungin nimi oli Novum Comum. Paikka oli tärkeä, sillä Comon kautta vedettiin kulkureitti Eurooppaan. Kuka sanoo että logistiikka on tämän päivän keksintö? Tämä reitti pitkin Como-järven rantaa oli nimeltään Via Regia. Rooman sotajoukot ja byrokraattien joukot käyttivät sitä reittinään Suuren Rooman valtakunnan valloitusmaihin. Se oli myös kaupan ja sen myötä kaiken kansainvälisen kanssakäymisen yksi tärkeä reitti.

Sijainti ja kulkureitin avainasema synnyttivät hallintaan liittyvää kiinnostusta. Como-järven seutu oli roomalaisvallan alla 600-vuosisadalle. Sitten longobardit tunkeutuivat etelään. He olivat paljolti bavareja ja frankkeja. Longobardien eli lombardien valta päättyi vuonna 770 kun Kaarle Suuri (Charlemangne) liitti Pohjois-Italian karolingi-imperiumiin.

  

Kaarle Suuri eli Charlemagne hallitsi Eurooppaa 800-luvun vaihteessa. Comon seutu ja koko Lombardia liitettiin silloin hänen imperiumiinsa.

Tuhat vuotta myöhemmin eli vuonna 1700 Como kuului Itävalta-Unkarin eli Habsburgien valtakuntaan. Itävallan valtapiiristä Comon seutu vapautui Italian sodassa 1859. Sotaa käytiin ranskalaisten ja sardinialaisten toimesta Itävaltaa vastaan. Giuseppe Garibaldi oli mukana sotimassa vapaaehtoisjoukkoineen. Hän soti vielä monilla tantereilla ja hänestä tuli Italian kansallissankari. Itävallan valta Italiassa päättyi ja Italia ryhtyi yhdistymään.

Como järven eteläkärjessä sijaitseva Comon kaupunki on Julius Caesarin perustama castrum romanum. Täältä avautui yksi tärkeistä kulkureiteistä Alppien yli. Nyt ruutukaavan ihannoituna etsikkoaikana (viittaus Soininvaaraan ja Särelään) on kiinnostavaa tarkastella hieman enemmän Comon roomalaiseen leiriin perustuvan ruutukaupungin mitoitusta.

Italia on ollut julkisuuden valokeilassa Välimeren yli tulvivan siirtolaisuuden vuoksi. Vertailtaanpa nyt Italiaa ja Comoa Suomeen ja Lahteen. Como ja Lahti ovat samantapaisia lähikaupunkeja. Molemmissa on väkeä vajaat 100000 asukasta. Matka-aika Comosta junalla Milanoon on 1 tunti. Lahdesta Helsinkiin pääsee junalla 45 minuutissa. Ulkomaalaisten määrässä näyttää todella olevan suuri ero. Comossa 1000 asukkaasta 140 on ulkomaalaisia. Lahdessa suhdeluku on 40. Koko Italiassa ulkomaalaisten suhteellinen osuus on kaksinkertainen Suomeen verrattuna.

Ulkomaalaisten kansalaisten jakauma Italiassa on aivan erilainen kuin meillä. Meillä virolaisten osuus ulkomaalaisista on noin 19 % ja venäläisten noin 16 %. Ruotsalaisten ja somalien johdolla mennään sitten alle 5 %:in tuntumassa. Comossa filippiiniläiset ovat selkeä johtoryhmä 11 %:lla. Seuraavina ovat turkkilaiset ja romanialaiset. Kiinalaisia on 3 %. Se on sama suhdeluku kuin Suomessakin.

Eurostat tilastot osoittavat Comon kuuluvan Euroopan voimakkaaseen tuotantoalueeseen. Samaan tuottavuustasoon yltää Suomessa vain Uusimaa. Norjassa öljyteollisuus antaa tuottavuutta kaikille seuduille. Ruotsissa Kiirunan kaivosteollisuus näkyy selkeästi. Kuvassa tumma sininen kertoo GDP per capita ostovoimalla korjattuna oleva yli 25 % EU 28 keskiarvon yläpuolella, vihreät värit kertovat EU:n keskiarvosta 10 % alle tai päälle.

Kuva esittää kotitalouksien käytössä olevat tulot asukasta kohti ostovoimalla korjattuna NUTS-alueittain. Suomessa hajonta on pieni Italiaan verrattuna. Pohjois-Italiassa on kuitenkin alueita, joiden tulotaso on suurempi kuin missään Suomessa.

Tarkastellaan kaupunkia

Comon vanha roomalaisen leirin ”piirustuksilla” rakennettu keskusta on ruutukaavaihmisten unelma. Roomalaisen sotilasleirin peruskoko oli 400 x 600 metriä. Tälle alueelle piti saada mahtumaan 35000 miestä ja 15000 eläintä. Olisiko tuosta malliksi meidän kaupunkitaistossamme? Hevosten, muulien ja muiden eläinten määrä leirissä on lähellä meidän parkkipaikkaongelmaamme. Eläintiheys oli 400/1000 asukasta, eli siis vastaa täysin meidän autopaikkatarvettamme. Tosin hevonen ei vaadi aivan tuota 15 neliötä per yksilö.

  

Hevosten ja muulien parkkeerausongelma oli roomalaisella sotilasleirillä varsin huomattava. Eläintiheys oli 400 eläintä per 1000 leiriläistä.

Tarkastellaan hieman Comon roomalaisen sotilasleirin päälle rakentunutta kaupunkia. Alueen mitat ovat 500 x 800 metriä. Alueella on 50 korttelia. Kortteleiden koko on keskimäärin 150 x 80 metriä. Koko alueen pinta-ala on 0,4 km2 eli 40 hehtaaria. Katujen leveys on yleensä 5-6 metriä. Katuja on 10 kilometriä ja niiden pinta-ala on noin 6 ha. Laajempia aukioita on noin 1,5 hehtaaria. Muurien läheisyydessä on vanhan vallihaudan vaatima tila sekä riittävä ampumasektori. Korttelimaata on 45 hehtaaria ja kerrosalaa yhteensä noin 1 miljoona kerrosneliömetriä. Kadut ovat kapeita ja aukiot pieniä. Puistoja on vain vanhojen muurien äärellä. Kysymys kuuluu: olisiko tällainen malli sopiva meidän uusille ruutukaavaihanteille? 

 Comon keskustakorttelit ovat roomalaisen sotilasleirin pohjalta syntyneet. Alueen aluetehokkuus on noin ea=2,2. Korttelitehokkuus normaaleissa keskustakortteleissa on noin ek=3,4. Puistojen ja vapaa-alueiden vähäisen määrän korvaavat loisteliaat sisäpihat. Alueen talot ovat 3-4 kerroksisia. Katukerrosta ei käytetä asumiseen. Noin kaksi kolmasosaa katutasosta on kivijalkakauppojen ja ravintoloiden käytössä. Nykyisin ”Citta Murata” –alueella on noin 5000 asukasta. Teoreettinen asukasluku 100 vuotta sitten on saattanut olla 25000 asukasta. Ennen toista maailmansotaa luku on saattanut olla 15000 asukasta. Jos ajattelemme nykyaikaa ja ”uutta kaupunkia” -tämän kaupungin periaatteilla- voitaisiin saavuttaa asukasluku 13000 asukasta. Silloin asukastiheys olisi huippuunsa hyvä eli 30000 asukasta per km2. Unelma!

Nykyinen tilan kokonaisjakautuma näyttää tällaiselta. On terveellistä jos vertaat tätä jakautumaa meidän kaupunkeihimme.

Comon keskustan katutila soveltuu vain kävelyyn ja pyöräilyyn. Ja tämä soveltuvuus on huipputasoa.

  

Comon keskustan sisäpihoissa on valtaisaa kiehtovuutta. Ne kohottavat ihmisen ja asukkaan arvoa.

Olisiko tästä esimerkiksi ja innoittajaksi?

Kaiken tämän lopuksi on syytä todeta, että Comon kaupunki on kaikilta nykyaikaisilta osiltaan vain tavallinen italialainen kaupunki ilman mitään rakennuskulttuuriin liittyvää arvoa – aivan kuin meidän kaupunkimme. Kaikki kauneus ja harmonia syntyi jo useita sukupolvia sitten. Sen jälkeen kaikki on vain disharmoniaa. Mutta haaveilua ei liene kielletty kaupunkiympäristön suhteen. Siis jos haaveilemme Comon mallista. Olisiko siinä jotain viisautta ”autottoman” kaupunginosan suunnittelulle? Eipä se tainnut juuri tässä blogissa ratketa, mutta saattoi jäädä takaraivoon.

Aivan loppujen lopuksi pahan hyvä

Il Duce, Italian diktaattori Benito Mussolini tapettiin italialaisten partisaanien toimesta vuonna 1945, toisen maailmansodan päätösvaiheessa, aivan tässä Comon lähistöllä. Mussolinin jälkiä tässä kaupungissa on Casa del Fascia. Ehkä tuo Italian modernistin, arkkitehti Giuseppe Terragnin talo on ainoa moderni rakennus, joka tässä kaupungissa kiehtoo.  Muutoin kiehtoo vain Julius Caesarin roomalaisen leirin paikalle rakentunut keskusta.