lauantai 9. huhtikuuta 2016

Hurjia puheita Malmin puolesta ja vastaan!

Malmin lentokentän murheellinen tarina pakottaa jälleen tarttumaan aiheeseen josta ei kunnian kukko laula. Miksi eläkeläinen ei saa rauhassa katsoa sitä kaikkea hyvää, jonka nykyinen polvi, niin päättäjät kuin päätöksenteon valmistelijat meille tarjoilevat? Ei, on ärsyynnyttävä ja ryhdyttävä vastustamaan ja arvostelemaan niitä jotka nyt kantavat vastuun. Se hieman harmittaa, sillä näin voi pilata oman maineensa myönteisenä miehenä. Heh, heh! 

Tässä nyt sitten ihmetellään puhtaaksi pestyn kaulan kanssa tuota Malmin lentokentälle saatua tunnustusta ja samalla varoitusta. Europa Nostran asiantuntijoiden mukaan Malmi kuuluu yhtenä seitsemästä Euroopan uhanalaisimpiin rakennushistorian perintökohteisiin. Esimerkkeinä muista uhanalaisista ovat Venetsian laguuni ja Patarein vankila Tallinnassa. Valtuuston kokouksessa ystäväni Kaarin Taipale viittasi kintaalla Europa Nostralle – sanoi heitä lobbareiksi lobbareiden joukossa. Niinpä sitten Helsingin valtuusto päätti, ettei 13000 kaupunkilaisen kannattaman kansalaisaloitteen toivomusta tarvitse edes tarkemmin käsitellä uudelleenvalmistelun muodossa. Hyvän ehdotuksen oli tehnyt valtuutettu Björn Månsson. Demarit, vasemmisto ja vihreät olivat lähes yksimielisinä Malmia kaatamassa, kokoomus meni kahtia, vain ruotsalaiset säilyttivät selkeän linjan - olisi vielä tutkittava. Jaa kyllä Yrjö Hakanen piti yksimielisen ryhmänsä mainion säilyttämistä puoltavan puheenvuoron. Ännestys päättyi 55-29 kansalaisaloitteen hyllyttämiseen. Näin toimii vuorovaikutus. Malmin lentokentän säilyttämistä puoltavan adressin on muuten allekirjoittanut 70000 kansalaista. Minä olen yksi allekirjoittajista.

Ystäväni puhuvat hurjia. Luin juuri ystäväni Tapani ”Susi” Launiksen tekstiä. Hän tuomitsi lähes kaiken mitä viime aikoina on suunnittelurintamalla tehty. Hän mainitsee ylimitoitetut asukaslukutavoitteet, keskuspuiston kavennukset, kaupunkibulevardit, Töölönlahden hotellihankkeet, HIFKn ja muiden spekulatiiviset bisneshankkeet, Malmin lentokentän ja Vartiosaaren asuttamisen. Toinen ystäväni Mattikoo ilmoitti yhtyvänsä Susi Launiksen kantaan. Kuuntelin myös kolmannen ystäväni Kaija Santaholman ankaran radiohaastattelun. Hän ei juuri löytänyt mitään hyvää nykymenosta. Olen myös lukenut neljännen ystäväni Ilpo Aarnialan tekstejä hänen blogistaan https://hulluarkkitehti.fi/ . Olenko valinnut ystäväni väärin vai ovatko he minun tavoin jo liian vanhoja ymmärtämään?

Aidan toisella puolella – virkavaltaa vastaan!
Ystäväni Maija Kairamo pysyy sitkeänä. Maija, tunnettehan Maijan? Maija on Katajanokan kanavan pelastaja sekä Alvar Aallon Viipurin kirjaston pelastaja! Hänellä olisi vielä yksi pelastettava. Siksi hän kirjoittaa Helsingin kaupunkisuunnittelulautakunnalle esittämässään valituksessa tekeillä olevasta yleiskaavasta: ”Vastustan Malmin lentokentän muuttamista asuinalueeksi.”
Maija Kairamo osallistui syntymäpäiväseminaariini vuonna 2004. Hän sanoi: ”Tässä jutussa on nyt ollut sellaista ammattimaista puhetta, mutta minä olen ollut Penan kanssa oikeastaan aina siellä toisella puolella, virkavaltaa vastaan. Nyt aion edelleenkin viekoitella Penan tuota virkavaltaa vastaan. Olen kirjoittanut runon:

Alussa oli NeKusTo
Smith ja Polvinen
Katajanokan kanava
elämän mittainen ystävyys
nyt nousuun Malmilta.”

Arvasiko kukaan että Maijalla oli taka-ajatus ja visio? Arvasiko kukaan että Maijasta on tullut ilmailun harrastaja? Maija halusi pelastaa jo toistakymmentä vuotta sitten Malmin lentokentän Helsingin kaupungin byrokratian kynsistä.

Nyt 12 vuotta tuosta ajasta hän on siis vieläkin sinnikkäästi mukana – ja vieläkin houkuttelee minua tuohon minulle niin vastenmieliseen (!) ”sinne toiselle puolelle” – virkavaltaa vastaan.

Maija on jo pelastanut Katajanokan kanavan ja Viipurin kirjaston, puhumattakaan monista keskiaikaisista kirkoista. Nyt olisi vielä pelastettava Malmin lentokenttä!


Valtiovalta puhuu
Laitetaanpa nyt tähän mielipidekirjoituksen faktat ojennukseen:
”Valtion päätökset vetäytyä Malmin lentokentältä laillisia ja lopullisia”
Liikenne- ja viestintäministeriö antoi tiedotteen 5.10.2015
       Helsinki-Malmin lentoaseman tilanne on liikenne- ja viestintäministeriön osalta loppuun käsitelty. Vuonna 2014 tehtyjen päätösten mukaisesti valtio vetäytyy toimintoineen Helsinki-Malmin lentoasemalta vuoden 2016 loppuun mennessä…
       Liikenne- ja viestintäministeriö on selvittänyt Helsinki-Malmin tilannetta moneen kertaan viime vuosien aikana…
Tiedotteensa mukaan ministeriön tavoitteena on ollut vahvistaa Helsingin seudun toimivuutta ja kilpailukykyä, lisätä seudun asuntotuotantoa ja sen edellytyksiä. Hallitus päätti 3.4.2014 julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2015-18. Siinä linjattiin, että Malmin lentokenttä otetaan asuntokäyttöön ja että valtion toiminnot lopetetaan kenttäalueella mahdollisimman nopeasti, viimeistään vuoteen 2020 mennessä.


Finavian hallitus vuosikymmenen alusta, silloin kun päätöksiä tehtiin ja johdannaisia kehiteltiin: Antti Vehviläinen vpj, logistiikkajohtaja, Soili Suonoja pj, kauppaneuvos, Pirkko Juntti, varatuomari, Harri Pynnä, varatuomari, Rita Linna, hallitusneuvos, Pauli Manninen, maisteri – ei yhtään insinööriä!


Se oli Suomen hallitus joka päätti - Helsingin neuvosta?
Malmin lentokentän lopettamisen sanotaan tapahtuneen alkujaan Finavian päätöksellä. Ajattelin että siinä onkin nyt meillä varsinainen sylttytehdas. Ajattelin että lopettamispäätös tehtiin ehkä saman Finavian hallituksen toimesta, joka myös onnistui ottamaan kuuluisat johdannaiset ja aiheutti samalla runsaan 30 miljoonan tappiot tälle valtion omistamalle laitokselle. Kyllä siinä tasapainotuksessa olivat tarpeen Helsingin kaupungilta saadut rakennusten myyntitulot 12 milliä. Ryhdyin myös tutkimaan hallituksen kokoonpanoa. Havaitsin yllätyksekseni että Finavian hallituksessa on vain yksi varsinaisesti logistiikan asiatuntija. Hän on hallituksen monivuotinen varapuheenjohtaja, nykyisen Liikenneviraston pääjohtaja, Antti Vehviläinen. Antti on siis osallistunut sekä johdannaispäätöksiin että Malmin lentokentän lopettamispäätöksiin. Tämä on hieman tulenpalava yhdiste! Mutta Finavia ei Malmin suhteen taidakaan olla varsinainen päätöksentekijä vaikka lentoaseman lopettamista ajavat näin väittävät. Todellinen päätöksentekijä on Liikenne- ja viestintäministeriö. Saattaisiko olla niin että ystäväni liikenneneuvos Anni Rimpiläinen on sylttytehtaan promoottoreita? Anniko tämän synnin valmisteli? Varsinainen päätös tuli kuitenkin valtakunnan hallituksen kehysriihessä 2014. Ketkä mahtoivat olla ne vastuulliset ministerit jotka ottivat kantaa Malmin tulevaisuuteen.  Pääministeri Jyrki Katainen – varmaankin, valtionvarainministeri Jutta Urpilainen tietysti, vai oliko Antti Rinne jo remmissä, puolustusministeri Carl Haglund – varmasti, liikenne- ja kuntaministeri Henna Virkkunen tietysti, mutta kulttuurisuojelusta oli kysymys, siispä Pia Viitasella on täytynyt olla sormensa pelissä, hän vastasi myös asuntoasioista. Kehysriihen päätösten suhteen puhenaisena oli  kuitenkin Paula Risikko, hän oli sosiaali- ja terveysministeri - hieman outoa. Ja niitiksi vielä ihmettely elinkeinoministerin roolista? Hänellä on täytynyt olla erityistä kiinnostusta Malmin säilyttämisen suhteen. Hän oli Jan Vapaavuori. Nyt taisi tärpätä?

Mitkä ovat perusteet?
Otan esimerkiksi Paavo Arhinmäen puolesta ja vastaan kommentteja – lyhennettynä. Havaitsen hänen mielipiteensä edustavan yleisiä harhaluuloja. Ne ovat: Väite: Rakentamalla paljon asuntoja voitaisiin synnyttää kohtuuhintaisuutta. Vastaväite: Asunnon hinta markkinoilla muodostuu sijainnista, kalliit esirakentamiskustannukset nostavat hintaa, itse talo maksaa aine ne kohtuulliset 2500 euroa neliötä. (Veronmaksajat voivat tukea vähävaraisia asunnonhankkijoita, asunnot kuitenkin palautuvat jossain vaiheessa markkinoille). Toinen väite: Malmin alueella on mahdollisuus rakentaa uusia asuntoja 20000-25000 asukkaalle. Vastaväite: Malmin lentokentän ympäristössä asuu nykyisin 10000 ihmistä. Jos kenttä hävitetään, uusia asuntoja voidaan rakentaa 12000 asukkaalle, jos yksi kiitotie säilyy uusia asuntoja voi rakentaa 6000 asukkaalle.

Valtuustossa puhuivat, että jopa 30000 ihmistä menettää mahdollisuuden jos Malmilla säilyy lentotoiminta. Tämä on ainakin nyt väärin. Lähempänä totuutta on että jos Malmilla säilyy lentotoiminta niin 6000 ihmistä menettää asumisen mahdollisuuden tällä alueella.

Helsingin kaupungin yleiskaava-aineistossa esiintyvä kuva Malmin lentokenttäalueen kehittämisestä

Paavon ”lentokenttä hävitettävä”
Paavo Arhinmäki kirjoittaa 27.3.2015 blogissaan kenttää vastaan näin: ”Helsingin suurimpia ongelmia on asumisen kohtuuttoman korkea hinta. Isolla osalla ihmisistä menee jopa yli puolet käteen jäävistä tuloista asumiskustannuksiin. Kohtuullista olisi korkeintaan neljäsosa. Jotta asumisen hintaa saadaan painettua alas Helsingissä, pitää rakentaa paljon lisää asuntoja… Esimerkiksi Kivinokka, Mustavuori, Keskuspuisto ja Vartiosaari ovat alueita, joita haluan säästää. Minulle on tärkeää, että nykyisten ja tulevien asukkaiden kannalta tärkeät luonto- ja virkistysalueet lentoaseman ympäriltä säilytetään. Rakentamisen tulee rajoittua lähinnä lentoaseman tällä hetkellä aidatulle alueelle… Joidenkin suunnitelmien mukaan Malmin lentoaseman alueelle on mahdollista rakentaa koti jopa 20 000-30 000 asukkaalle hyvien joukkoliikenneyhteyksien ja palveluiden ääreltä. Näin mittava rakentaminen on tuskin mahdollista, jos halutaan samalla säilyttää asemaa ympäröivät lähivirkistysalueet.”

Paavon ”lentokenttä säilytettävä”
Paavo Arhinmäki kirjoittaa 27.3.2015 blogissaan kentän puolesta näin: ”Monet kaverini muistelevat, miten he nuorina polkivat fillareilla Itä- ja Pohjois-Helsingistä katsomaan lentokoneiden nousuja ja laskeutumisia Malmin lentoasemalle. Heille kentässä on paljon nostalgia-arvoa. He haluaisivat jo ihan fiilispohjalta säilyttää aseman. Monelle erilaista lentotoimintaa harrastavalle Malmi on ihanteellinen paikka. Se sijaitsee noin 15 kilometrin päässä Helsingin keskustasta. Sinne pääsee myös joukkoliikenteellä. Kuka nyt vapaaehtoisesti haluaisi siirtää harrastuksena 50 kilometrin päähän? Lentoaseman ympäristö on lähiseudun asukkaille tärkeä alue lenkkeilyyn, hiihtoon ja virkistäytymiseen, myös monille ystävilleni. He haluavat säilyttää nämä mahdollisuudet myös tulevaisuudessa. Ymmärrän hyvin miksi näillä perusteilla vastustetaan Malmin lentoaseman muuttamista asuinalueeksi…

Malmilla on suoritettu vaihtoehtoisia selvityksiä ilmailutoiminnan jatkamiseksi. Tässä kuvassa näkyvät kiitotien vaihtoehtoiset suuntausmahdollisuudet. Jos valita pitää niin valitaan tuo vasemmanpuoleinen

Omahistoriakatsaus
En ollut paikalla silloin kun Malmin lentoasema vihittiin 15.5.1938. En ollut myöskään paikalla silloin kun Louis Armstrong saapui Malmille 11.10.1949. Saatikka että olisin ollut paikalla silloin kun 28. toukokuuta 1987 Mathias Rust lähti pienellä koneellaan kohti Kremliä ja Punaista toria. No enpä tietenkään, sillä en ollut koskaan elämässäni käynyt Malmin lentokentällä – ennen tätä päivää. Minun lentävä elämäni alkoi vuonna 1964 matkalla Ouluun. Kone lähti Seutulan lentokentältä. Lentokone oli DC 3 Dakota ja matka kesti 2 tuntia. Lentoemännät olivat ihania. Tuo konetyyppi pian katosi ja lentomatkat suoritettiin Convair Metropolitanin oikeissa ”lentokonetuoleissa”. Seutulan lentoterminaali oli tuohon aikaan puisessa yksikerroksisessa valkoiseksi maalatussa parakissa. Hommassa oli kodikkuutta ja ruskeissa nojatuoleissa imevää tunnelmaa.

Malmin lentokenttään liittyy paljon kiinnostavaa aikalaishistoriaa. Minä en kuitenkaan ole ollut paikalla, sillä kävin Malmilla ensimmäistä kertaa elämässäni juuri tänään – vai oliko se eilen? Havaitsin kenttäalueella ja Tattarinsuolla paljon yhtäläisyyttä: ihanaa karheutta. Juuri tuollaisia paikkoja kaupungissa pitää olla. Kuvassa on Louis Armstrong juuri Helsinkiin saapuneena 11.10.1949. Kaleva lentokone on kuvattu Malmin vihkiäispäivänä 15.5.1938. Samainen kone ammuttiin alas matkalla Tallinnaan 14. kesäkuuta 1940. Ampujina olivat neuvostoliittolaiset pommikoneet. 9 ihmistä sai surmansa. Kolmannessa kuvassa on koneessaan saksalainen Mathias Rust joka 28. toukokuuta 1987 suuntasi pienen Cessnansa Punaiselle torille. Kuvassa kone on juuri laskeutumassa. Tulipa testattua sotilasvallan ilmavalvonta. Ihme!

Maailmassa on monia citykenttiä. Näytän tässä nyt mittakaavan vuoksi pari esimerkkiä Malmin rinnalla. Bromma Tukholmassa ja London City Lontoossa ovat hyviä esimerkkejä säilyneistä citykentistä. Vasemmalla ylhäällä on kuva Tripolin kentästä. Se oli vanha amerikkalaisten lentotukikohta Wheelus. Nyt kun keskinäisissä taisteluissa ovat tuhonneet varsinaisen lentokenttänsä, varakenttänä ja sotilaskäytössä ollut ja lakkautettavaksi tarkoitettu kenttä on udelleen käytössä. Kaikilla kentillä on muuten asutusta varsin lähellä kiitorataa.

Hieman nostalgialla muistelen aivan omakätisesti tekemääni citylentokentän uudelleenkäyttösuunnitelmaa Tripolissa. (Höpsis, en nyt tuota hienoa digikuvaa tehnyt itse!)  Alueelle oli tarkoitettu sijoitettavaksi asutuksen lisäksi mm. tiedekeskus, huvipuisto, golfkenttä, jalkapallostadion ynnä erilaisia urheilutiloja. Nytpä alue on sitten jälleen lentokenttänä. Oli hyvä olemassa kriisin tultua.

Minä nyt harrastelen asukasmääriä
Ryhdyin katselemaan Malmin lentokenttäaluetta hieman tarkemmin. Pääradan itäpuoleisella alueella Malmin kentän ympäristössä asuu tällä hetkellä noin 10000 asukasta. Heistä asuu pääosa eli 6000 henkeä Ala-Malmilla. Helsingin piirijaossa Malmin lentokentän peruspiirin alueella asuu 2500 asukasta. Osa Tapanilan peruspiiristä tulee radan itäpuolelle. Alueella asuu noin 1200 henkeä. Tattarinsuon takana, Alppikylässä Lahdenväylän varrella asuu vielä noin 500 asukasta. Yhteensä siis radan itäpuolisella alueella asuu hieman päälle 10000 asukasta. Pääradan länsipuolella, Ylä-Malmilla ja Tapaninvainiolla on noin 15000 asukasta. Yhteensä siis Malmin aseman ja miksei myös uuden ”lentokenttä-Malmin” vaikutusalueen asukasluku kokonaisuudessaan on tällä hetkellä noin 25000 asukasta.

Ryhdyin ihmettelemään Malmia. Alkutöikseni piirtelin kartalle kaikki Helsingin viheralueet ja käytävät – vähän Vantaata ja Espootakin. Tuli sinne myös Raide-Jokeri ja Länsimetro. Pisara lipsahti aivan vahingossa, sitä en tarkoittanut! Helsinki on mahtava kaupunki. Helsinki on todellinen puutarhakaupunki. Katsokaa tuota viherryöpytystä! Pidetään se sellaisena. Se olisi kilpailukykyä. Malmilla on tuossa pyörteessä hieno sijainti.

Nyt kysymme mitä tulevaisuus voisi tuoda tullessaan. Tarkastelen tässä nyt vain radan itäpuolta, eli aluetta joka on lentokentän ympäristössä. Siis sitä aluetta, joka valtuuston päätöksen mukaisesti olisi muodostettava uudeksi puutarhakaupunkimaiseksi alueeksi lentokentän toiminnan päättyessä. Olen laskenut alueelle kaksi vaihtoehtoista tulevaisuutta. Toinen niin että kenttä häipyy, toinen niin että kenttä säilyy. Säilyvällä kentällä olisi vain yksi kiitorata pohjois-eteläsuunnassa.

Malmin lentokentän lähiympäristössä pääradan itäpuolella asuu tällä hetkellä hieman päälle 10000 asukasta. Mukana laskelmassa ovat Ala-Malmi, itse lentokentän alue, radan itäpuolinen Tapanilan pala, Alppikylä Lahdenväylän varrella sekä nykyisin tyhjä puistomainen alue Suurmetsäntien varrella Puistolan eteläpuolella. Tietysti alueella ovat vielä Tattarinsuon ja Tattarinharjun teollisuusalueet. Niillä kuitenkin asuu vain 19 ihmistä. Ala-Malmiin kuuluu myös Malmin hautausmaa, siellä on haudattuna 200000 vainajaa. Tiheydeksi saamme 300000 vainajaa per km2. Melko hulppeata! Nämä luvut eivät ole mukana minun laskelmissani. Alempi kuva on kaupunkisuunnitteluviraston yleiskaava-aineistosta.

Varsinaiselle lentokentän alueelle mahtuu melkoisen tiiviin kaupunkirakentamisen konseptilla nykyisen 2500 asukkaan lisäksi vielä 7500 asukasta. Tiheys olisi silloin 6000 asukasta per km2. Se on sama kuin nykyisin Lauttasaaressa, Aurinkolahdessa tai Eirassa. Onko hyvä? Alppikylässä väkimäärä nousisi 2000 paikkeille. Siellä tiheys olisi 5500 asukasta/km2. Tapanilan itäosa ja Ala-Malmi tiivistyisivät. Yhteensä niillä alueilla asuisi tulevaisuudessa 9000 asukasta. Se on 2500 asukasta nykyisen päälle. Asukastiheys olisi 4000 as/km2. Näin siis kentän poistuessa alueen väkimäärä nousisi 22000 asukkaaseen. Sehän onkin sama luku kun sanovat mahdollisuutena. Sellaisesta luvusta valtuutetut puhuivat. Ainoa juttu on se että alueella asuu jo nyt 10000 asukasta. Uusia olisikin siten vain 12000 asukasta. Jos taas kenttä säilytettäisiin yhden kiitoradan vaihtoehdolla, väkimäärä ei nousisi näin korkeaksi. Se jäisi 6000 asukasta pienemmäksi. Yhteensä väkeä mahtuisi 16000 henkeä. Ero syntyisi kokonaisuudessaan Malmin lentokentän peruspiirissä. Muut kuvatut alueet voidaan rakentaa molemmissa vaihtoehdoissa. Joku tässä nyt mättää. Onko annettu informaatio ollut virheellistä tai sitten sitä ovat minun laskelmani? Luulen että minun laskelmissani on asenteellisuutta. Olen myös varma että byrokratian laskelmissa on sama vika.

Tämä kuva nyt osoittaa Malmin lentokenttäalueen ja sen lähiympäristön väestönkasvun mahdollisuuksia. Nyt asukkaita on 10000. Jos kenttä häipyy, asukkaita voisi olla 22000 henkeä. Muuten tämä luku ei ole ”puutarhakaupunkia”. Tässä laskelmassa Ala-Malmilla on 4000 asukasta/km2 ja uusissa lentokenttäkortteleissa 6000 asukasta/km2. Jos kenttä saa säilyä – niin kuin toivon – asukasluvuksi voisi tulla 16000 asukasta. Se on tuo keskimmäinen tolppa yllä olevassa kuvassa.


Niin, tässä sitä nyt ollaan uudemman kerran puhtaaksipestyn kaulan kanssa. Laitan vielä lopuksi kuvan näistä rakentamisvaihtoehdoista. Nykyisin alueella on hieman päälle 10000 asukasta. Jos kentällä säilytettäisiin yksi kiitorata väkeä mahtuisi 16000 asukasta. Jos sitten ilmailuväki kaikkine ihanine hangaareineen  heitetään ulos Helsingistä väkeä mahtuisi 22000 henkeä.
Heistä uusia asukkaita olisi 12000 henkeä. Enemmänkin tietysti mahtuisi, mutta silloin emme voisi puhua puutarhakaupunkiurbanismista. Silloin puhuttaisiin kompaktikaupungista ja se taas onkin minun alaani. Mutta ei Malmilla – Please! Olen huippuunsa iloinen siitä, että tuo ihana aaltopeltihalliteollisuus ja romukauppa on säilytetty kaikissa esitetyissä suunnitelmissa. Se on tämän alueen kuohukermaa..


27 kommenttia:

  1. Kiitos kovin moneen suuntaan haarautuvasta kirjoituksesta.

    Malmin kenttä on olemassa oleva infraresurssi, jonka säilyttäminen ja käyttö pitäisi määritellä valtakunnallisena alueidenkäytön tavoitteena.

    Malmin tarpeellisuutta varakenttänä, tulevaisuuden uusia energialähteitä käyttävien ilma-alusten satamana sekä myös sotilaallisista syistä (Zaventem-riski) ei tarvinne perustella.

    Miksi ei muualle? Malmin erityispiirteenä on kulttuurinen ainutlaatuisuus, eli sitä ei voi korvata vastaavilla teknisillä ominaisuuksilla varustetulla laitoksella.

    Kaikki arvoympäristöt, olivat ne sitten rakennettuja tai luonnontilassa, ovat ihmisten koettavissa kulttuurisen merkityksen tunnustamisen takia.

    Jos Malmin kenttä olisi merkitty valtakunnan tason aluesuunnitelmaan, olisi vältytty asuntojen määrää koskevan mantran hokemiselta.

    Valitettavasti Suomessa ei ole tällaista suunnitelmaa. Sen puute näkyy sekavana ja kalliina rakentamisena ja sattumanvaraisena päätöksentekona.

    Asunnon hinta määräytyy markkinoilla. Siihen vaikuttaa asuntoalueen viihtyisyys, kauneus, palvelujen saatavuus ja saavutettavuus eli liikenne (kävely ja pyöräily mukaan lukien). Lisäksi on muita laadullisia arvoja kuten kulutuskestävyys, rakennusten ikädiversiteetti jne.

    Jos asunto täyttää nämä kriteerit, ei Arhinmäen kauhistelema puolet tuloista ole kohtuuton hinta, sillä siihen sisältyvät yllämainitut hyvän kaupunkiympäristön käytettävyyttä lisäävät tekijät sairaaloista työpaikkoihin.

    Jos nämä arvot / kriteerit eivät merkitsisi, kaikki ihmiset asuisivat ratojen, katujen ja teiden varsille tai päälle rakennetuissa korkeissa projekteissa. Mitä nuorempi ja alkeellisempi kaupunkikulttuuri, sitä enemmän tällaista näkee.

    Asuntojen määrän lisäämiseen ei tarvita Malmin kentän aluetta. Parempaa rakennusmaata on muualla tarpeeksi.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jukka – hyviä argumentteja. Maija valituksessaan kirjoitti mm. näin:
      ■ Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden yleistavoitteiden mukaan alueiden käytöllä on tuettava elinkeinoelämän kilpailukykyä ja kansainvälisen aseman vahvistamista hyödyntämällä olemassa olevia rakenteita. Malmin toimiva lentokenttä on juuri tällainen rakenne.
      ■ Valtioneuvosto vahvisti 22.12.2009 Museoviraston laatiman tarkistetun inventoinnin valtakunnallisesti merkittävistä rakennetuista kulttuuriympäristöistä. Malmin lentokenttä kuuluu näihin valtakunnallisesti merkittäviin kohteisiin. Terminaalirakennuksen lisäksi tähän RKY-merkittyyn kenttäkokonaisuuteen kuuluvat lentokonehalli ja kiitoradat.

      Poista
    2. Jussi - sorry vaan, Jussi tässä menee jo nimetkin sekaisin

      Poista
    3. Maija viittasi VATteihin ihan oikein. Valtuuston Malmi-päätöksessä on kysymys piittaamattomuudesta hallituksen päättämää valtakunnallista intressiä kohtaan. Tässä punnitaan nyt onko hallituksen päätöksillä valtakunnallisista alueiden käytön tavoitteista merkitystä vai ei. Iso asia tässä ei ole montako asukasta jonkun mielipiteen mukaan saadaan ahdetuksi juuri siihen paikkaan, vaikka vaihtoehtojakin on. Kysymys on siitä, onko Suomessa lain mukaista alueiden käytön suunnittelujärjestelmää vai ei. Ei ole järkevää, että kunnan - olkoonkin pääkaupunki - voi noin vain lopettaa valtakunnallisesti tärkeän lentoaseman. Viimeistään tämän pitäisi hälyttää päättäjätkin pohtimaan koko suunnittelujärjestelmän toimivuutta.

      Poista
    4. Yki: Johan alkaa hahmottua, ettei Helsinki kuulu valtakuntaan samalla tavalla kuin nöyremmät periferiat ja pikkukaupungit.

      Poista
  2. Tere tere Pena!
    Maalaispoika katselee silmät ympyräkäisinä nykyistä yhdyskuntasuunnittelua ja rakentamista. Uuden rakentamiseen liittyy nykyisin lähes aina vanhan purkaminen. Ei etsitä uuden rakentamiselle tyhjää tilaa, vaan haetaan paikka, josta ensin pitää edellisten sukupolvien rakennelma purkaa. Malmin tapauksessa ei riitä enää talo. Pitää purkaa kokonainen kentokenttä, jotta saadaan muun Suomen asukkaat siirrettyä juuriltaan Kehä 3:n sisäpuolelle.
    Terv. Syvis

    VastaaPoista
  3. Setä, kiitos mittavasta tarkastelusta, suhina vain kuului kun päästit sielusi lentoon. Katsotaanpa tulevaisuutta, Malmin kenttähän on vielä siinä ja toivon mukaan pysyy. Eli aina ei ole gryndereilläkään helppoa, lobbauskin vie rahaa ja aikaa. Joutuu opiskelemaan selitykset valmiiksi, miksi juuri tuo ja tuo kohta kaupungista on tullut lentonsa päähän. Olen kokenut melkoista samanmielisyyttä Susilauniksen kanssa niissä kaupunkirakenteen piirteissä, joihin hän viittaa. Olen joskus kirjoittanut, että arkkitehdit eivät ymmärrä mitään – ja insinöörit eivät tiedä etteivät ymmärrä. Jos jätän tällä viittauksella myös hometalot odottamaan purkumiehiä, viittaisin omaan leipähommaasi, liikenteeseen. Paljon jauhettu Helsingin tiivistäminen ja asukkaiden pakkaaminen yhä korkeampiin koteloihin, puhumattakaan mittavasta tunkemisesta huonosti valaistuihin maanalaisiin tiloihin on saanut suorastaan sairaita piirteitä. Suosittelisin tulevaisuuskeskusteluihin enemmän etiikkaa tilanteessa, jossa digitaalimaailma kolkuttelee monelle ovelle. Itsekin eläkevaiheen riemuja nauttien odottaisin esim. ruokahuollon hoitamista logistiikkavarastoista viikottain tilattuna ja päivittäin postin myötä tuotuna lukittaviin jää-/lämpökaappeihin. Vähemmän tarvitsisi ainakaan päivittäin keskikaupungille tunkea. Ja kuten olen vuosikymmeniä hokenut, Suomi on viehättävä ja erittäin asumiskelpoinen maa. Vyötärönsä korkeudelta ja siitäkin ylös. Sunnuntai-illan saatossa
    Mattikoo

    VastaaPoista
  4. Pieni lisäys. Tämä blogi on niin hyvä, että siitä varmaan lähtisi keskusteluakin liikkeelle jos kommentit jotenkin näkyisivät vaikkapa otsikon yhteydessä.

    Oli miten oli, pari täydentävää pointtia Viipurin kirjastosta siksi, että sitä ei luultaisi puhtaaksi rakennussuojeluprojektiksi tai muistomerkiksi joltakin aikakaudelta.

    Venäläiset eivät kertaakaan -huom. kertaakaan! - YM:n aloittamissa remonttineuvotteluissa esittäneet edes ajatusta kirjaston purkamisesta.

    Suomesta purkuehdotuksia sateli monilta arkkitehdeilta, ja roudattiinpa sinne arkkitehtiprofessori Japanista asti ehdottamaan purkamista ja Suomeen uudelleen rakentamista.

    Maija Kairamon ansioksi on siis luettava vielä hyvä median käsittelytaitokin, sillä esimerkiksi Helsingin Sanomat lähti uutisoimaan tilanteesta asiallisesti.

    Kirjaston rahoitus saatiin YM:stä liikkeelle alun perin humanitaarisena apuna, sillä se oli murroksessa olevassa kaupungissa turvallinen paikka lapsille.

    Venäläiset olettivat lisäksi hyvällä syyllä, että Alvar ja Aino Aaltoa parempia suunnittelijoita ei taida ihan helpolla löytyä. Oli siis järkevää korjata heidän työnsä.

    Vähiten ei suinkaan vaikuttanut se, että venäläiset tajusivat Aallon kirjasto tuovan arkkitehtuurimatkailijoiden valuuttaa Venäjälle ja Viipuriin.

    Rakennusten suojelu onnistuu jos niitä voidaan käyttää järkevästi nykyoloissa.

    VastaaPoista
  5. Seutulan lentokenttä vihittiin olympialaisia varten vuonna 1952. Kenttä tuli nuorisolle tutuksi lähinnä ilmailunäytöksistä ja erityisesti taitolentonäytöksistä. Muistan hyvin taitolentonäytöksen, jossa tulevan vaimoni Liisan isä, majuri Erkki Ilveskorpi, siis ikään kuin keinoappiukko, suoritti vaativia temppuja Pyry-koneella. Hän kehitti myös "Ilves"-nimisen taitolentotempun. Se on nopea puolivaakakierre selkäasennosta oikein päin. Minä olin automiehiä, minkä jo tuleva urakin todistaa. En edes kouluaikana tullut liittyneeksi SYK:n aktiiviseen purjelentoseuraan saatikka myöhemmin Polyteknikkojen ilmailukerho PIK’iin. Olin kuivasti sanottuna TAK’in eli Teekkarien Autokerhon miehiä. Myöhemmin toimin jopa kerhon kalustonhoitajana eli virkanimikkeeltään ”kalunpää”.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kuka vielä muistaa, että Uudenmaan tiepiirin piiri-insinööri Toinen Toimi Martin oli seutulan lentokentän rakennuspäällikkö aikoinaan.
      Mitä tulee Malmin kenttään, niin se on muistaakseni rakennettu suolle. Onkohan suoalue hyvää asuinaluetta. Tulee mieleeni mm. metaanikaasut ja maatumattomat eloperäiset maa-ainekset. Kannattaako rakentaa, koska koko alue jouduttaisiin vahvistamaan samoin kuin Suurpelto.
      Terveisiä vaan Jukalle Brynebyhyn, vieläkö vaakuna on hengissä??

      Poista
  6. Hienoa analyysiä tilanteesta.

    Yksi puuttuva lähestymiskulma on kentän säilyttäminen ja kehittäminen yrityspuistoksi (miksei myös ohessa viihdepuistoksi), jolloin kentän lisähyödyksi tulisi laskea kasvavan yritystoiminnan tuomat lisätulot kaupungille. Ehkä myös oheispalveluiden tarve kasvaisi. Kaupunki voisi myös hyötyä Malmin käyttämistä ilmasiltana Tallinnan ja Helsingin välillä. Lentokentän yritystoiminnan täysimääräisen hyödyntämisen etuja kaupungille ei ole missään visioitu saati laskeskeltu.

    Toisaalta kentän hävittäminen vie ilmailuteollisuuden pois Helsingistä yrityksineen ja työntekijöineen. Joten niiltä osin kentän poisto vähentää tarvetta uusille asunnoille pääkaupunkiseudulla.

    VastaaPoista
  7. Esitän tässä vaihtoehdon, jolla Malmi säilytettäisiin ja Helsingin kaupunkikin saisi nimenomaan ylöspäin rakentamiseen soveltuvia alueita. Kaupunginvaltuutettu Soininvaara viisasteli jossakin Malmia koskevassa facebook-ketjussa, mistä saadaan vastaava kolmen neliökilometrin alue rakentamiseen. Niin suurtapa aluetta ei tarvita, jos ja kun haluja on rakentaa myös nimenomaan oikein urbaanisti (vrt. esimerkiksi Keski-Pasilan Tripla).
    http://kalevikamarainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/215076-pisara-jaatyi-%E2%80%93-eikos-jo-haudatakin
    http://kalevikamarainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/214658-kiinteistojalostuksesta-malmin-lentoaseman-pelastaja

    Viimeistään Europa Nostra -kannanoton jälkeen valtiovalta ei voi mennä sen verukkeen taakse, että kysymyksessä olisi muka vain Helsingin sisäinen asia. Jos pääkaupunkimme aikoo toimia barbaarin tavoin, siihen on puututtava.

    Teknisen kulttuuriperinnön säilyttämisestä on käyty taisteluita myös perinteitä arvostavassa Britanniassa. Myös Malmilla on kysymys muunkin kuin rahan arvon tunnustamisesta. Thatcherin hallitusta moni piti "taantumuksellisena", mutta olipa heilläkin ymmärtämystä säilyttää kulttuuriperintöä ("äänessä" entinen liikenneministeri Michael Portillo):
    ""There was awkwardness because Conservatives want to do two things, they want public services to run efficiently, so we wanted to reduce public subsidy to the railway line, but we also had a respect for the national heritage and we knew it was a very remarkable and historic line," he said.""
    http://www.bbc.com/news/uk-england-leeds-25364686

    Terveisin Kalevi Kämäräinen

    VastaaPoista
  8. Oivallinen kirjoitus! Vähän täytyy täsmentää tuota alkupuolen luonnehdintaa "Malmi kuuluu yhtenä seitsemästä Euroopan uhanalaisimpiin rakennushistorian perintökohteisiin" - Kaarin Taipalekin haksahti valtuustossa puhumaan vain rakennussuojelusta.

    Malmi kuuluu yhtenä seitsemästä Euroopan uhanalaisimpiin kulttuuriperintökohteisiin, siis elävänä kokonaisuutena, joka on maailman parhaiten säilyneitä sotia edeltävän aikakauden kansainvälisiä lentokenttiä. Sen "toiminnan museoinnista" (Taipaletta lainatakseni) ei ole ollenkaan kysymys.

    Suomen 2. vilkkaimmalla lentokentällä olisi erinomaiset edellytykset kehittää toimintaa menestyvänä city-liikelentokenttänä nykyisten toimintojensa ohella.

    EU:n ennusteet ja julkilausumat yleisilmailun ja liikelentotoiminnan huikeista tulevaisuudennäkymistä otetaan muualla maailmassa vakavasti - mm. Tukholmassa Bromman vanhaa city-kenttää ollaan kehittämässä miljoonilla juuri liikelentopalveluiltaan. Metropolien menestystekijöissä sujuva saavutettavuus on tärkeä valtti.

    (Helsinki-Vantaalla on hiljaisella 80-luvulla rakennettu liikelentoterminaali, mutta nykyään liikenteen tuplaannuttua noista ajoista se palvelee aikataulutonta liikennettä vain tuntikausia etukäteen tehtävästä anomuksesta. Tämä haitta ei missään tapauksessa tule lievenemään, päinvastoin - EU:n ennusteiden mukaan lentoliikenteen volyymi tuplaantuu nykyisestä vuoteen 2050 mennessä.)

    VastaaPoista
  9. Mitä tulee lentotoiminnan ja asumisen yhteensovittamiseen, Malmin kentän ympärille olisi mahdollista saada merkittävää asutusta kumpaankaan kiitotiehen kajoamatta: ks. http://bit.ly/vaihtoehtoinen-kaavarunko

    VastaaPoista
  10. Kiitokset taas hyvästä blogikirjoituksesta jälkipuinteineen. Kyseessähän on luku pitkässä tarinassa. Itse tein maankäyttösuunnitelman samalle Penan rajaamalle alueelle 1986-88. Vuosiluvut kertovat toisaalta että oli kunnianhimoinen, usean vuoden kestävä hanke, samanlaisin kasvutavoittein ja suunnitteluperiaattein kuin nyt. Ja toisaalta voi päätellä että luku päättyi alkavaan laskusuhdanteeseen. Yleistä keskustelua ei tämä vaihe juuri sytyttänyt. Reuna-alueita on sen jälkeen kaavoitettu ja rakennettu.

    Ja kymmenisen vuotta sitten Matti Visannin tiimi hahmotteli tiivis-matalaa kaupunkia, missä hengessä Alppikyläa rakennetaan. Kiihkeää debattia lentokenttätoiminnan vaalimisesta ei tämänkään luvun päätteeksi käyty.

    Nyt käydään, vihdoin. Kuten Pena toteaa, kakun osittainen syöminen ja säästäminen on mahdollista. Yhden kiitoradan mallissa mahtunee noin 6 000 asukasta 12 000 sijaan. Ei Helsingin tulevaisuus siitä erosta ole kiinni.

    Miksi kentän toiminnan säilyminen on perusteltua. Monipuolisessa, vetovoimaisessa, älykkäässä, notkeansitkeässä.... you name it kaupungissa on laajasti toimintoja, ristiriitaisiakin, ja liikenteellisiä kytkentöjä, ilmojenkin halki.

    Staffan Lodenius

    VastaaPoista
  11. Hei.

    Sekä bulevardeihin liittyvässä blogauksessa että tässä, sulla näyttäisi olevan kertaluokan virhe siinä kortteli- tai aluetehokkuudessa, jolla arvioit rakentamismahdollisuuksia. Nähdäkseni tämä ero selittää alakanttiin arvioimisen sekä bulevardeilla että Malmilla. Bulevardeille arvioit keskimääräiseksi korttelitehoksi 1,0 kun se lienee selvästi yli 2.

    Tyyliesimerkkiä tällaisesta kaavoituksesta voi katsoa vaikka Metsälästä Maaliikennekeskuksen kohdalta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hei Mikko, tässäpä hieman mitoitusperusteita

      Maaliikennekeskuksen kaavoitettavan alueen pinta-ala näyttäisi olevan 0,22 km2. Jos alueelle sijoitetaan 2500-3000 asukasta tarkoittaa se 11400-13600 asukasta per km2. Minä käytän näissä laskelmissa aina aluetehokkuutta, en kortteli- tai tonttitehokkuutta. Aluetehokkuuslukuina nuo äskeiset tarkoittaisivat ea= 0,5-0,6. Näin olisi jos alueelle sijoitettaisiin pelkkiä asuntoja. Käytännössä kuitenkin alueelle tulee myös työpaikkoja ja työpaikkatilaa. Helsingin esikaupunkialueilla on asukasta kohti keskimäärin 40 k-m2 asuntotilaa ja 20 k-m2 työpaikkatilaa per asukas. Maaliikennekeskuksen alueella työpaikkojen ja asukkaiden yhteismäärä alueen neliökilometrillä voisi nousta tasolle 14000-17000 henkeä/km2. Tämä on sama taso kuin nykyisin Alppiharjussa, Linjoilla, Katajanokalla tai Etu-Töölössä. Muuten bulevardien asukaskapasiteettia arvioidessani käytin juuri tämän suuruisia lukuja. Eli siis 13000 asukasta neliökilometrillä. Minusta se ei ole liian pieni vaan liian suuri luku. Aivan tuntuu kuin minun laskelmani olisivat aivan järkeviä - vai ovatko?

      Malmin lentokentällä käyttämäni luvut olen tarkkaan selittänyt blogissani. Anni Sinnemäki ja muut esittelijät puhuivat puutarhakaupunkimaisesta urbanismista. Minäpä siis käytin alueasukastiheytenä 6000 asukasta per km2. Se on sama tiheys kuin Lauttasaaressa, Aurinkolahdessa tai Eirassa. Minusta nuo kaupunginosat eivät kuitenkaan ole puutarhakaupunkia. Varsinaisina huipputiheänä puutarhakaupunkeina voisi pitää vanhaa Munkkiniemeä. Siellä on 4500 asukasta per km2. Tapanilassa on 4000 as/km2. Vilkaisepa bulevardi - blogissani olevaa aluetiheyskuvaa!

      Terveisin ja toistaiseksi vielä kunniansa säilyttäneenä - Pena

      Poista
    2. Niiden bulevardin varsien rakentamistiheyden mysteeruí aukeaa kun katsoo niitä havainnekuvia: Se kaavoitettava alue on lähes pelkkää tonttia. Mutta entä liikenneväylät ja viheralueet? No kun liikenneväylä on se bulevardi, ja korttelirivin toisella puolella taas on esimerkiksi Hämeenlinnanväylän varrella keskupuisto kaavoitettavan alueen ulkopuolella.

      Poista
  12. Lennonjohtotornista tiedotetaan mm. seuraavaa. "Varsinaiselle lentokentän alueelle mahtuu melkoisen tiiviin kaupunkirakentamisen konseptilla nykyisen 2500 asukkaan lisäksi vielä 7500 asukasta. Tiheys olisi silloin 6000 asukasta per km2. Se on sama kuin nykyisin Lauttasaaressa..."

    Ja tämän annetaan ymmärtää olevan joku luonnonvakion omainen yläraja, ergo kaavoittajat ovat väärässä. Ja nimenomaan kaavoittajat, "byrokratia", joita ei jostain syystä eritellä nimellä päin vastoin kuin Pentin, sallinet, kavereita.

    Pentti summaa osuvasti: "Luulen että minun laskelmissani on asenteellisuutta. Olen myös varma että byrokratian laskelmissa on sama vika." Kyllä ja kyllä.

    6000 asukasta nelilökilometrillä on pientaloalue, vaikkapa Tapanila. Se että on rakennettu samalla tehottomuudella kerrostaloalueita selittää koko lailla sen miksi meillä on pula kaupungista. Tämä on seurasta sellaisesta asenteesta jossa väliä on erityisen paljon aivan kaikella muulla kuin rakentamisen määrällä. Eli talojen, eli asuntojen ja työpaikkojen määrällä.

    Jos pentit ei olisi aikanaan ampunut koko kehäteiden sisäpuolta täyteen harvoja lähiöitä, niin rakennetun kaupungin raja kulkisi jossain Oulunkylän korkeudella. Ja jos maijat ei olisi sittemin suojellut niitä, niin ne voisi ehkä purkaa ja rakenta uusiksi edes jotenkin tehokkaasti. Mutta kun ei, niin ei.

    Nykyään asenne on taas se että rakennetaan ihan kaupunkia, eikä läskitä paria taloa sinne tänne parkkikenttien keskelle. Laskelmat totta tosiaan tehdään tällaisilla oletuksilla. Mikä siinä on niin ihmeellistä, onhan tätä tehty paikoin uudistuotannossakin, esimerkiksi Jätkäsaari tai Arabiakin paikoin?

    Muuten, ihanko oikeasti asuntomarkkina poikkeaa silleen kaikista muista tunnetuista markkinoista, että rakentamisen määrä, eli tarjonta, ei vaikuta mitenkään hintaan?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Teemu - älä hermoile!
      Toistanpa vielä että tuo 6000 asukasta per km2 on sama kuin tällä hetkellä Lauttasaari, Aurinkolahti, Eira, Pohjois-Haaga tai Kannelmäki. No kai ne sitten ovat puutarhakaupunkeja. Jos lentokenttäalue rakennettaisiin Linjojen tai Alppiharjun tiheydellä sinne mahtuisikin 18000 henkeä lisää. Sekö olikin tarkoitus?

      Poista
    2. Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.

      Poista
    3. No miksipä ei olisi? Alppiharjun peruspiiristä yli kolmannes on puistoa, siihen siis kuuluu tiheän Harjun lisäksi, Brahenkenttä, tiheydeltään keskiverto Alppila sekä Linnanmäki ja Alppipuisto sen vieressä. Kts. esim. http://www.hel.fi/hel2/tietokeskus/helsinki_alueittain_2005/302Alppiharju.pdf
      Malmin lentokenttä on muuten osittain Tattarisuon peruspiirin alueella, piirijaollisista kummallisuuksista johtuen.

      En ylipäänsä ymmärrä miksi räknäät peruspiirejä. Kentän tontin koko on 1,4 neliökilometriä, eikö sillä nyt ole helpompi laskea? Esimerkiksi 20 000 asukkaan kaupunginosa, sanotaan nyt vaikka miljoona kerrosneliömetriä, tarkoittaisi aluetehona 0,71. Arvataan että puolet pinta-alasta menee puistoihin (mm. Longinojan varsi) ja katuverkkoon, niin keskimääräinen tonttiteho on 1,4. Tuo on tiivistä esikaupunkia, ei mitään sen kummempaa.

      Poista
    4. Teemu, kysytkö tosissasi asuntomarkkinan poikkeamisesta? Asuntokeinottelu on niin yleistä, että se on historian katsannossa kiinteä osa kaupunkikulttuuria. Asuntomarkkinan poikkeaminen kaikista muista markkinoista on mielenkiintoista erityisesti sosiaalipoliittisesta näkökulmasta. Kaikkienhan on asuttava, joten kiusaus hintojen manipuloinnille on vahvaa.

      Poista
  13. Kiitos, Pentti. Blogisi on tasapainoisuudessaan ja perusteellisuudessaan yksi parhaista - ehkä paras - Malmin lentokentän aluetta koskeva tarkastelu, jonka muistan lukeneeni. Ymmärrettävästi keskityt enimmäkseen maankäytön ja asuntorakentamisen näkökulmiin, vaikka Malmia tarkasteltaessa tuleekin asiaa toki tarkastella useampi näkökulma tasapainoisesti huomioiden.

    Kentän merkityksen painopistehän on edelleen muissa tekijöissä kuin sen potentiaalissa asuntorakentamisen maankäytölle. Valitettavasti nämä muut arvot on tämänhetkisessä kaavoitustyössä kuitenkin jätetty täysin sivuseikaksi - tai kokonaan huomiotta.

    Kuten Seppo Sipilä aiemmassa kommentissaan totesi, tulee Malmin kenttää tarkasteltaessa muistaa, että se on Suomen 2. vilkkaimmin käytetty kenttä ja Helsingin kaupungilla on poikkeuksellisen hyvät edellytykset kehittää siitä kansainväliselläkin tasolla mitaten toimiva ja menestyksekäs city-liikelentokenttä, joiden merkityksen uskotaan tulevaisuudessa huomattavasti kasvavan. Kentän merkitys turismille, liikenteelle ja ilmailualan osaamiskeskittymänä voisi muodostua koko Suomelle vielä tähänkinastista suuremmaksi.

    Asuntorakentaminen asettaa huomattavasti vähäisemmät vaatimukset siihen käytetylle alueelle kuin lentokenttä. Asuntorakentaminen ei vaadi yhtenäistä, tasaista, avointa aluetta. Toisin kuin lentotoimintaa, voidaan asuntoja “sirotella” tiivistävällä täydennysrakentamisella olemassaolevien alueiden yhteyteen. Malmin kenttä onkin sille parhaiten soveltuvassa käytössä nimenomaan lentokenttänä ja Helsingin kaupungille on järkevintä yrittää tehdä siitä niin hyvä kenttä kuin mahdollista ja sovittaa alueen muu käyttö lentotoiminnan mahdollistamiin puitteisiin.

    Kentän alueelle saadaan merkittäviäkin määriä asuntoja, vaikka sen toiminta säilytetään entisellään. Seppo Sipilän mainitsema vaihtoehtosuunnitelma http://bit.ly/vaihtoehtoinen-kaavarunko ei toki suinkaan ole “valmis”, mutta esimerkiksi sen suuntaisen toteutuksen pohjalta voitaisiin lentotoimintaa jatkaa, suojella luontoalue ja RKY-alue kokonaisuudessaan ja myös huomioida asuntorakentamisen tavoitteet. Win-win-win-win.

    Mitä alueen kulttuurihistoriallisiin arvoihin tulee, ei Helsingin kaupunki ainoastaan viittaa kintaalla alkuperäisessä käytössään säilyneen kentän Euroopan tasolla todetulle merkitykselle vaan on myös selkeän tietoisesti rikkomassa Museoviraston RKY-merkinnän rajat. Helsingin kaupunki vastusti vuonna 2006 Malmin lentokentän alueen sisällyttämistä valtakunnallisesti tärkeisiin kulttuuriympäristöihin kokonaisuutena, kiitoteineen. http://pelastamalmi.org/www.pelastamalmi.org/fi/uutisia/kh0106.html mutta Helsingin kaupungin ehdotus hylättiin ja RKY-merkintä tehtiin nimenomaan käsittämään koko aluekokonaisuus, ei vain rakennuksia. Vaikka Helsingin kaupunki täten on yksiselitteisen tietoinen koko aluetta - siis nimenomaan EI vain rakennuksia - koskevasta RKY-merkinnästä, aikoo se jättää merkinnän huomioimatta ja toimia alkuperäisen, hylätyn ehdotuksensa mukaisesti.

    Lentotoiminnan ja kulttuurihistoriallisten arvojen lisäksi tulisi suunnittelussa myös huomioida avoimelle, aitojen suojaamalle kenttäalueelle 80 vuoden kuluessa kehittyneen suojatun alueen huomattavat luontoarvot.

    Täydennyksenä mainittakoon vielä kansalaismielipide, jota koskeva tutkimus julkaistiin blogisi kirjoittamisen jälkeen http://www.malmiairport.fi/kansalaismielipide/. Kentän säilyttämisen kannatus on edelleen kasvanut aiempiin tutkimuksiin verrattuna ja nyt enää 13% on kentän asuntorakentamisen kannalla. Näin selkeää mielipidettä olisi päättäjien mielestäni todella aiheellista kuulla. Oikeudenmukaisen ja demokraattisen yhteiskunnan nimissä.

    VastaaPoista
  14. Keskustelu Malmin kentästä pitäisi saada irti asuntorakentamisesta. Viittaan yllä mainitsemaani VAT-puutteeseen ja / tai heikkouteen Suomen aluesuunnittelujärjestelmässä. Valtion pitäisi ottaa Malmin kenttä selkeästi valtakunnalliseksi intressiksi ja kehittää sitä nykyisen ja tulevaisuuden ilmaliikenteen tarpeisiin.

    Ja sallinette pienen sivuloikan urbanismin arvomaailmaan: kaupunki ei ole vain asuntoja ja kahviloita. Helsingin keskustasta katoaa kovaa vauhtia urbanismin ydintä kuten oma poliisiasema, armeija, julkista tilaa kuten Arppeanum, Kiseleffin käsityöläisbasaari. Ne olivat hyvin toimivia ja tarpeellisia kaupunkisysteemejä. Malmin kenttä kuuluu tähän kaupunkielämän diversiteettiin. On jotenkin aavemaista seurata miten kahviloista ja ilmakuvista haravoitujen vapaatilojen täyttämisestä on tehty urbanismin kriteereitä. Keskustelun kaupunkitoimintojen diversiteetistä pitäisi olla täysin toisella lentokorkeudella (kun kerran Malmista on puhe).

    VastaaPoista
  15. Kuten yksi kommentoijista totesi, on kumma että Suomessa aina liittyy rakentamiseen vanhan purkaminen vaikka tilaa ja lääniä on vaikka muille jakaa.

    Julkinen tavoite eli kohtuuhintaisia asuntoja on sinänsä hyvä tavoite. Mutta miksi ihmeessä tuo Malmin kenttä on tullut silmätikuksi? Pitäisikö vielä tarkistaa kabinettien kätköistä kelle tulee rakennusoikeudet ja kaavoituksen hyödyt?

    Jos vanhaa halutaan väkisin muuttaa niin miksi ei Helsingissä muuteta kaavoitusta? Helsingissä on tolkuton määrä tyhjää toimistotilaa. Sen muuttaminen asumiskäyttöön ei onnistu kun kaava on määritellyt alueen teollisuus-tai konttorikäyttöön.

    Lentokentän alueen kaavan muuttaminen onnistuu kyllä ihan näppärästi mutta tyhjillään olevan teollisuusalueen kaavan muuttaminen ei onnistu? Osaisiko joku korrup...eiku politiikkaan perehtynyt kertoa mitä eroa näillä muutoksilla on?

    VastaaPoista