Tunnetuimmat suomalaiset 1928 – myrskyä odotellessa!

Valtaisa ukkosmyrsky oli uhkaamassa. Kummallista, sellaista olimme juuri kaivanneet. Sellaista säätiedotus oli myös pitkin kesää lupaillut. Sellaista ei kuitenkaan ollut tullut ainuttakaan kertaa koko kesän aikana. Nukumme navetan parvella. Päällämme on peltikatto. Olemme siis Faradayn häkissä – joten ukkosta ja salamia emme pelkää. Mutta harva laudoitus ja eristämätön katto tuovat sateen ja ukkosen äänet täydellä teholla kuultaviksemme. Sitä rakastamme. Nyt tänä kesänä olemme saaneet kuunnella sateen ääniä. Ja nyt oli luvassa Ukko-Jumalan kärrynpyörien mahtavaa mäiskettä. Sen piti alkaa klo kolmelta iltapäivällä. Kello on neljä. Mitään ei kuulu. Katson säätiedotusta kännykästäni. Salamakartta kertoo myrskyn ohittavan meidät Hangon seutuvilla. Kuuluu tuskin erottuvaa jyrinän poikasta – pientä koputusta. Näin kävi meidän myrskymme kanssa.

Juuri kun tätä haikailen, jotain on tapahtumassa. Se kaikki tapahtuu kotonani Pakilassa. Naapuri kertoo videoineensa myrskyn myllerrystä. Yhtäkkiä, kaiken myrskyn keskellä kuului valtava rysähdys. Minun rakas jättipuuni, tontin kulmalla oleva raita, repeytyi irti maasta ja kaatui ryskyen. Oksat levisivät laajalle alueelle ja tukkivat kadut. Naapurin neuvokkuus ja moottorisaha siivittivät raivausoperaatiota ja kadulle syntyi auton menevä ura.

Tunnetuin suomalainen

Huolimatta siitä, että Helsingissä tapahtui, täällä Kemiönsaarella olimme tietämättömiä ja oli aikaa ja aihetta perehtyä vanhoihin kuvalehtiin – taas jälleen. Käsissäni on kellareissa marinoituja Suomen Kuvalehtiä ja Kotiliesiä. Kaksi asiaa nousi erityisen kiinnostuksen kohteiksi. Ensimmäinen oli Suomen Kuvalehden juhannusnumerossaan vuodelta 1928 esittelemä äänestys tunnetuimmasta suomalaisesta. Toiseksi kiinnostuksen aiheeksi nousivat 20-luvulla ja 30-luvulla esiintyneet mainokset.

Mutta katsotaanpa aluksi hieman tuota tunnetuinta suomalaista. Huomatkaa – ne puhuvat tunnetuimmasta ei suosituimmasta. Nykyäänhän on tullut tavaksi osallistaa meidän tunteitamme ja valita suosituimpia. No, siis lehti haastatteli 4000 suomalaista ja pyysi merkitsemään tunnettuusjärjestyksessä kymmenen tunnetuinta. Olivat sitten hylänneet jonkin verran ehdotuksia. Sellaisia esimerkiksi joihin oli kirjoitettu: ”kenraali, maaherra, kapteeni, tuomari tai ’Raahen pitkä konstaapeli’”. Hylätyiksi olivat vielä tulleet vastaukset: ”äiti, isä, sisko tai veli”. Voittajat saatiin selville antamalla ykköselle 10 pinnaa, kakkoselle 9 pinnaa jne.

Nyt alkoi kiinnostus kohota. Keitä kansa valitsi? Valittiinko urheilijoita, poliitikkoja vai taiteilijoita? Sitä voisi sitten verrata nykyvalintoihin ja suorittaa jonkinlaisen kansan tunneälytilan kehitysanalyysin.

Paavo Nurmi oli ykkönen. Presidenttimme Lauri Kristian Relander (presidenttinä 1925-1931) oli kakkosena, miltei niskaan hengittäen. Pronssimitalin sai ensimmäinen presidenttimme K. J. Ståhlberg (presidenttinä 1919-1925). Säveltäjämestarimme Jean Sibelius putosi mitalitaistelusta karvan mitalla. K. G. Mannerheim kuului viidentenä kärkiryhmään. Jälkijoukon viisi kilpailijaa edustivat monipuolisesti maamme tunnettuja henkilöitä.  Kilpajuoksija Hannes Kolehmaisen kannoilla tuli arkkitehti Eliel Saarinen, jälleen kilpajuoksija Ville Ritola, sitten taiteilija Akseli Gallen-Kallela ja kymmenentenä ministeri (myöhemmin presidentti) Kyösti Kallio.

Kaikki moninkertaiset mitalimiehet, ”lentävät suomalaiset” Paavo Nurmi, Hannes Kolehmainen ja Ville Ritola, mahtuivat luetteloon. Sibeliuksen ja Gallen-Kallelan osallisuus tuntuu luonnolliselta. Eliel Saarisen seitsemäs sija oli yllättävää ja mieluisaa. Tämän jälkeen arkkitehdit eivät juuri ole listoja kaunistaneet. Ensimmäinen nainen oli listalla sijalla 23. Hän oli istuvan presidentin puoliso Signe Relander. Muita korkealle nousseita naisia olivat laulajatar Aino Ackté sekä kirjailijat Maila Talvio ja Hilja Haahti.

Nainen huutomerkillä!

Noin neljäntenäkymmenentenä oli listalla nainen nimeltä Maria Åkerblom. Hänen nimensä jälkeen oli huutomerkki (!). Miksi? Kuka hän oli? Hän oli uniennäkijä, henkien manaaja ja lahkolaissaarnaaja. Vuonna 1928, Suomen Kuvalehden tutkimuksen aikaan, hän istui Hämeenlinnan naisvankilassa viiden vuoden tuomiota sovittamassa. Myöhemmin hän toimi bisnesnaisena ja asui Meilahden Villa Toivolassa. Äänestyksessä hän oli saanut 442 pistettä. Hänen edelleen menivät vain nuo edellä mainitut neljä naista. Maria Åkerblomilla oli taikavoimia ja taikapiirinsä. Hän vangitsi ihmisiä ja heidän rahojaan lähelle sieluaan. Mutta oliko hän tunnettu? Tuohon aikaan tunnettuuteen lienee sisältynyt positiivinen arvovaraus. Nykyään se ei liene välttämättömyys. Tästäkö syystä huutomerkki?

Palkintokoroke vuonna 1928. Suomen Kuvalehden lukijat asettivat Paavo Nurmen kultamitalistiksi. Niihin hän oli tottunut sillä vuoteen 1928 mennessä hän oli voittanut Antwerpenin 1920 ja Pariisin 1924 olympialaisissa 9 kultamitalia. Sen jälkeen hän vielä voitti yhden kullan ja kaksi hopeaa Amsterdamissa 1928. Presidentti Ståhlberg äänestyksen pronssimitalisti oli kiistakumppaninsa Mannerheimin kanssa lähes tasapisteissä.

Kenestä suuri suomalainen?

Ryhdyin kaivamaan uudempia suosikkitutkimuksia. Kuvittelin niitä löytyvän vuosi vuodelta. Kyllä kai niitä on, mutta ei vaan niin helposti löytynyt. Yksi mikä löytyi, oli vuonna 2004 järjestetty Yleisradion kilpailuohjelma ”Suuret suomalaiset”. Siinä katsojat saivat valita äänestämällä kaikkien aikojen suurimman suomalaisen. Tuloslista näyttää tällaiselta:

1. Carl Gustaf Emil Mannerheim, 104 244 ääntä (28,7 prosenttia)

2. Risto Ryti, 80 790 (22,2 %)

3. Urho Kekkonen, 57 456 (15,8 %)

4. Adolf Ehrnrooth, 27 477 (7,6 %)

5. Tarja Halonen, 26 536 (7,3 %)

6. Arvo Ylppö, 22 136 (6,1 %)

7. Mikael Agricola, 15 974 (4,4 %)

8. Jean Sibelius, 15 397 (4,2 %)

9. Aleksis Kivi, 7 622 (2,1 %)

10. Elias Lönnrot, 6 099 (1,7 %)

Listalla on kaksi henkilöä vuoden 1928 valituista: C. G. Mannerheim ja Jean Sibelius. Sotilaita on kaksi. Silloisia poliitikkoja tai entisiä, heitä on kolme. Presidenttejä on kolme. Taiteilijoita on kaksi: Jean Sibelius ja Aleksis Kivi. On sitten suomalaisen kulttuurin peruspilarit: Mikael Agricola ja Elias Lönnrot.

Carl Gustav Mannerheim valittiin Ylen äänestyksessä suurimmaksi suomalaiseksi. Vuoden 1928 äänestyksessä hän oli viidennellä sijalla. Etunimen alkukirjain oli muuttunut. Vuonna 1928 hän oli Karl, vuonna 2004 Carl.

Ketkä ovat sittemmin ns. suosittuja?

Viikkosanomien perinteellisessä äänestyskilpailussa vuonna 1964 kymmenen suosituimman suomalaisen listalla voittajana oli tietokilpailuguru Esko Kivikoski. Kakkoseksi tullut hiihtäjä Eero Mäntyranta oli takonut Innsbruckissa 1964 kaksi kultaa ja yhden hopean. Kolmanneksi äänestetty rallikuski Timo Mäkinen oli uransa alussa, ensimmäisen Monte Carlon voittonsa hän sai vuonna 1965. Tuli kuitenkin kolmanneksi suosituimmaksi suomalaiseksi - ilmeisesti ihmiset aavistelivat tulevan ajosuuruuden tulevaisuutta. Seuraavina listalla olivat pressa Urho Kekkonen, selostaja Niilo Tarvajärvi, tupomies Keijo Liinamaa, kilpa-autoilija Rauno Aaltonen (edellisen äänestyksen suosituin), missi Satu Östring, televisiotoimittaja Reino Paasilinna (vasta myöhemmin pääjohtaja ja kansanedustaja) ja kymmenentenä tuleva pääministeri Rafael Paasio. Jakaumat tuntuvat säilyvän ennallaan. Urheilijoita oli kolme, joista kaksi autoajan ilmentymänä moottoriurheilijoita. Poliitikkoja oli kolme. Taiteilijoista ei ollut suosituiksi, mutta olihan missi ja tv-toimittajia. Voittaja Esko Kivikoski kävi kyllä hyvin tietotaiteilijasta.

Viikkosanomien ”Suosituin suomalainen” –kilpailussa 1964 tietokilpailumies Esko ”kyllä” Kivikoski valittiin suosituimmaksi suomalaiseksi. Hän oli television tietokilpailujen kestovoittaja ja Viisasten kerhon puheenjohtaja. Hänet oli valittu myös parhaaksi miespuoliseksi tv-esiintyjäksi vuonna 1964. Palkintokorokkeelle hänen rinnalleen nousivat Eero Mäntyranta ja Timo Mäkinen.

Positiivinen suomalainen - mahdollistako?

Eräät tahot valitsevat myös ”positiivisimman suomalaisen”. Ensimmäisen kerran valinta tehtiin vuonna 1993. Silloin valituksi tuli Katri-Helena. Listaa tarkastellessaan havaitsee positiivisuuden liittyvän paljolti viihteeseen tai urheiluun. Mutta onpa listalle päässyt myös yksi poliitikko Alexander Stubb. Tämä yhdistelmä on tulenpalavan harvinainen. Stubb valittiin positiivisimmaksi suomalaiseksi hänen ulkoministerikautensa toisella vuodella. Hän oli saanut tämän postin Ilkka Kanervan töppäiltyä tekstaritouhuissaan.  Laitetaanpa tähän tuokin lista:

urheilu               2007 – Teemu Selänne

urheilu               2008 – Wilson Kirwa

politiikka           2009 – Alexander Stubb

urheilu               2010 – Toni Nieminen

toimittaja         2011 – Antero Mertaranta

urheilu               2012 – Minna Kauppi

viihde                 2013 – Elastinen

urheilu               2014 – Pekka Hyysalo

viihde                 2015 – Robin Packalen

toimittaja         2016 - Kaj Kunnas

Tavaran suosio kasvaa

Suositummuuslistoja tehdään elintarvikkeista ja autoista, bloggaajista ja instagrammisteista, muotitaloista ja resepteistä. Muuten Suomen suosituimman elintarvikkeen listalla oli viimeisimmässä äänestyksessä ykkösenä: Gold&Green Nyhtökaura™ nude.  Raadin arvio: ”Ohittamaton suomalainen ruokainnovaatio kuluttajalle maistuvassa muodossa. Taustalla teknologinen innovaatio ja pitkälle katsova visio uusista ja helppokäyttöisistä proteiinilähteistä. Nyhtökaura loi uuden tuoteryhmän ja madalsi myös kynnystä kokeilla uudenlaisia raaka-aineita ruuanlaitossa. Erityistä on myös, että tuote on suunniteltu alusta pitäen kansainvälisille markkinoille.”

Globaali perspektiivi

Suosituimpia ja ostetuimpia ja vihatuimpia kai maailmalla listataan yllin kyllin. Katsoinpa vielä Tejvan Pettingerin mielenkiintoista “itse tehtyä” sivustoa http://www.biographyonline.net/contact.html . Siinä esitettiin 100 maailmaan eniten vaikuttanutta ihmistä. Ykköseksi oli valittu Jeesus Kristus, kakkosena oli Thomas Jefferson ja kolmantena Mihael Gorbatsov. Seuraavan kymmenen vaikuttavimman ihmisen joukkoon oli luettu Buddha, Winston Churchill, William Shakespeare, Profeetta Muhammed, Martin Luther King, Abraham Lincoln ja Nelson Mandela. Listan kärki on melkoisen anglosaksisvaikutteinen, mutta onhan tekijäkin britti.

Tässä Tejvan Pettingerin palkintokoroke, kun valitaan maailmaan eniten vaikuttaneita ihmisiä. Leonardon 1499 maalaama Jeesus Kristus katsoo maailmaa korkeimmalta korokkeelta rinnallaan Thomas Jefferson ja Mihail Gorbatshov. Katso tuolta: http://www.biographyonline.net/people/people-who-changed-world.html

Urheilijat

Vielä halusin katsoa urheilijat. Onko sadan parhaan joukossa ketään suomalaista? No, ei se Kimi siellä ole, siitä olin varma, mutta olisiko joku muu menneistä suuruuksistamme? Olipa kuin olikin: Paavo Nurmi numerolla 74. Listan kärjessä oli Pele, kakkosena Muhammed Ali ja kolmosena Carl Lewis. Kestävyysjuoksijoista Emil Zatopek, suomalaisten lemmikki ”ihmisveturi” oli sijalla 35. Nyt uransa lopettava Usain Bolt on sijalla 7 ja Lionel Messi sijalla 10.

Inspiroivat

Pettingerinllä on listoillaan vielä sarja ihmisistä jotka hänen mielestään eniten inspiroivat maailmaa. Ykkösenä on Nelson Mandela, kakkosena Mihail Gorbatshov ja kolmosena Martin Luther King. Lista jatkuu: William Wilberforce, Albert Einstein, Thomas Jefferson, Äiti Teresa, Abraham Lincoln, Leonardo da Vinci ja kymmenentenä Helen Keller. Kaikki muut lienevät tunnettuja paitsi tuo William W. Hän eli 1759–1833 ja taisteli orjakauppaa vastaan, aikana jolloin useimmat pitivät sitä ”taloudellisena välttämättömyytenä”.

Nelson Mandela olisi maailman inspiroivin ihminen, jos Pettingerin Biography Onlineen on uskomista. Hänen rinnallaan ovat Mihail Gorbatshov ja Martin Luther King. Tuohon Nelsoniin saattaisin melkein uskoa.

Kivaa se on miettiä näitä ihmisiä ja ihmisten mielipiteitä näiden ihmisten tärkeydestä.  Tämä miettiminen meni niin pitkäksi, että alussa luvattuihin 20-30 lukujen ihastuttaviin mainoksiin palataan vasta seuraavassa blogissa. Jälleen ryhdytään odottelemaan kesän ensimmäistä ukkosilmaa.