Asukaspysäköinti meillä ja muualla

Osmo Soininvaara sai kymmeniä kommentteja blogissaan, kun hän kirjoitti asukaspysäköinnistä Helsingissä. Varmaankin kadehdin tuota Osmoa - syntyvän ”kansalaiskeskustelun” vuoksi. Oppiakseni jotain uutta ryhdyn sitten lukemaan noita kommentteja. Asiaa – kyllä sitäkin, asiattomuutta – kyllä ja runsaasti. Kateus laantuu, en ehkä haluakaan käyttää aikaani noin tylsään lukemiseen. Jopa lautakunnan esittelyteksti tuntuu kiintoisammalta. Ryhdyn siis lukemaan Ville Lehmuskosken esittelemää ehdotusta pysäköintiuudistuksesta.

Paperi on monitavotteinen ja monimutkainenkin

Kaikki pysäköintiin liittyvä hyvä ja huono on koottu samoihin kansiin. Sanomisen varovaisuus ja siihen liittyvä täydellisyydentavoittelu on varmaankin virkakoneistolle ominaista. Kaikki periaatteet pitäisi saada myös kerralla syötettyä luottamusihmisten päätettäväksi.

No, paperi tuli luettua. Sen strategiset linjaukset olivat huimat: Pysäköinti tukee ekologisesti kestävää ja viihtyisää kaupunkirakennetta ja liikkumista; Pysäköinnissä otetaan huomioon kaupungin eri osien erityispiirteet; Pysäköinti palvelee Helsingin ja koko metropolialueen visiota; Pysäköinti tukee asumiskustannusten kohtuullistamista; Pysäköinnin hinnoittelussa vahvistetaan läpinäkyvyyttä ja käyttäjä maksaa – näkökulmaa; Pysäköinnissä otetaan huomioon asukkaiden, yritysten ja muiden käyttäjien erilaiset tarpeet; Pysäköinti liitetään osaksi tavoitetta "Helsinki - pohjoisen pallonpuoliskon paras talvikaupunki".

Helsingin faktat

Esityksessä todettiin seuraavat faktat: Maksullisia kadunvarsipaikkoja on 24 000 kappaletta. Asukas- ja yrityspysäköinnille sallittuja paikkoja on tuosta määrästä 20 400 kappaletta. Asukaspysäköinnin ja yrityspysäköinnin lupia on myönnetty 28 000 kappaletta. Asukaspysäköintitunnus maksaa 120 euroa vuodessa ja yrityspysäköinti 370 euroa vuodessa. Helsingin kaupungin tulot maksullisesta kadunvarsipysäköinnistä ovat 11 milj. euroa vuodessa eli lähes 500 euroa per paikka ja vuosi. Onko tuloissa osana asukaspysäköinnin ja yrityspysäköinnin noin 5 milj. euroa – sitä en tiedä.

Nyt rupesin kiinnostumaan

Halusin hieman vertailla käytäntöjä maailmalla. Tallinnassa olen tottunut huimaan pysäköintitaksaan vanhassa kaupungissa – autoja ei juuri näy. Taksa onkin ympäri vuorokauden 4,5 euroa tunnissa, kuukausikortin saat 287 eurolla. Mitä maksaa asukaspysäköinti? Tutkimus osoittaa asukaspysäköinnin hinnaksi 38 euroa vuodessa. Helsingissä ehdotetaan asukaspysäköintitunnuksen hinnan nostamista asteittain 680 euroon vuodessa. Onko se kansainvälisesti paljon vai vähän?

Asukaspysäköinnin hinta vaihtelee suuresti maailmalla

Asukaspysäköinnin hinnoittelu on käymistilassa. New Yorkissa pormestari Bloomberg ehdotti ruuhkamaksua ja samanaikaista asukaspysäköintitunnussysteemiä. Ruuhkamaksu kaatui, mutta asukaspysäköinti sai vetoapua. Nyt asiasta keskustellaan kiivaasti ja asukaspysäköintitunnukseen ollaan menossa, hinnasta ei tosin vielä ole selvyyttä. Samalla 20 % alueitten kadunvarsipaikoista vapautetaan ei-asukkaiden lyhytaikaiseen pysäköintiin. Viittaa siis hieman meillä esitettyyn kivijalkaliikkeiden pysäköintitarpeeseen.

Euroopassa Ruotsi ja Tanska ovat valinneet oman asukaspysäköintilinjansa. Tukholmassa, Göteborgissa ja Kööpenhaminassa asukaspysäköinti maksaa runsaat 1000 euroa vuodessa. Lontoossa sinänsä matala hinta on mielenkiintoisesti rakennettu: se riippuu auton CO2-päästöistä, tai moottorin kuutiotilavuudesta, joka lienee vakuuttavampi määre. Hybridit ja sähköautot, joiden CO2 on alle 100 g, eivät maksa mitään. Isolla moottorilla ja vielä diesellisineen korkeimmat vuosimaksut ovat luokkaa 200 euroa vuodessa. Eräät kaupungit, esimerkkinä Zurich ovat Lontoon tasolla. Oslo ja Tallinna eivät haluaa rokottaa asukkaitaan.

Miten suhtautuu pysäköinnin 24 tunnin hinta ja vuosihinta kadulla tai parkkitalossa?

Useimmiten kadunvarsipysäköintiin liittyy ilmainen yö- ja pyhäpysäköinti. Parkkitaloissa veloitus juoksee, mutta alennettuna. Seuraava kaavio osoittaa 24 tunnin pysäköinnin hinnan kadulla ja parkkitaloissa. Kalleimmat parkkitalohinnat löytyvät Oslosta ja Lontoosta. Halvalla voi pysäköidä Tallinnan parkkitaloissa. Hieman yllättää tuo parkkitalojen veloituksen suuri hintaero. Vuosiveloitus vaihtelee Tallinnan tuhannesta eurosta Köpiksen viiteen tonniin vuodessa.

Summittaisesti ja keskimääräisesti katsottuna kadunvarsipysäköinnin hinta on suunnilleen samalla tasolla kuin pysäköinnin hinta parkkitaloissa. Asukkaille tarjottu asukaspysäköinti kaduilla on kaikessa suhteessa kolmannesta viidenteen osaan parkkitalojen pitkäaikaisesta vuosiveloituksesta. Esimerkiksi Helsingissä keskustan parkkitaloissa on vuosiveloitus nykyään noin 3000 euroa vuodessa kun uusi asukaspysäköintimaksu tähtää vajaaseen seitsemäänsataan.

Kadunvarsipysäköinti on kaupunkielämän kannalta ensiarvoinen asia. Autot liikennöidyn kadun varrella mahdollistavat asioinnin kivijalkaliikkeissä, luovat turvallisuuden tunnetta kulkijoille ja antavat väriä elämään. Kävelykaduilla ja jalkakäytävillä olevat autot ovat ehdottoman kielteistä kurittomuutta ja välinpitämättömyyttä. Näiden kahden todellisuuden väliltä on löydettävä kaupunkielämän edellytykset. Eräs oikea tapa on korottaa asukaspysäköinnin hintaa suunnitellulla tavalla - tai enemmän, sekä samalla huolehtia asioivien 20 % paikkatarpeesta. Mielenkiintoinen tutkittava olisi asukaspysäköinnin hinnan kytkeminen autojen päästöihin – näin saisimme myös autokannan uudistumista toivovan Autoliiton tukemaan hanketta, vai mitä sanoo Erkki Pätiälä?