Tallinnan ilmainen joukkoliikenne

Itsenäisyysmiehet liikenneasialla

Runsaat 25 vuotta sitten, syyskuussa 1987, tarttolaisessa Edasi-lehdessä julkaistiin IME, eli Eestin omatalouden ohjelma. (Isemajandav Eesti). Allekirjoittajina tuossa rohkeassa paperissa olivat Siim Kallas, Tiit Made, Edgar Savisaar ja Mikk Titma. Siim Kallas on nykyään Euroopan komission varapresidentti ja liikenneasiain komissaari. Tiit Made on lopettanut poliittisen toiminnan, mutta hän oli vihreän liikkeen aktivisti Virossa. Edgar Savisaar on Tallinnan kaupunginjohtaja. Hän on kiistelty mies, mutta erään tallinnalaisen tuttavan mukaan ainoa, joka on tehnyt jotain tavallisen ihmisen hyväksi. Mikk Titma, neljäs allekirjoittaja, hän teki uran Stanfordin yliopiston sosiologian professorina, Tarton professuurin lisäksi. Hänen erityisenä tutkimusaiheenaan oli sosiaalinen liikkuvuus. Hämmästyttävää, kaikki nuo Viron itsenäisyysmiehet olivat tavalla tai toisella liikenteestä tai liikkuvuudesta kiinnostuneita.

Eipä siis ihmekään, että Edgar Savisaar ajoi läpi ilmaisen joukkoliikenteen. Hän sanoi: ”Ilmainen joukkoliikenne tekee Tallinnasta vihreän ajattelun lippulaivan Euroopassa.” Hän sanoi vielä: ”Me teame, et praegu jälgitakse terves maailmas väga suure huviga, kuidas me suudame oma reformiprojekti ellu viia.”

Pieni tarkennus: Savisaaren tekstissä ei sanota: Me tiedetään, että nyt koko maailman väki seuraa suuresti huvittuneena, kuinka me suutelemme oman reformiprojektimme  kuoliaaksi.

Vaan teksti sanoo: "Me tiedämme, että nykyään koko maailma seuraa erittäin suurella mielenkiinnolla, miten me onnistumme reformiprojektin toteuttamisessa."

Al Jazeeran reportteri käy tutkimassa tilannetta, klikkaa tuosta: http://www.tallinn.com/videos/4155

Savisaarella ei ollut ilmaisen joukkoliikenteen matkaansaattamiseksi juuri mitään esimerkkejä tukenaan. Ilmaista joukkoliikennettä tarjotaan kyllä parissa - kolmessakymmenessä kohteessa eri puolilla Eurooppaa ja Amerikkaa, mutta missään ei alue ole lähellekään Tallinnan kokoinen eli 400 000 asukasta. Ajatus olikin poliittisten vastustajien mielestä pelkästään poliittinen. Asiantuntijatkin pitivät ajatusta epäkelpona. Näitä asiantuntijamielipiteitä esitettiin ja esitetään myös suomalaisilla forumeilla. Näillä foorumeilla uskotaan myös joukkoliikenteen subventioasteen 50 % olevan se oikea ja ainoa.

Tallinnan ilmaisen joukkoliikenteen busseissa on nuorille yllätys, sopivalla sorminäppäryydellä leimauslaitteesta soi eräs tähtien sodan teema

Miksi tallinnalaiset ovat väärässä?

Siis mikä tekee asiantuntijoiden mielestä ilmaisen joukkoliikenteen mahdottomaksi – jos ei rahasta puhuta?

·         Ilmainen joukkoliikenne houkuttelee liikennevälineisiin epäsosiaalista ainesta, he ottavat liikennevälineen ”majapaikakseen”.

·         Ilmainen joukkoliikenne ylikuormittuu kävelijöiden hypätessä liikennevälineisiin pysäkkivälin mittaisilla matkoilla.

·         Ilmainen joukkoliikenne kiihdyttää vandalismia ja muuta rikollista toimintaa liikennevälineissä ja kuljettajien työilmapiiri heikkenee.

·         Ilmainen joukkoliikenne ei vähennä yksityistä henkilöautoliikennettä, mutta lisää joukkoliikenteen kustannuksia.

·         Ilmainen joukkoliikenne lyhentää kuormausaikoja, mutta lisää matka-aikaa joukkoliikenteen ruuhkautumisen vuoksi.

·         Ilmainen joukkoliikenne on ajatuksen harhaa, sillä ei ole olemassa ”ilmaista lounasta”.

Nyt menen pääkallonpaikalle, mitä ajattelevat Tallinnan joukkoliikenteen johtajat?

Tapaan Tallinnan Transpordiametin johtajia. Nyt olisi tilaisuus kysellä elävän laboratorion tietäjiltä. Vanha ystävämme Peeter Tiks tarjoutuu oppaaksi ja tulkiksi. Hän onnistuu saamaan paikalle Transpordiametin johtajan Andres Harjon ja vanhan kollegan, osastonjohtaja Udo Otsin. Alkaa mielenkiintoinen keskustelu. PS. Eihän tuossa olisi tulkkia tarvinnut, mutta nämä ”murre-erot” rassaavat eniten meitä suomalaisia.

Kysymyksiä:

Ovatko nuo yleisesti esitetyt epäkohdat toteutuneet? Onko luultavaa, että systeemistä luovutaan, heti kun Savisaaren valta hiipuu? Paljonko kaupunki nyt itse asiassa satsaa joukkoliikenteeseen? Mitä on tapahtunut matkustajamäärille? Tehtiinkö hinnoittelun kanssa samanaikaisesti muita uudistuksia?

Joukkoliikenteen menot ja tulot

Tallinnan kaupungin joukkoliikenne maksoi ennen uudistusta noin 53 milj. euroa vuodessa. Systeemin osia ovat kaupungin bussit, raitiovaunut ja trolleybussit. Matkoja tehtiin 140 milj. nousua vuoden aikana. Yhtä nousua kohti hinnaksi tuli siis 0,36 euroa. Lipputuloja kerättiin 17,8 milj. euroa vuodessa. Ennen uudistusta annettiin erityisiä etuuksia 17 erityisryhmälle ja alennuksia 8 erityisryhmälle. Kertalipun hinta oli 1 euro ja tallinnalaisen kuukausilipun hinta 18,50 euroa.

Uudistuksen tultua voimaan ilmainen joukkoliikenne tarjottiin Tallinnan rekisteröityneille asukkaille sekä kaikille opiskelijoille. Näin matkalipputulot putoavat noin 10 miljoonaa euroa. (Huomio! Nyt ollaan arvailulinjalla, uudistus on ollut voimassa vain kolme kuukautta, siis varsinaista tietoa ei ole olemassa). Jatkossa matkalipputuloja kerätään 6-7 miljoonaa euroa vuodessa. Ne koostuvat ulkopaikkakuntalaisten ja ulkomaalaisten lipuista.

Uusi sähköinen lippu Tallinnalle ja Harjumaakunnalle

Harjumaan maakunnassa on oma joukkoliikennehallinto

Tallinnan ympäristössä ajetaan lisäksi bussilla noin 35 milj. linjakilometriä, hintaan 0,66-0,75 euroa per  linjakm (kilpailutettu hinta). Tämä tekee vuodessa noin 25 milj. euroa. Junat ajavat sekä itään, että etelään. Junien kustannuksista minulla ei nyt tähän hätään ole tietoa, junissa kuitenkin sovelletaan samaa  Harjumaan vyöhykelippusysteemiä.. Harjumaalla joukkoliikenne ei ole ilmainen. Viiden vyöhykkeen kertalippu maksaa 3,60:- ja yhden vyöhykkeen kertalippu 0,80:-. Vastaavat kuukausiliput maksavat 73,60:- ja 28,80:- .

Matkustajamäärien muutos

Ensimmäisen kolmen kuukauden aikana on seurattu matkustajamäärien muutosta. Kaikkien matkustajien tulee rekisteröidä matkansa liikennevälineessä, joten seuranta on periaatteessa helppoa – kunhan systeemit nyt hioutuvat ja tilastoaikaa saadaan lisää. Tähänastiset kaksi matkustajatiedon tutkimusta osoittavat nousujen määrän lisääntyneen noin 6 %.

Mielenkiintoisia tietoja tulee asennetutkimuksista. Ne kertovat, että ihmiset olettavat lisänneensä joukkoliikenteen käyttöä viidenneksellä uudistuksen jälkeen. Tuollainen lisäys ei vielä näy todellisuudessa, mutta saattaa muhia ja tulla todellisuuden osaksi? Sisäisenä lyhyen ajan muutoksena on havaittu, että joukkoliikenteen nousujen määrä lisääntyi helmikuusta maaliskuuhun 15 %. Sekin voi olla kevään tuomaa huumaa, mutta ???

Mielenkiintoinen tilasto Tallinnan keskustan kehän seutuvilla sijaitsevien risteysten läpiajaneen liikenteen määrästä. Tarkennetaan hieman: tämä ei ole varsinainen keskustan kehä, vaan 12 risteystä kehän seutuvilla, joskus kaksi peräkkäistä, näin ollen kuvaa on tarkasteltava lähinnä liikennemäärän yleisindikaattorina. Mukana ovat kaikki ajoneuvot, siis myös kuorma-autot. Ilmaisen joukkoliikenteen aloittamisen jälkeen ajoneuvojen määrä on kuitenkin ollut alhaisempi kuin ennen sitä - totta vai tarua?

Eestin Tilastotoimisto on havainnut maassa Tallinnaan suuntautuvaa merkittävän suurta joukkoliikenteen kasvua. Puhutaan 25 %:in kasvusta. Tämän arvellaan kuitenkin liittyvän Suomen työssäkäyntiin ja matkojen suuntautumiseen satamaan. Tämä on nyt kuitenkin eri asia, mutta joukkoliikennemyönteinen asia kuitenkin.

Matkustajat joukkoliikenteen ongelmana?

Ilmaisen joukkoliikenteen ongelmana mainitaan huonot matkustajat. Tällaista ilmiötä ei Tallinnassa ole havaittu. Näin sanovat jatkuvasti matkustavat. Kalusto on pysynyt puhtaana. Humalaisia ei esiinny. Ei myöskään ”pahalta haisevia”. No kyllä, pieni ongelma tulee koululaisista, jotka ennen kävelivät, mutta nyt hyppäävät hetkeksi bussiin. Tämä tapahtuu koulujen alkamis- ja päättymisaikoina.

Ajoneuvoliikenteen muutos

Erityisen mielenkiintoista on havaita keskustan kehän risteysten läpiajaneen ajoneuvoliikenteen kokonaismäärän vähentyneen. Vuonna 2012, kehän ylitti päivittäin noin 620 000 ajoneuvoa/24 h. Vuoden 2013 alkuvuodesta, määrä oli pudonnut 550 000:een. Ero on 12 %. Voiko tämä olla totta? Mielenkiintoista, mutta kuten totesimme varauksena: talven sääolot saattavat olla vaikuttava tekijä, eikä liikenteelliseen kokonaisvaikutukseen voi vielä luottaa.

Tarvitaanko pikaraitiotietä?

Lasnamäen pikaraitiotie on ollut Tallinnan liikennesuunnittelun iso clou jo vuosia. Nyt eläkkeellä oleva vanha tilaajamme ja ystävämme Reedik Vörno toimi ranskalaisen Systran isännöimän pikaraitiotieprojektin asiantuntijana. Mekin teimme hänelle pikaraitiotien liikenne-ennusteita ja liikennetaloudellisia laskelmia. Pikaratikkaa tutkittiin aiemmin keskustassa tunnelina, Systran aikaan pintaratkaisuna. Tuo kahden erityyppisen raitiotien rinnakkaiselo jo silloin hieman meikäläistä arvelutti. Sama asia voisi Helsingissäkin arveluttaa. Nyt ovat arvelujen ajat ohi. Pikaraitiotie on haudattu. Sen sijaan Andres Harjo kertoo raitiotielinjojen saneerauksesta. Ne tullaan kaikki ajan mittaan saneeraamaan sekä ratojen, että kaluston osalta. Hyvä tallinnalaiset, trammeja ei uhkaa mikään!

Insinööri Reedik Vörno oli 1990- ja 2000-luvulla aktiivinen pikaraitiotien kannattaja, meidän LT Konsultite Eesti AS oli sekin mukana ennusteita laatimassa. Tästä videosta voit nähdä Lasnamäen pikaraitiotietä varten jo kommunistiaikana toteutettuja rakenteita.

http://arhiiv.err.ee/vaata/projekt-ei-tallinna-kiirtramm/same-series 

 Trollit vai BRT?

Trollit eli trolleybussit ovat hieman kriittisemmän arvioinnin kohteena. Andres mainitsee Riian trollit, joissa on dieselmoottori sähköä täydentämässä. Trolleihin sisältyy negatiivisena palvelutekijänä virransyötön katkeilu ilmajohtimien heikon kunnon vuoksi. Oismäen ja Mustamäen trolleybussit joutuvat mietintämyssyyn. Transpordiametia kiinnostaa BRT. Bus Rapid Transit voisikin olla vaihtoehto – hybridibussein (?), mutta pidän silti peukkuja trollien puolesta.

Joukkoliikennekaistat lisääntyivät hurjasti

Kesällä 2012 Tallinnassa toteutettiin joukkoliikennekaistoja kaikilla keskustaan johtavilla pääreiteillä ja keskustan valtakaduilla. Kaistojen määrä lisääntyi viime vuonna seitsemällä kilometrillä. Joukkoliikenteen bussikaistojen kokonaismäärä on nyt 24,2 km. Suojattuja raitiovaunukaistoja on 26,7 km. Myös liikennevaloetuuksia on rakennettu pääreiteillä 31 risteykseen.

Verkkosuunnitteluun satsataan, myös P+R on ohjelmassa, informaatiojärjestelmä pelaa, design palkitaan

Transpordiamet uskoo joukkoliikenteeseen. Transpordiamet satsaa nyt uudistuneessa tilanteessa verkkosuunnitteluun ja linjojen yhteistoiminnan parantamiseen. Myös park & ride järjestelmää kehitetään. Reaaliaikaisen informaatiojärjestelmän laajentaminen on kuitenkin ollut eräs tärkeimpiä kehittämiskohteita. Kaikkien joukkoliikennevälineiden sijaintia kartalla voi seurata reaaliaikaisesti. Klikkaa tuohon linkkiin niin voit katsoa linjaa 5, vaihda linjaa!

http://soiduplaan.tallinn.ee/#bus/map,tallinna-linn,bus,5 

Joulukuussa 2012 otettiin käyttöön ensimmäiset pysäkkikohtaiset reaaliaikaiset informaatiojärjestelmät CIVITAS MIMOSA –mallin mukaisena.. CIVITAS on EU:n tukema eurooppalainen järjestö periaatteella: “Cleaner and Better Transport in Cities". Suomesta verkostossa ovat mukana Tampere ja Lahti.

Vapaudenaukion bussipysäkillä on CIVITAS MIMOSA – monitorit.

Tallinnan joukkoliikenne sai syksyllä 2012  informaatiojärjestelmästä design palkinnon nimeltä Design Management Europe Award 2012 . ('Best management of design in a public or non-profit organisation')

Palkinnon ideana on tarkastella muotoilua ”universal design” –pohjalta, joka ottaa huomioon tuotteen käyttäjäystävällisyyden kaikille kansalaisille iästä, kyvyistä tai elämän statuksesta riippumatta. Onnittelen tästäkin tallinnalaisia.