Suomi - auttaisiko Musta Saara?

Mielenmaisema taitaa nyt olla hieman sekaisin. Pihamaisema on sen sijaan järjestyksessä, sillä lehdet on osin haravoitu ja osin murskattu ruohonleikkurilla. Syksy on valtavan kaunis. Ruska hehkuu vielä haavanlehdissä ja tammenlehdissä. Koivut vielä pidättelevät lehtiään. Lopullinen pihan haravointi voidaan vasta viimeistellä sitten kun tammi ja koivut päästävät irti lehdistään. Niin, mielenmaiseman sekaisuudesta oli kysymys. Se meni sekaisin, kun olimme katsomassa Kansallisteatterin ja Pirkko Saision musiikkinäytelmää Musta Saara.  Näytelmä ei varmaankaan ollut sekaisin käsikirjoittajan päässä eikä ohjaajan aivoissa, mutta se meni sekaisin minun päässäni. Osittain se johtuneen vanhan ihmisen heikosta kuullun ymmärtämisestä. Näyttelijät lauluineen yrittivät parastaan pitääkseen sanoman selväkielisenä. Mutta sanoman ja sanojen runsaus oli liikaa meikäläiselle. Nyt jälkeenpäin on ryhdyttävä arvailemaan. Ajattelen, pitäisikö soittaa Saikille ja pyytää tekstiä luettavaksi? Liisa tuossa torjuu tällaiset toiveet. Sanoo näytelmän käsikirjoituksen olevan näytelmää varten. Ei erikseen luettavaksi. No, jätän Saikin rauhaan. Miksi minä nyt ryhtyisin arvostelemaan tuota hyväksi ja vauhdikkaaksi havaittua maailmanmenon kuvausta? Niin, vauhdissa ei kyllä puuttunut. Meno oli jatkuvasti niin hulvatonta, ettei sekaan mahtunut yhtään mietiskelyn hetkeä. Ei yhtään hiljaista surun tai haikeuden hetkeä. Minä kun olen pakolaisista ja maailman kansainvaelluksista blogeja kirjoitellut, olen silloin joutunut pysähtymään näiden ihmisten harkinnan hetkiin ja hitaiden päätösten hetkiin, vuosikausia kestävän matkailun ja matkalla pysähtymisen hetkiin, ajatusten epävarmuuden hetkiin ja jälleen odottamisen pitkäksi venyviin hetkiin, ilman sukulaisten tukea, ilman äidin hellyyttä ja ilman isoäidin lämpöä. Vanhemmat ovat kaukana ja isovanhemmat vielä kauempana.  Olet matkalla kohti tuntematonta. Pelottaa, itkettää, on näyteltävä rohkeaa.

Mustan Saaran mustalaiset ovat keskeisenä symbolina syrjinnälle. Samaistettiinko heidän kohtalonsa jotenkin juutalaisten vainoon tai muihin kansanmurhiin ja etnisiin puhdistuksiin? Rinnastettiinko suomalaiset romaaniheimot jotenkin kaduillamme kerjääviin Romanian romanikansalaisiin? Ovatko pakolaiset jollain tavoin samassa asemassa kuin armenialaiset ottomaanien suorittamissa puhdistuksissa, kuin Saksan juutalaiset Hitlerin puhdistuksissa, kuin Balkanin vääräuskoiset vääräuskoisten puhdistuksissa tai vielä kuin Suomen punaiset ja valkoiset toistensa puhdistuksissa? Tulevatko pakolaiset orjiksi Eurooppaan tietoisena tulevasta orjuudestaan, siis haluavatko he tänne orjiksi? Onko orjana Euroopassa parempi kuin vapaana ja köyhyyteen tuomittuna heidän omassa kotimaassaan? Oli pakko ryhtyä hieman mietiskelemään noita onnettomia tapahtumia ja ihmiskohtaloita, ja niiden syitä ja seurauksia, suhteessa meidän kärsiviin vähemmistöihimme.

Kotoutus?

Niin, siis en aio tehdä teatteriarvostelua saatikka että lähtisin repostelemaan tuota näytelmää. Ryhdyin ajattelemaan tuon näytelmän kaaoksessa (kivassa sellaisessa) kuulemaani sanaa kotoutus. Se kai tarkoittaa, että paikasta pitäisi tehdä koti. Koti taas tarkoittanee jotain omaa ja suojeltua. Se ei kai tarkoita, että muutan johonkin vieraaseen kotiin ja otan vastaan sen kodin ihmiset, tavat, murheet ja ilot. No, jos he siis saavat perustaa oman kotinsa, ryhdyin miettimään, minkälaisen ympäristön tarjoamme heidän omalle kodilleen.  Asia ei ole yksinkertainen. Olenpa tainnut tuota asiaa mietiskellä jo aiemminkin. Enkä ole pystynyt neuvomaan muita. Ainoa mitä olen yrittänyt sanoa, että myöntäkää nyt edes tuon kysymyksen olemassaolo. Tuohon sanottuun ympäristöön eivät kuulu ainoastaan kadut, talot ja puistot, siihen kuuluvat ne ihmiset jotka toimivat kaupoissa, terveyskeskuksissa, kouluissa ja julkisissa kulkuvälineissä. Me kantasuomalaiset seitsemän kahdeksasta sekä vielä Helsingin kaduilla ne yksi kahdeksasta jotka ovat erilaisia kuin sinä, mutta eivät suinkaan sinun veljiäsi tai sisariasi – vaikka heillä onkin takanaan sama siirtolaistausta.

Aikoinaan tein listaa maamme huonosti menestyvistä tai kärsivistä. Se oli Tampereen pikkumellakan aikaan. Kirjoitin siitä blogissani https://penttimurole.blogspot.com/2013/12/totta-ei-ole-totta.html . Nyt päivitin tuon listan ja vedin hatusta oman mieleni mukaan erilaisia kärsivien ryhmiä. Tällä halusin todistaa itselleni, että on muitakin kärsiviä ja kärsimättömiä kuin vain rasismista kärsivät, meetoosta kärsivät tai masennuksesta kärsivät.

  

Syrjäytyminen, yksinäisyys, vakava sairaus, vuodepotilaaksi joutuminen, työttömyys, rahattomuus, alkoholismi, huumeet, homeesta kärsiminen, asunnottomuus ja rasismin kohteeksi joutuminen ovat nyt pikaistuksissa tehty lista tavallisimmin puhutuista ihmistä kohtaavista onnettomuuksista. Vedin sitten tukasta arvioita listan mukaisista ongelmista kärsivien määrästä. Eihän noita asioita voi suoraan verrata, onnettomuudet myös usein kasautuvat, mutta teen tämän epätieteellisen tarkastelun vain asian havainnollistamiseksi itselleni. Jos se sinullekin jotenkin havainnollistuu, niin eipä siitä ole haittaakaan. 

Kerran pyysin suurperheeni lapsia ja vanhuksia listaamaan ihmisten murheet. Listasta tuli niin hyvä, että kyllä se tuntuisi yhtä tieteellistä tutkimusta tai väitöskirjaa vastaavan. Raadollinenhan tuo lista on, kun se alkaa rahan puutteella. Mutta sitten tulevatkin yksinäisyys ja terveys. Niitä ei voi rahalla ostaa tai korvata. Mihin olinkaan menossa? Olin menossa hieman tutkailemaan sitä ympäristöä mihin nuo ihmiset ovat tulossa.

Mikä ympäristö?

Vuonna 2017 Suomessa asui 385 000 ulkomaalaistaustaista henkilöä. Heistä ensimmäisen polven ulkomaalaistaustaisia oli 84 % ja toisen polven 16 %. Vuonna 2017 Suomessa solmittiin lähes 4 300 sellaista kansainvälistä avioliittoa, joissa Suomessa vakituisesti asuva Suomen kansalainen meni ulkomaan kansalaisen kanssa naimisiin. Kaikkien Suomessa solmittujen avioliittojen määrä oli noin 20000, niinpä ulkomaalaistaustaisten kanssa solmitut liitot muodostavat yli 20 % kaikista liitoista.  Miehet ja naiset solmivat näitä avioliittoja tasapuolisesti. Naisten suosituimpia kumppaneita ovat irakilaiset. Tällaisia avioliittoja solmittiin viime vuonna yli 300 kappaletta. Turkkilaiset olivat kakkossijalla. Afrikassa suosituimpia ottomaita olivat Gambia, Marokko ja Ghana. Miehet puolestaan solmivat eniten avioliittoja thaimaalaisten ja venäläisten kanssa. Seuraavana listalla ovat Filippiinit, Viro, Kiina ja Vietnam.  Kun naiset solmivat yhteensä 2200 avioliittoa ulkomaalaistaustaisten miesten kanssa, oli heillä myös 900 avioeroa. Miehillä vastaava luku oli 800. Naiset erosivat eniten turkkilaisista miehistään. Miehet taas erosivat eniten entisestä Neuvostoliitosta tai Thaimaasta tulleista vaimoistaan. Kun Suomessa vuosittain erottuja avioliittoja on 65 % solmittujen määrästä, ulkomaalaistaustaisten suhteen eroja on vain 40 % solmittujen määrästä. Mitähän tästä olisi sanottava? Ulkomaalaisten kanssa solmitut avioliitot ovat hitusen kestävämpiä tässä parisuhteiden hurlumheissä.  Muuten vielä tiedoksi, että ulkomaalaistaustaisten keskinäisiä avioliittoja oli vuonna 2017 oin 1400 kappaletta.  

Miksi näin pitkä selostus näistä maahanmuuttajista? No siksi että Suomen ja suomalaisten kärsimysten väitetään usein liittyvän liialliseen maahanmuuttoon. Maahanmuuttajilla kärsimykset liittynevät enimmäkseen suomalaisiin. Mutta se, että suomalaisten avioliitoista 20 % tapahtuu ulkomaalaistaustaisten kanssa, vaikka heitä on maassa vain 7 %, osoittaa kyllä suhteiden kuumenemista kansainvälisyyteen viittaavalla tavalla. Markkinat siis toimivat. Hyi tämä oli ilkeätä. Vedän takaisin.

Menevätkö työpaikat maahanmuuttajille?

Työpaikat ovat keskustelumme kohteena. Monet kritisoivat ajatusta työperäisestä maahanmuutosta koska maassamme on omasta takaa parisataatuhatta työtöntä. Sosiaali- ja terveysministeriö laati vuonna 2017 maahanmuuttoasioista tutkimuksen nimeltä: ”Mitä tiedämme maahanmuuton taloudellisista vaikutuksista? Selvitys maahanmuuton taloudellisten vaikutusten kokonaisuudesta.” Tutkimuksen tekijänä oli Jere Päivinen. Johtopäätöksissä sanotaan kysymyksen maahanmuuton synnyttämistä kustannuksista (tai laajemmin julkisen talouden vaikutuksista) olevan siinä määrin ongelmallinen, että siihen ei ole mahdollista esittää yksioikoisen selvää vastausta. Tutkimus päätyy toteamaan, että maahanmuuttajan taloudellisen vaikutuksen kannalta merkitsevin yksittäinen tekijä on työllisyys. No tämä johtopäätös ei kylläkään korkeampaa matematiikkaa vaadi. Mikä se työllisyys sitten nykyään on ja mihin se pitäisi saada nousemaan? Asiasta ei tunnu saatavan selvää. Ehkä tässä on vaikutuksensa työtekoon liittyvillä kulttuuritekijöillä. Ei haluta nostaa yhden tai kahden etnisen ryhmän piirteitä vertailuun muiden kanssa, toiset nimittäin pärjäävät työelämässä paremmin, toiset huonommin.

Eräs asia ihmetyttää. Tutkimuksessa todetaan elinkaareen perustuvan laskentatavan olevan ainoa joka antaa oikean kuvan eritaustaisten ihmisten saldosta talouden suhteen. Se mikä ihmetyttää on sitten näiden elinkaaritutkimusten puuttuminen. Ministeriön julkaisussa referoidaan vuoden 2011 tutkimuksia. Eivätkö ne ole hieman jälkijättöisiä? Suuria pakolaisvirtoja tuli maahamme vuonna 2015. Missä ovat tutkimukset? No saman tien voi tietysti kysellä missä ovat pääkaupunkiseudun maankäyttötutkimukset ja sosiaalisten vaikutusten tutkimukset jotka liittyvät seudun kasvun siirtolaisvaikutteisuuteen. Mutta ne taas olisivat aivan muiden kuin STM:n heiniä. Niin kai muistatte, ettei Helsingin uudessa yleiskaavassa ole lainkaan pohdittu siirtolaiskysymystä alueelle muuton valtavirtana. Uusi kaupunkistrategia sitten kyllä näkee kehityksessä myönteisiä piirteitä. Ratkaisut jäävät kyllä esittämättä. Se johtuu siitä että kukaan ei tiedä ja kukaan ei arvaa tarttua.

Suomessa oli vuoden 2015 lopussa 2,25 miljoonaa työpaikkaa. Maahanmuuttajien hallussa oli 120000 työpaikkaa. Kantasuomalaisista työpaikka oli 38 prosentilla. Maahanmuuttajilla työpaikka oli 32 prosentilla. Työperäisen maahanmuuton kannalta EU 15 maista ja Yhdysvalloista ja Kanadasta tulleiden 10 % osuus on huolestuttavan pieni. Virolaisia ja venäläisiä on yhteensä 42 %. Ministeriön raportissa puhutaan vahvasti kotouttamisen myötä saatavista uusista työntekijöistä. Minun pikalaskelmani mukaan, jos nyt teoreettisesti yhtäkkiä saataisiin kaikki ylimääräinen olemassa oleva maahanmuuttajapotentiaali töihin, uusia työntekijöitä olisi valmiina maassa noin 50000. He olisivat valtaosaltaan kouluttamatonta työvoimaa. Kuva vasemmalla kertoo työvoiman nykyisestä jakaumasta. Kuva oikealla kertoo, kuinka suuri osa työpaikoista on maahanmuuttajataustaisilla henkilöillä. Siivoojista, kotiapulaisista ja puhdistustyöntekijöistä kolmannes on maahanmuuttajataustaisia. Hoivapalvelun ja terveydenhuollon työntekijöistä 5 % on maahanmuuttajataustaisia.

Tässä kuvassa näkyy maahanmuuttajien hallussa olevien työpaikkojen marginaalinen määrä. Niitä on 5 % kaikista työpaikoista. Toinen kuva kertoo maahanmuuttajien työhön osallistumisesta. 

Ministeriö tutkii vuotta 2011

Ministeriön tutkimus on hengeltään positiivinen - niin kuin asiaan kuuluu. Hieman pessimistinen on kuitenkin toteamus turvapaikan saaneen henkilön pitkästä tiestä. Tällaisen henkilön taloudelliset nettovaikutukset muuttuisivat mahdollisesti positiivisiksi 10-15 vuoden maassaolon jälkeen. Muuten nyt maassa olevista maahanmuuttajista positiivisen saldon tuottavat ainoastaan saksalaiset. Oikeastaan noita tutkimusraportin tuloksia olisi mukava pyöritellä laajemminkin mutta niiden ajoittuminen vuodelle 2011 ärsyttää.

VATT:in kuva, joka on ilmeisesti laskettu vuosikymmenen alkuvuosien hinnoilla, kertoo, miten kantaväestö ensin takoo nuoruusvuosinaan 5000-10000 euroa vuodessa miinusta, sitten työelämä ja veronmaksu alkavat. Parhaimmillaan keskimääräinen mies takoo plussaa 20000 euroa vuodessa. Naisella huippu jää 15000 tasolle. Maahanmuuttajalla ei ole noita nuoruudenajan koulutuskustannuksia meidän kontollamme.  25-vuotiaana saapunut keskiarvomies sitten takoo plussaa kymppitonnin tasolla vuodessa. 35-vuotiaana saapunut ei oikein ehdi messiin. Parhaimmillaan hän tuottaa 7500 euroa vuodessa.  Naiset eivät osallistu paljoa työelämään, heillä saldo näyttää parhaimmillaan +5000. Eläkkeelle mennessä keskimääräinen kantaväestömies raksuttaa miinusta 15000 vuodessa. Nainen hieman vähemmän. Maahanmuuttajat raksuttavat puolestaan 10000 miinusta vuosittain. Niin kai muistat, että nämä luvut ovat muutamia vuosia vanhoja. Ne pitäisi korjata oikealla indeksillä.

Suomi – hyvä maa?

Suomen luulisi olevan hyvä maa – jos kansainvälisiä vertailuja tarkastelee. Olemme maailman onnellisin kansa, olemme tasa-arvossa maailman huippua, koulujen PISA testeissä menestys on ollut loistava. Nyt kun myllerrämme sote-maailmaamme, on hyvä hiemaan kurkistaa tuolle alueelle. Se on varmaan juuri se minkä maahanmuuttaja ensimmäiseksi kohtaa. Niin itse asiassa minulla onkin edessäni OECD-raportti nimeltä Health at a Glance 2017. Siellä on mahtava tietopaketti maailman terveydenhuollosta.  Raportti on kätevä myös käyttäjän kannalta, sillä jokaisen kuvan alla on linkki jolla kuvan voi tulostaa Exceliin. Niinpä joudut nyt muutamalla kuvalla tutustumaan meidän todellisuuteemme kansainvälisessä vertailussa, etsiessämme vastausta otsikon kysymykseen. Tuota vastausta muuten etsii jokainen potentiaalinen maahanmuuttajakin, istui hän sitten Saharan hiekalla, Kongon sademetsässä tai Pariisin Sorbonnessa.

Suomessa 17 % yli 15-vuotiasita polttaa tupakkaa. Ollaan maailman keskitason paremmalla puolella. Turkki ja Kreikka ovat Euroopan tupakanpolton hännänhuippuja lukemalla 27 %. Islanti ja Ruotsi ovat ykkösiä vajaa 11 prosentilla.  Alkoholin käytön sanotaan olevan yksi suomalaisen terveystilanteen paha peikko. Meillä alkoholia käytetään OECD:n tilastotietojen mukaan 8,5 litraa vuodessa per yli 15-vuotias. Eniten alkoholia kuluu Belgiassa, Itävallassa ja Ranskassa. Noissa maissa liikutaan 12 litran maisemissa.  Suomi on toiseksi heikoin hedelmien syöjä maailmassa Latvian jälkeen ja kolmanneksi heikoin salaatinsyöjä Saksan ja Hollannin jälkeen. Eniten vihreätä syödään Australiassa ja Koreassa. Liikunnassa suomalaiset ovat Euroopan hyvää keskitasoa. 70 % suomalaisista yli 15-vuotiaista sanoo harjoittavansa kevyttä liikuntaa viikoittain. Surkeimpia liikkujia ovat italialaiset ja espanjalaiset, ahkerimpia taas muut pohjoismaat.

Suomi on tekemässä suurta terveydenhuollon uudistusta. Suuria säästöjä ennustetaan. Kun katsoo tätä tilastoa, havaitsee Suomen olevan hyvillä halsseilla. Lukemat ovat OECD:n raportista Health at a Glance. Tiedot ovat tuoreempia kuin STM esittelee julkaisussaan. Voiko tästä vielä säästää? Eliniänodote ei näytä riippuvan terveydenhuollon panostuksesta. No, Kiinassa, Venäjällä ja Virossa roikutaan melko alhaalla. Sama pätee myös Yhdysvaltoihin. Niin kai huomaatte, että hinnat ovat ostovoimakorjattuja.

Älä väsähdä. Laitan vielä pari kuvaa, kun nyt niitä kahlasin. Liikalihavuutta pidetään yhtenä pahimpana kansanterveyden heikentäjänä. Suomi ei ole tässä hyvässä jamassa. 65 % kansasta on liikalihavia. Liisa on kyllä aivan normitilassa, sillä BMI on 24. Meikäläinen on surkean ylilihava. BMI on 35. Jotain olisi tehtävä.

Liikalihavuus on Suomessa ongelma. Olemme tilastossa Euroopan läskihuippua. Pulskia eli BMI >30 on suomalaisista 18 %.. Maahanmuuttajanaiset Lähi-Idästä ja Afrikasta ovat selkeästi pulskia. Miehet taas ovat suomalaisia hoikempia. Aasialaiset ovat laihoja – niin miehet kuin naisetkin. Mutta minun BMI, se oli 35! Kyllä se on nyt se kuntopyörä hankittava!

Toinen tilasto joka sävähdyttää. Olemme erittäin depressioherkkä maa. Yhdessä Saksan kanssa olemme Euroopan heikossa päässä. Hieman outoa. Ranskalaiset ja italialaiset kärsivät depressiosta puolta harvemmin, vaikka juuri heitä ajattelemme temperamentiltaan kuumakalleiksi. Myös veljeskansaltamme virolaisilta puuttuu tämä taipumus. Enkä se on se temperamentti joka purkaa masennusta? Mutta onko virolaisilla joku erityinen kuuma temperamentti? Sitä en ole huomannut.

Kaavioita kyllä riittäisi, mutta nyt tulee viimeinen. Se kertoo ilmastamme. Voimme olla onnellisia, sillä hengitämme Euroopan puhtainta ilmaa. Kaavio kertoo Ruotsin ja Suomen olevan ykkösiä pienhiukkaspäästöjen suhteen. Toisaalta hieman epäilen? Miten Tanskassa 79 % altistuu, mutta Ruotsissa 0 % ja Suomessa 1 %? Ollaan niin kauan ylpeitä, kun joku korjaa luvut. Tämän hienon raportin Health at a Glance Voit lukea tästä klikkaamalla: https://www.health.gov.il/publicationsfiles/healthataglance2017.pdf

Tämä Mustan Saaran innoittama katsaus päättyy nyt. Ehkä tämän voisi panna tiedonannoksi maahanmuuttosivustoille niin voisivat vielä harkita, onko maa ja ovatko ihmiset niin hyviä miltä näyttävät. Minulle nämä tilastot ja niissä kahlailu menivät kyllä hyvin kaaliin, paitsi että nuo neljätuhatta avioliittoa vuodessa ulkomaalaisten kanssa, ne kyllä jäivät hieman kaihertamaan. Lopuksi tähän klikattavaksi eräitä pakolaisasiaa käsitteleviä blogejani:

http://penttimurole.blogspot.com/2015/12/milloin-aloitetaan-ensi-vuonna.html

http://penttimurole.blogspot.com/2015/12/pakolaiset-poroerotuksessa.html

http://penttimurole.blogspot.com/2016/03/terrorismin-pikkupirut.html

http://penttimurole.blogspot.com/2016/07/alepposta-taalintehtaalle.html

http://penttimurole.blogspot.com/2016/12/aleppo-kuolema-vai-uudelleensyntyminen.html