Nyt ilmassa roikkuu kysymys muutoksesta. Muuttuuko jokin
elämässämme koronan jälkiseurauksena? Muuttuuko talous? Loppuuko globalisaation
talousvallankumous? Saako kapitalismi siipeensä? Siirrymmekö etätyöhön?
Väheneekö lentoliikenne? Ryhtyvätkö ihmiset lomailemaan kotimaissaan?
Muuttuvatko ihmiset pysyviksi kesämökkiasujiksi? Pelottaako superurbanismi ja
tiivis asuminen? Eikö hissiin eikä bussiin enää haluta mennä? Lisääntyykö
syntyvyys? Niin, tuo syntyvyys, se nyt kolahti. Olin joskus ajatellut, ja tiedän
että muutkin sitä ovat ajatelleet, että syntyvyys Suomessa pitäisi saada
nousuun. Ajattelin silloin syntyvyydellä voitavan turvata suomalaisten talous
ja elämä, kestävyysvajeesta tai liiasta vierasmaalaisten tulvasta puhumattakaan.
Ystäväni Eero Paloheimo kuunteli esitystäni. Hän sanoi kaiken muun olleen hyvä,
mutta tuo syntyvyyden lisääminen, se oli paha. Tämä tapahtui viisi vuotta
sitten. Silloin suomalaisten syntyvyys oli hyvällä tolalla. Suomessa syntyi
lapsia muiden skandinaavisten maiden ja Ranskan tapaan reilusti. Toista olivat
Italia, Espanja, Viro ja monet vanhat itäblokin maat. Siitä hetkestä viidessä
vuodessa ovat ajat muuttuneet. Suomi on tipahtanut näiden huonon syntyvyyden
maiden joukkoon. Tästäpä aloitin taas pienen tilastorumban.
Meidän tilastomme osoittavat
kirkkaasti kehityksen suunnan. Syntyvyys on jatkuvassa laskussa. Nyt kysyy
toisiko korona jotain positiivia vaikutuksia lapsenteon maailmaan. Lapsia
syntyy yleensä kahden ihmisen rakkaustemppujen kautta. Koko mediamaailma on
tulvillaan seksiä. Se on yleensä paljasta naispintaa ja pornoa. Jopa meidän
kotikanaviltakin sellaista voi nähdä. Ei kai seksi paha asia ole, mutta se ei
nyt näytä kiihottavan lasten tekoon. Miten olisi, jos koronan takia kotona
olevat innostuisivat tuohon miellyttävään ajanvietteeseen? Vai oletko sitä
mieltä, ettei seksi olekaan ajanvietettä? Onko se vain perustarve?
Syntyvyys koko
maailmassa on laskenut tasaisesti. Se on hyvä asia. Vuosina 1961-1962 oli maailmantilastossa
kummallinen hypähdys ylöspäin. Ehkä se on jokin tilastovirhe. Ruotsissa
syntyneiden määrä on oudosti vaihdellut. Miksi syntyneiden lasten määrä nousi
reilusti vuosina 1983-1990? Miksi se taas romahti seuraavina kahdeksana
vuotena? Sitten syntyneiden määrä on jatkuvasti noussut. Nyt se reilusti Suomen
yläpuolella. Ranskalaiset ovat koko tarkastelujakson ajan tehneet enemmän
lapsia kuin suomalaiset. Suomalaisten syntyvyys ryhtyi romahduslinjalle 2011.
Se eroaa selvästi vertailumaiden kehityksestä. Miten maailman onnellisimpien
asukkaiden maassa juuri syntyvyys on romahtanut. Vanhan perinteisen käsityksen
mukaan juuri lapset tuovat onnea ja iloa.
Antiikin filosofit eivät olleet lasten tuomasta onnesta ja
ilosta niinkään varmoja. Sokrates väitti lasten rakastavan ylellisyyttä, heillä
on huonoja tapoja, haastavat auktoriteetteja, eivät kunnioita vanhempiaan,
rakastavat lässytystä ruumiinharjoitusten sijaan. He ovat tyranneja eivätkä
perheidensä palvelijoita. Eivät edes nouse seisomaan, kun vanhemmat astuvat
huoneeseen. He vastustavat vanhempiaan, juttelevat omiaan seurassa, ahmivat
herkut pöydässä, ristivät jalkansa ja tyrannisoivat opettajiaan. Aristoteles ei
myöskään ollut varma lasten hyvyydestä.
Hän väitti heidän olevan huvittelun halussaan hillittömiä. Lapset ovat
patologisesti heikkoja, fyysisesti suhteettomasti kehittyneitä ja ennen kaikkea
järjettömiä. Näin sanoi Aristoteles.
Näistä filosofien sanoista huolimatta lapset ovat
tarpeellisia ja hyviä olemassa, eivätkä aivan kaikessa juuri noin hillittömiä
kuin antiikin filosofit väittävät. Näyttävät nykyään kasvavan ja viisastuvan
aivan ilman vielä minunkin lapsuuteni aikaista koivuniemen herraa ja minun
opettajani antamaa valintaa: luunappi tai kotimuistutus.
Hohhoijaa! Syvemmälle
tilastoihin!
Maailman onnellisimpia!
Suomi on jo kolme kertaa putkeen valittu maailman
onnellisimmaksi itsensä tuntevaksi kansaksi. Rakkaat helsinkiläiset ovat
valinneet itsensä maailman onnellisimman kaupungin asukkaiksi. Onko onni oikea
käsite kuvattaessa ihmisen hyvää oloa. Kun ajattelee onnea, havaitsee sen
olevan normitila, arkea satunnaisilla juhlilla elävöitettynä. Lapset,
lastenlapset ja lastenlastenlapset, ne ovat vanhalle mahtava juttu. Joku toinen
taas kokee hyvinvointia juuri vapaudestaan, ei ole näitä harmeja. Vain
onnettomuus erottelee onnettoman perusnormionnellisen onnettomasta Onnen
värähdykset ovat pieniä ja lyhytaikaisia, palautuvat nopeasti. Onnettomuus,
läheisen menetys tai raiteilta suistuminen, ne ovat syviä ja pysyviä, koskaan täysin
palautumattomia. Onnellisuuden sijasta tulisikin mitata onnettomuuden
vähäisyyttä Sanoisimme Suomen olevan vähiten onneton kansa ja helsinkiläisten
vähiten onnettomia kansalaisia. Ihmettelepä tuota: https://worldhappiness.report/
Syntyvyys
Ajattelin katsella
asiaa pitkällä perspektiivillä. Trendiviiva on harvinaisen suoraviivainen.
Sota-ajat kohottivat syntyvyyttä melkoisesti, mutta suurten ikäluokkien
muodostaminen ja lapsenteko sitten laantui ehkäisypillerin markkinoille tulon siivittämänä
suureen pudotukseen. Lapsia ryhdyttiin tekemään harkinnan mukaan. Minun nuoruuteni
aikoina lapsia tahtoi syntyä vahingossa. Ja niin se taisi olla jo aiemminkin.
Minun Selma-mummuni kertoi aina rukoilleensa, kun isänsä kömpi vaimonsa Marin
viereen. Rukoili ettei lisää lapsia tulisi hänen hoitoonsa. No, kuusi niitä
tuli vanhimman tyttären hoitoon. Mutta tämähän tapahtui jo 1890 luvulla.
Silloin syntyi vuosittain yli 30 lasta tuhatta asukasta kohti.
Hieman suomalaisen
lapsituotannon faktoja
Vuonna 1773 Ruotsin valtiossa peruttiin kahvin
kieltolaki, mutta viinan kotipoltto kiellettiin. Näillä asioilla ei ollut
vaikutusta syntyvien määrään valtakukunnassa. Se pysytteli tasolla 22000
elävänä syntynyttä lasta vuodessa eli 40 lasta 1000 asukasta kohti. Vuonna 1788
syttyi Kustaa III sota Venäjän ja Ruotsin välille. Oli myös Anjalan liitosta
kysymys. Syntyvyys laski 34 lapseen per 1000 asukasta, mutta nousi heti sodan
jälkeen. Vuonna 1805 tapahtui suurempi muutos, kun syntyneiden lasten määrä
putosi 39>29/1000 asukasta. Kysymyksessä oli Suomen sota ja maamme siirtyi
Venäjän yhteyteen. Seuraava syntyvyyden pudotus tapahtui 1829. Turun yliopisto
kyllä siirrettiin Helsinkiin Turun palon jälkeen, mutta se tuskin oli syy
suomalaisten syntyvyyden laskuun 38>30 lasta/1000 asukasta. Varsinaista
syytä syntyvyyden vähenemiselle noina vuosina en löytänyt. Sitten taas
kiikuteltiin ja kaakuteltiin vuoteen 1866. Syntyvyys romahti 39>25. Mitä
tapahtui? Alkoivat suuret nälkävuodet. Suomen väestöstä 8 % kuoli. 1869 oltiin
jo taas normaaleissa puuhissa ja lapsia syntyi lähes 60000 vuodessa. Vuodet
1910-1919 olivat rauhatonta aikaa ja syntyvyys putosi 32>20 lasta/1000
asukasta. Kapinan jälkeen noustiin nopeasti vakiintuneelle alaspäin
suuntaavalle trendille. Talvisodan alkaessa 1939 maassa syntyi 78000 lasta eli
21 lasta per 1000 asukasta. Talvisodan aikana lapsimäärä putosi 65000:en, mutta
siitä noustiin. Jatkosodan aikana syntyi 75000 lasta vuodessa. Mutta sodan
päätyttyä räjähti. Vuonna 1945 lapsia syntyi jo 96000 ja vuonna 1946 syntyi
107000 lasta. Liisakin tuossa vierellä ihmettelee miten hänen lentäjä-ässä isänsä
ja sairasjuna hoituri-äitinsä tekivät kolme lasta sotavuosina ilman asuntoa,
ilman rahaa ja ilman varmuutta tulevaisuudesta. Sama linja jatkui vuoteen 1949.
Lapsia syntyi 28 tuhatta asukasta kohti. Normaalille trendiuralle palattiin
vuonna 1962. Pudotus jatkui. Öljykriisin aikaan 1973 syntyi 12 lasta per 1000
asukasta. Pudotus vuodesta 1947 oli jatkuva ja jyrkkä. Vuosittain syntyneiden
lasten määrä oli pudonnut lähes puoleen 108168>56787. Aika tasainen 63000
vuosittaisen elävänä syntyneen kausi jatkui vuoteen 1995. Sitten syntyvyys
lipsahti 54000 lapsen vuositasolle vastaten 11 lasta/1000 asukasta. Viimeinen
romahdus on nyt tosiasia. Lapsia syntyi vuonna 2018 vain 47577, vuonna 2019
vain 45 597.
Syntyykö lapsia enemmän
maahanmuuttomaissa?
Maahanmuuttajat tekevät enemmän lapsia kuin kantaväestö.
Tämä on fakta. Hedelmällisyysluku maahanmuuttajilla on noin 10 % kantaväkeä
korkeampi. Olin varma, että kuvio on erittäin selkeä. Keräsin Maailmanpankin
tilastoista eräiden maiden siirtolaisväestön osuuden ja syntyvyyden ja tein
siitä seuraavan taulukon.
Lasten syntymisen
määrä suhteutettuna siirtolaisväestön osuuteen koko väestöstä osoittaa
siirtolaisuuden vaikutuksen väestön kasvuun. Kuvaa tarkastellessa havaitsee
riippuvuuden olevan hyvin vähäisen, mutta kuitenkin olemassa.
Tässä vielä toinen
kuva, joka osoittaa Suomen ja Ruotsin eron ulkomaalaisperäisten äitien
synnyttämien lasten määrän suhteen. Suomessa heidän osuutensa on 14 % kaikista
syntyneistä, Ruotsissa 31 %.
Vielä asian
valaisemiseksi tämäkin kuva. Siinä on kymmenkunta maata elävänä syntyneiden
lasten tekotahdista matalimman tason ja korkeimman tason mukaan. Oikeastaan
otin tämän kuvan mukaan siksi että Suomikin pääsee esille. Maailman onnellisin
kansa on maailman kymmenen surkeimman synnyttäjäkansan joukossa.
Mutta mitä nyt?
Tänään oli Hesarissa juttu Suomessa syntyneiden määrän
yllättävästä noususta. Tämän vuoden helmikuussa lapsia syntyi osapuilleen 3400
henkeä. Luku on 340 lasta suurempi kuin vuosi sitten. Asiantuntijat mietiskelevät
toimittajan haastaessa syitä ja seurauksia. Kerrotaan syntyvyyden yleensä
nousevan nousukauden myötä. Kriisit pudottavat syntyvien määrää, mutta kriisien
jälkeen tulee rekyyli. Tuossa aiemmin näytetyt tilastokippurat osoittavan
heilahtelun voiman. Nyt pitkään jatkuneesta alamäestä tutkijat eivät näytä
saavan selvää. Outoa, eikö näin tärkeää asiaa ole mallinnettu, kaikkien
onnellisuusmallinnusten ohella? Asialla on suuria pitkän tähtäyksen
vaikutuksia. Mitä sitten koronaepidemia vaikuttaa? Kaikki on epävarmaa. Mistään
ei oikeastaan tiedetä mitään. Tässä tiedon puutteessa olisi hyvä ryhtyä lapsen
tekoon. Ne joilla siihen vielä on mahdollisuus. Täällä meillä.
Eikö tutkimuksessa todettu, että Suomi on onnellisin maa ASUA? Se ei tarkoita, että kansa olisi onnellisin. Tutkimus on tulkittu väärin.
VastaaPoistaTutkimus perustuu haastatteluihin. Onnellisuutta arvioitiin kahdeksan muuttujan kautta. Niitä olivat kansantulo, sosiaalinen tuki, terveen elämän odotus syntymässä, vapaus tehdä valintoja elämässä, anteliaisuus ja suhde korruptioon. Lisäksi kysyttiin myönteisen tai kielteisten tunnelmien esiintymistä. Tuloksia pyöritetään regressioanalyysillä. Esimerkkinä kysymyksestä sosiaalisen tuen suhteen oli: ”Onko sinulla sukulaisia tai ystäviä, jotka auttavat sinua tarpeen vaatiessa”. Vapaudesta valita kysyttiin: ”Oletko tyytyväinen tai tyytymätön vapauteesi tehdä valintoja elämäsi suhteen?”. Anteliaisuudesta kysyttiin, oletko joskus antanut rahaa hyväntekeväisyyteen. Myönteisen tunnelman suhteen kysyttiin, olitko nauranut tai iloinnut viime päivinä. Kielteistä tunnemaailmaa selvitettiin kysymällä, olitko tuntenut vihaa tai surua viime päivinä. Kirjoittelinpa tuosta onnellisuusmittauksesta joskus blogin: http://penttimurole.blogspot.com/2018/05/siirtolaiset-suomessa-kantavaestoa.html. Siinä oli sellainen mielenkiintoinen tulos, että Suomessa siirtolaiset tunsivat itsensä kantaväestöä onnellisemmiksi. Asua tai olla, siitä kai on kysymys, ja Suomi näyttää olevan ykkönen. Ei kai tuosta tuloksesta mitään haittaakaan ole.
PoistaMielenkiintoinen on tuo tämän vuoden yllättävä hyppäys ylöspäin helmikuussa. Täysin epätieteellinen näkökulma on katsoa mitä tapahtui viime toukokuussa eli 9 kk aikaisemmin. Viime keväänä oli sekä Europarlamentti- , että Eduskuntavaalit. Näissä vaaleissa ei ollut mitään ihmeellistä. Paitsi jos ajatellaan, että Brexit ja Antti Rinne täyttivät TV:n niin tylsällä tarjonnalla, että ihmisten oli pakko keksiä muuta puuhaa iltojensa ratoksi. Se voisi selittää osan syntyvyyden noususta.
VastaaPoistaSitten huomasin, että 26.5. 2019 Suomi voitti yllättäen jääkiekon MM-kultaa joukkueella, jolla ei pitänyt olla mitään menestymisen mahdollisuutta. Suomen nuoret miehet päättivät osoittaa olevansa kaikki sankareita. Tosin, jos tämä teoria pitäisi paikkansa täytyisi keväältä 1996 tilastoissa näkyä sama ilmiö. Ei näy. Mutta tämähän onkin täysin epätieteellistä pohdintaa.
Onneksi päätös lasten tekemisestä on jokaisen henkilökohtainen valinta. Vanhemmuus ei ole velvollisuus.
VastaaPoista