Nyt vertaillaan koronaan kuolleiden määrää tartuntoja saaneiden
määrään. Tilaston sanotaan olevan emävale. Minä haluan tietää paljonko
sairauksiin ja muihin syihin väkeä yleensä kuolee maailmassa. Kaivanpa esiin
viimeisimpiä tilastoja. Tänä vuonna on tähän mennessä kuollut 13 miljoonaa
ihmistä. Vuoden lopussa tänä vuonna kuolleita tulee olemaan 57 miljoonaa.
Tärkeimmät kuolinsyyt ovat sydän- ja verisuonitaudit sekä diabetes. Kaikki me
pelkäämme syöpää. Tähän päivään mennessä vuonna 2020 syöpään on kuollut 1,8
milj. ihmistä. Tilastot kertovat näitä asioita päällekkäin ja sekaisin.
Tupakkaan on kuollut 1,1 milj. henkeä ja alkoholiin 0,5 milj. henkeä. Varmaan
moni tupakkaan kuolleista oli myös syöpään kuolleita. Influenssaan kuolleita on
ollut tähän mennessä 110000 henkeä. Koronatilastot kertovat nyt koronaan
kuolleen 11000 henkeä. Se on siis 10 % kaikista flunssaan kuolleista. Liikenneonnettomuuksiin on tänä vuonna
menehtynyt 300000 henkeä. Se on 27 kertainen määrä koronatapauksiin verrattuna.
Se on järkyttävää. Mutta mitään paniikkia ei synny.
Sotiinko kuoltiin vai kulkutauteihin?
Sodissa kuolemista tai kulkutauteihin kuolemista saatettiin
kansojen piirissä pitää tarpeettomana kuolemisena. Hallitusherrojen mielestä
asia oli ainakin sotien suhteen toisin. Sota oli osa valtion taloudellista
toimintaa. Voitetulla sodalla tai alistetulla siirtomaalla oli valtiontalouden kannalta
kiinnostavia hyötyjä. Häviöön ei kukaan sotaan lähtijä uskonut. Nyt ei
tietenkään ole näin. Ajat ovat muuttuneet. Ai, niinkö? Miksi valtiot käyttävät
kansantulostaan 3 % armeijoihin? Miksi maailmassa armeijat kuluttavat 2000
miljardia euroa vuodessa? Joku siis luulee jonkun tavoittelevan jotain. Asiat
eivät olekaan muuttuneet. Puhutaan siis sodista ja kulkutaudeista.
Kuvassa on tappamisen
mestareita vuosisadoittain kuvattuna. Siinä kuninkaat ja keisarit kilpailevat
tautien kanssa. Heti ensisilmäyksellä näkee suurimman tappajan. Se on musta
surma. Sille eivät mahtimiehet pärjänneet. 1200-luku oli Tsingis Khanin ja
Hulagu Khanin heiniä. 1300-luvulla Timur Lenk mestaroi.Sodissa kuoli 100
miljoonaa, mutta rutto nappasi 200 miljoonaa. 1400-luvulla hieman rauhoituttiin, mutta
1500-luvulla espanjalaiset ryhtyivät Kaarlen V johdolla valloittamaan
atsteekkien maita. Sodat kestivät 200 vuotta ja vainajia syntyi 35 miljoonaa. Silloin puhkesivat myös kulkutaudit eurooppalaisten
tuontitavarana. Niihin kuoli puolet
atsteekkiväestöstä. Samoihin aikoihin Kustaa II Adolf, meidän kuninkaamme kävi
30-vuotista sotaa ja väkeä tuli surmattua 6 miljoonaa. Ludvig IV
Aurinkokuningas ja hänen edeltäjänsä kävivät Ranskassa uskonsotia, joissa
syntyi 3 miljoonaa vainajaa. Rutto teki säännöllisiä vierailuja, mutta ei
saanut aikaan muuta, kuin miljoonien uhrilukuja. Kummallista että 1700-luku oli
noin rauhallista. Olihan silloin Suuri Pohjan sota, hattujen sota, perimyssotia
Euroopassa, Amerikan itsenäisyysjulistus ja Ranskan vallankumous, vielä
Britannia valtasi Intian, mutta tilastoissa ei näy miljoonalukuja. Kunnes
1800-luvulla alkoi tapahtua. Kiinassa Qinq dynastia säilytti valtansa, mutta
sodassa tuli 60 miljoonaa ruumista. Kunnes sitten saavumme ennätykselliselle
1900-luvulle. I maailmansota, Venäjän
vallankumous ja II maailmansota nostivat vuosisadan sodissa kuolleiden määrän
yli 120 miljoonan. Tautien jumalatkaan eivät olleet toimettomia sillä
1918-luvun maailmaan iski Espanjan flunssa, joka tappoi 80 miljoonaa ihmistä.
Siinä kenraalit jäivät tappiolle. AIDS 2015 kilpailu myös ansiokkaasti sotapäälliköiden
kanssa, sillä taudin uhrien määrä kohosi 36 miljoonaan. Kaksintaistelu kenraaleiden
ja kulkutautien välillä päätyi lähes tasatulokseen. Kenraalit taisivat jäädä
kuitenkin hieman voitolle. Virusten jälkeläiset ja kenraalien jälkeläiset eivät
kuitenkaan näytä jättävän meitä rauhaan.
Nyt saa puhua kuolemasta
Outoa miten kuolemasta keskustelu on tullut nyt yhtäkkiä
sallituksi puheenaiheeksi. En usko, että edes sota-aikana näin avoimesti
ennusteltiin seuraavien viikkojen aikana kuolevien määrää. Siihen olisi
sensuuri puuttunut. Arkkipiispakin sai tilaisuuden Sannikassa lausua mielipiteitään elämästä ja pakollisesta
kuolemasta. Hän tosin kyllä muistutti iankaikkisen elämän mahdollisuudesta. Elämä
ei sittenkään tähän koronaan pääty. Mutta sehän on vain tarjolla oikeasti
uskoville. Arkkipiispa puhui muuten erittäin hienosti. Täysi kymppi! Taisi
sataa kirkon laariin.
Nyt kun tämä kuolemisesta puhuminen onkin tullut sallituksi,
niin puhutaan sitten siitä. Ja kysytään lopuksi todennäköisyyttä tulla
kuolleeksi juuri koronaviruksen tappamana. Meillä kuolee vuosittain noin 54000
ihmistä. Ennen sotia kuoli noin 48000 ihmistä vuodessa. Sodat nostivat
kuolleisuuden 70000 vainajaan vuodessa. Silloin kuoli paljon nuoria ihmisiä.
Nyt kuolleista pääosa on 80-90 vuotiaita. Heitä kuolee noin 18500 vuodessa.
70-80 vuotiaita kuolee 12000 vuodessa. Yli 90 vuotiaiden kuolleiden määrä on 13500
vuodessa. 70-80 vuotiaista kuolee 2 %, 80-90 vuotiasta 7 % ja yli 90-vuotiaista
vuosittain kuolee 26 %. Kaikki lopuksi kuolevat. Tämä on elämän ja kuoleman
laki.
Meidän väestöstämme
72 % on alle 60 vuotiaita. 60-70 ikäisiä on 13 %, 70-80 ikäisiä 9 %, 80-90
ikäisiä 5 % ja yli 90 vuotiaita 1 % väestöstä. Vain yksi tuhannesta alle 60
vuotiaasta voi odottaa kuolevansa tulevana vuonna. 60-70 vuotiasta 10
tuhannesta kokeen tämän kohtalon, 70-80 vuotiailla 24 tuhannesta tulee kuolemaan,
80 -90 vuotiaat, minun ikäluokkani, voi odottaa 74/1000 kuolemaa. Yli 90 vuotiaista
neljännes ryhmästä kuolee vuosittain, siis 260 tuhannesta. Niin kai tiedostatte,
että jokainen vanhusikäryhmistä kasvaa vuosittain.
Kukaan ei tiedä mitä
tapahtuu, minä mutustelen
Asettelin alussa kysymystä siten että haluaisin ymmärtää
millaisen kuoleman todennäköisyyden lisäyksen koronavirus tuo meidän jokapäiväiseen
elämäämme. Me olemme kuulleet ennusteita. Arvelen niitä olevan poliittisesti katsoen
vaikea julkituoda. Jos katselemme nyt pahinta Euroopan tuhoaluetta Lombardiaa,
voisimme vaikka vertailla. Jos nyt siis niin pahasti kävisi kuin pahimmalla
alueella näyttää. Siellä ne minunkin sukulaiseni kärvistelevät tiukassa
kotiarestissa. Lombardiassa on 10 miljoonaa asukasta. Tähän mennessä alueella
on kuollut 3100 ihmistä ja 1100 ihmistä on tehohoidossa. Minulla on edessäni
ikäryhmittäin tehty kansainvälisten tutkijoiden ennuste, joka arvelee
kuolleiden määrän voivan kohota yhteen tuhannesosaan kansasta, tai tarkemmin
sanottuna 0,8 ihmistä tuhannesta menehtyisi tähän sairauteen. Kaikkiin muihin,
epänormaaleihin tai normaaleihin kuolemansyihin menehtyy kymmenkertainen määrä
eli yksi sadasta kansalaisesta vuosittain. Korona iskee eri lailla eri
ikäryhmiin. Me kuulemme ministereiden suusta jatkuvasti tarinaa yli 70
vuotiaista riskiryhmänä. Italialaisen tutkijaryhmän toimesta on selvitetty
koronakuoleman kohdistumista eri ikäryhmiin. Korona on lempeä 0-60 vuoden ikäisille,
0,2 tuhannesta kuolee, 60-70 vuotiailla uhka non 1,4/1000, 70-80 vuotiailla 3/1000,
80-90 vuotiailla 4,2/1000 ja yli 90 vuotiailla 1,3/1000, yli yhdeksänkymppisillä
on jo useita muitakin syitä kuolla niin jää tuo suhde alhaiseksi. Jos tekisimme
ennusteen Lombardiassa ja Suomessa kuolevien määrästä Italian luvuilla saisimme
tulokseksi että, Lombardiassa koronakuolemien katto tulisi olemaan 8000 henkeä
eli nykyisten uhrien määrän runsas kaksinkertaistuminen. Suomessa kuolonuhrien
määrä – jos siis näiden ennusteiden mukaan mennään – olisi 4000 henkeä. Suomi
ja Italia ovat vanhusten maita. Britanniassa väestö on nuorempaa. Käytetyllä
laskuopilla Britannian uhrimäärä tulisi olemaan 15-20 % suhteellisesti meitä ja
Italiaa alhaisempi.
Aioin aloittaa
sanalla ennuste, mutta havaitsin sen olevan liikaa sanottu, sillä tämä on vain eläkeläisen
dementiantorjuntaa eikä tämä perustu terveystieteelliseen asiantuntemukseen
eikä ennuste ole ennuste se on pikemminkin mutuste. Mutuste siis kertoo Suomea
uhkaavan pahimmassa tapauksessa kuvioon keltaisella tolpalla merkitty koronakuolemien
määrä. Koronakuolemat olisivat tämän tuhoavan pahan mutusteen toteutumisen
myötä 4400 kuolemaa. Se on osa kuolemista, noin 7 % yhden vuoden kuolemista. Erityissuojeluksessa
olevat yli 70-vuotiaat vastaavat 59 % korona kuolemista vaikka heidän osuutensa
väestöstä on vain 15 %. He muuten vastaavat 78 % kaikista kuolemista.
Miksi olla niin pessimistinen, että uskoo Pohjois-Italian
tilanteen eskaloituvan Suomeen. Italiassa (66/1 milj. asukasta) ja Espanjassa
(25/1 milj.) sairauteen kuolleiden määrä on hurja verrattuna Kiinaan (2/1
milj.) tai Etelä-Koreaan (2/1 milj.). Mieluummin ei odottaisi pahinta. Uskoisi
vain suosiolla, että viranomaisten matalin skenaario voidaan saavuttaa. Se
tulee olemaan mahtava ponnistus. Se saa täyden tukensa tältä karanteenimieheltä,
joka katselee valtaisaa ulkoilijajoukkoa, joka kulkee pitkin keskuspuistoa.
Tulee mieleen sota-aikojen mottimetsään lähtö. Sinne pikkupoikakin pääsi mukaan
katsomaan naisten motintekoa. Nyt tämä on jälleen naisten käsissä. Kiitos teille
mahtaville tyypeille, niin tekijöille kuin päättäjille.
Olit Pena keräännyt taas huikeat ja havainnolliset kuvat ja käppyrät. Miten nyt käy Afrikassa, jossa on ollut Ebolat, Hivit sun muut ja vielä nämä sekalaiset terrorijoukot, heimoarmeijat ym. Ohittaako tautikuolleisuus nämä keskinäisten tappeluluiden ruumismäärän. Voisivat satsata aseiden asemasta lääkkeisiin ja terveydenhoitoon mutta se korruptio ja oman heimon edun tavoittelu menee kaiken edelle.
VastaaPoistaKotimaassa vastustan 70+ ulkona liikkumisen rajoittamista koiran kanssa aamulenkillä Lystimäessä en tapaa kuin 1-2 ihmistä ja nekin 100 metrin päästä. Tietysti jos kaikki änkeää samalle rantaraitille niin siinä on turvavälin kanssa olemista. Oliko se turvaväli 1 vai kaksi koronakepin mittaa ?
Vaikuttaa tapasi mukaan mielenkiintoiselta ja perusteelliselta. Mielenkiintoista, että väheneekö liikkumista rajoitettaessa enemmän liikenneonnettomuuksissa kuolleet vai koronaan kuolleet. Sitä emme ehkä tule tietämään, eikä seuraukset ole aina yksiselitteisiä.
VastaaPoistaHei Pena
VastaaPoistaMielenkiintoista on julkaisemani teksti Face-Bookissa, jossa kritisoin yltiönegatiivista tiedotusta koronasta. Tarkoitus oli rohkaista ihmisiä ajattelemaan positiivisemmin. Kerroin tilastoista, että suurin osa ei sairastu koronaan ja jotka sairastuvat niin heistä suurin osa selviää taudista hengissä ja paranee. Näin on tapahtunut Kiinassa.
No, seurasi kommentteja joissa paheksuttiin sitä, että vähättelen taudin vakavuutta. Jos olisin kirjoittanut: Nyt me kaikki kuolemme koronaan, olisivat varmaan olleet tyytyväisiä.
Poistin julkaisun, jota paheksuttiin.
Sanot Pena blogissasi, että nyt saa puhua kuolemasta. Onko niin, että pitää puhua kuolemasta, mutta vain jos kuolinsyy on korona