Otson vesitysesitys- keskuspuiston pelastus?

Olen juuri viettämässä syyslomaa Tallinnan ihanassa auringonpaisteessa. Minun piti lähteä nuorempien kanssa Lennusadamaan katsomaan viikinkinäyttelyä. Mutta ei, Helsingin vihreät cityviikingit taustajoukkoineen pakottivat minut jäämään Toompean mäelle. Miksikö? Onhan asioilla jokin arvojärjestys?  On, mutta silti oli pakko jäädä ihmettelemään tuota ystäväni ykkösviikingin Otso Kivekkään tekemää ehdotusta.  Sehän taisi tulla kaupunginhallituksen pöytäkirjaan ikään kuin lievennyksenä uuden yleiskaavan keskuspuistoon kohdistamaan hyökkäykseen. Otso taisi FB:ssään muotoilla asian jotenkin näin: ”Yleiskaavaa hyväksyttäessä siihen lisättiin yksimielisesti kirjaus, jonka mukaan Hämeenlinnan bulevardi ja keskuspuisto sovitetaan yhteen niin, että keskuspuistoon kajotaan mahdollisimman vähän. Esimerkkinä tarkoitetusta toimii Viher- ja virkistysverkon kehittämissuunnitelmassa esitetty kapein vaihtoehto .”

Hävittiin 4-10

Vassareiden vastaehdotus kaatui kaupunginhallituksessa 10-4. Futiksessa tuo olisi ollut katastrofi. Pelitulokseen pettynyt Paavo Arhinmäki arvostelee lisäkirjausta siitä, ettei se ole sitova. Kokkarit, vihreät ja demarit syyttelevät puolestaan vassareita petturuudesta. Pajamäki sanoo että keskuspuistoon rakentamalla turvataan Helsingin asuntuotanto. Männistö säestää. Karin Taipale hengästyy. Hän oli hankkinut entiseltä alaiseltaan privaattilausunnon. Lauri Jääskeläinen lausui bulevardien poistamisen olevan oleellinen muutos yleiskaavassa. Miksi hän bulevardeista kirjoitti? Nyt ei oltu poistamassa bulevardeja. Oltiin vain poistamassa keskuspuiston päältä 8000 asukkaan asumismahdollisuutta. Siihenkö sortuisi Helsingin asuntotuotanto?  Tuohan on 3 % koko kasvutavoitteesta. Siihen verrattuna 100 vuotta säilynyt keskuspuisto – sorom noo! Eliel Saarinen sijoitti muuten Töölönlahdelle 0,5 milj. k-m2. Siihen olisi mahtunut 25000 asukasta. No jos ei millään ole mitään väliä niin olisihan tuossa Helsingille lisäkasvun elkeitä! Päästäisiin metropoliksi.

Nuoret vihaiset miehet puhuvat

Minä olen keskuspuiston asukas - tai ainakin lähin asukas. Pirkkolan urheilupuiston urheilukentän kuulantyöntöringistä mitattuna etäisyyttä on 200 metriä. Saatan olla siis jäävi? Mutta kukaan ei ole vielä puheoikeuttani kiistänyt. Joten puhutaan rohkeasti. Et kai luule että kirjoitan keskuspuistosta kiusantekomielessä. Olen kirjoittanut siitä jo niin monta kertaa, että kiusaan lähinnä itseäni.  Pahinta on, ettei kaupungilla kukaan tunnu noteeraavan tekstejäni. Ei silti, ei muitakaan noteerata. Tässä käytetään valtaa. Miten Syrjänen sanoikaan lausunnossaan: ”Kaupungin asiantuntijalautakunnat, yleisten töiden lautakunta, liikuntalautakunta ja ympäristölautakunta ovat yleiskaavasta antamissaan lausunnoissa yksimielisesti vastustaneet lisärakentamista Keskuspuistoon.” Toistakymmentätuhatta kansalaista on allekirjoittanut keskuspuistoa puolustavan adressin. Mutta, helsinkiläiseen demokratian arvomaailmaan ei näytä kuuluvan luonto tai vapaa-aika. Arvomaailmassa nousee korkeimmalle kasvu ja kilpailu. Luulisi niiden neljän kuuluvan yhteen. Mutta eivät kuulu. Nuoret vihaiset miehet ovat puhuneet. Ajetaan täydellä kaasulla päin seinää. Seinän takana lymyää segregaatio.

Hesarin mukaan he sanoivat näin:

”Kaupunginhallitus kirjasi vastuullisen ja tarkentavan jatkosuunnitteluohjeen”, Sdp:n ryhmänjohtaja Osku Pajamäki sanoi. ”Pidimme tärkeänä, että jatkosuunnittelussa huomioidaan luontoarvot ja kosketaan Keskuspuistoon mahdollisimman vähän – kuitenkin huomioiden bulevardisointi ja se asuntorakentamisen suunnittelu, mitä alueelle on tehty”, kokoomuksen ryhmänjohtaja Lasse Männistö sanoi.  ”Nyt saatiin varmistettua, että Keskuspuistossa ei lähdetä rakentamaan syvälle puistoon vaan moottoritien varteen niin, että rakentaminen suojaa puistoa”, vihreiden ryhmänjohtaja Otso Kivekäs sanoi. Hetkinen – moottoritienkö varteen?

Tuli täsmällisesti selväksi?

  

Kaupunginhallituksen jatkoon äänestämän ehdotuksen ideana on korkeiden rakennusten sijoittaminen bulevardin varteen melumuuriksi keskuspuiston puolelle. Kahden korttelin levyisenä ja rinnakkaiskadulla varustettuna kortteleita on Metsäläntien liittymän kohdalla 250 metrin matkalla ja radan pohjoispuolella 200 metrin matkalla. Talot ovat korkeita tornimaisia levyjä. Kerroksia saattaa olla 15. Rakennusten varjoon jää Haagan matalampaa rakennuskantaa.

Numeroita

Niin, mitä tarkoittaakaan käytännössä Otson esittämä vesitysesitys? Otin vihersuunnitelmasta Otson liitteeksi sijoittaman kuvan, piirtelin korttelit väylän varteen ja laskin neliöt. Havaitsin kyllä eräät korttelit varsinkin Nuijamiestentien varrella nykysanoja käyttääkseni haasteellisiksi. Vai mitä olet mieltä kahden kadun, yhden bulevardi ja yhden tavallisen kadun väliin jäävästä 40 metrin levyisestä korttelista jonka pituus on puoli kilometriä. Mahtuuko siihen asuinkortteleita? Ovatko ne hienoja asuinpaikkoja? No, unohdetaan nämä maalliset ja katsotaan mitä saatiin räknättyä.

Kaupunginhallituksen päätökseen liittyvän mallin mukaan uutta rakentamista sijoitettaisiin  Hämeenlinnanväylän varteen lähinnä välilleTurun rata – Pirkkolantien pohjoispuoli. Rakentamatta jäisi  Pirkkolan urheilupuiston kohta. Asukkaita osoitetuille alueille mahtuisi  kolmosen tonttitehokkuudella 10000 henkeä. Korttelitehokkuudeksi tuli 1,7.

Otettiinko päätöksessä kantaa  Lääkärinkadun varren noin 800-1000 asukkaan kortteliin. Siitä ei mainita mitään. Kysymyksessä on tärkeä osa keskuspuistoa. Otso, unohtuiko se? En lainkaan kysele sellaisten alueiden perään jotka ovat jo nyt rakennettuja. Kyselen vain keskuspuistosta.

Onko tehdyssä päätöksessä järkeä?  Paljonko keskuspuistoon sijoitettuja pikseleitä säästyi? Huopalahden radasta pohjoiseen yleiskaavassa on noin 414000 maa-m2 rakennuskäyttöön.  Kaupunginhallituksen esityksessä eli vesitysesityksessä on noin 317000 maa-m2. Tuo tarkoittaa että pikseleitä säästyi 10 kpl eli saman verran hehtaareita. Ehkä enemmänkin. Nyt on tehokkuutta nostettava. Minun laskelmassani korttelitehokkuus on yleiskaavassa ek= 1,2. Kaupunginhallituksen esityksessä se olisi ek=1,7. Ylöspäin mennään. Huimasti. Kuvassa on pari näkymää persoonallisesta nelikopterista. Kohtahan me liikumme sellaisilla jos tulevaisuususkoisiin on uskomista. Katso pikselien reunat. Puisto kasvaa silmissä korkeiden rakennusten katveessa.

Katsotaan vielä paljonko asukkaita mahtuisi puheenaolevalle alueelle Kehä l:n ja Nordenskiöldinkadun välille. Nämä luvut siis noin 25000 asukasta/km2.

Vesitysesitys on paljon parempi kuin yleiskaava. Ainakin Pirkkolan kohta pelastuu. Se ei kuitenkaan riitä. Koko keskuspuiston pitää pelastua vallan mielivallalta. Valtuustolla on hyvä tilaisuus näyttää riippumattomuutensa.

Urbaanissa ympäristössä saattaa olla tilaa myös syksyn lehdille ja niitä sirotteleville suurille puille. Pääsin sittenkin Tallinnan ihaniin puistoihin. Niitä ei uhkaa kilpailu eikä metropolismi. Ei edes kaksoiskaupunki Helsinki.