Vaalit lähestyvät ja puolueet lanseeraavat
vaaliohjelmiaan. Niin, eivät pelkästään lähesty, ne ovat jo käynnissä. Kävimme
juuri Liisan kanssa ennakkoäänestyksessä. Oli vain yksi ongelma: onko seiskassa
pikku väkästä? Kyllä, se väkänen on tullut takaisin. Ryhdyin jo aprillipäivänä
hieman tutkimaan ohjelmapapereita. Tarkoituksena oli katsoa lähinnä
liikenteeseen ja ilmastonmuutokseen sitoutuvia asioita. No, pakkohan siinä oli
hieman tarkastella kokonaisuutta ja sanojen tulvaa kaikkiaan. Olisiko tuosta
voinut tehdä henkilökohtaisen vaalikoneen puoluevalinnan suhteen? Tai sitähän
minun ei tarvitse tehdä, sillä minullahan on jo ehdokas. Olenhan tehnyt jo
ammoin lupauksen äänestää firman työntekijää tai sukulaista puolueesta
riippumatta. Nyt ryhdyin sitten tutkimaan johtaako lupaukseni minut täysin
vakaumusteni vastaisiin vaalilupauksiin ja ohjelmiin. Ryhdyin jälleen tapani
mukaan laskemaan sanoja. Ja selvennyksen vuoksi: tarkastelen vaaliohjelmia
ilmaston ja liikenteen kannalta.
Sanojen määrä tulee
suhteuttaa vaaliohjelmaan kirjoitettujen sanojen kokonaismäärään. Vaaliohjelmat
näyttävät olevan suunnilleen 3000 sanan mittaisia. Demareilla on kyllä
varsinainen raamattu. Siinä on tarvittu 33000 sanaa sen sanomiseen minkä muut
sanovat 3000 sanalla. Paitsi perussuomalaiset – he kykenevät tiivistämään
vaalilupauksensa 800 sanaan. Liikenne sanan demarit mainitsevat 46 kertaa, vasemmisto
6 kertaa, vihreät 5 kertaa, kokoomus 4 kertaa, keskusta 2 kertaa ja
perussuomalaiset 0 kertaa.
Vaaliohjelmat ovat vapaita teoksia, niitä ei ole suinkaan
kirjoitettu saman kaavan mukaan. Niissä heijastuvat kuitenkin puolueiden
painotukset. Etsin sanoja ja ryhmittelin sanoja. Tarkastelin aluksi neljää
keskustelun alaista perusjuttua: liikenne, ilmastonmuutos, maahanmuutto ja
sote. Määrittelin näihin pääryhmiin liittyviä avainsanoja ja muutin sitten
kaikki vaaliohjelmat laskennollisesti 10000 sanan mittaisiksi ja laskin kunkin
sanan esiintymistiheyden. Sana ei kuljeta mukanaan mielipidettä tai
kannanottoa. Sanojen lukumäärä ei siten kerro puolueen kantaa, se kertoo vain
asiat, joista eniten kirjoitetaan. Jos perussuomalaiset mainitsevat
maahanmuuton suhdeluvulla 148/10000 sanaa niin vihreät mainitsevat saman sanan
18/10000 kertaa ja he tarkoittavat lähes päinvastaista kantaa asian suhteen.
Sanat eivät myöskään ole ei tai kyllä. Ne ovat ainoastaan sanojen lukumääriä
suhteutettuna sanojen kokonaismäärään.
Sanojen määrästä
päätellen menossa ovat ilmastovaalit. Ilmastonmuutokseen liittyvää sanastoa
tulee suhteellisesti eniten vihreiltä. Muut puolueet ovat melko tasoissa.
Sosiaali- ja terveyshuoltoa koskeva asiaryhmä on saanut toiseksi eniten siivua
äänijakautumasta. Eniten sitä ovat hehkuttaneet kokoomus ja demarit.
Perussuomalaiset eivät lainkaan mainitse näitä sanoja. Liikennettä koskevassa
sanajakaumassa vihreät ja vasemmistoliitto ovat miltei tasoissa. Kokoomus ja
demarit ovat lähellä toisiaan. Vähiten liikenteestä ovat kiinnostuneita
perussuomalaiset ja kepu. Maahanmuutossa räjähtävät suuret erot. Persut saavat
aikaan 150/10000 sanaa. Se on huippua. Kymmenkertainen tykitys muihin
verrattuna. Vasemmisto ja demarit ovat asiasta hiljaa.
Liikenteestä
puolueohjelmat kirjoittavat aika paljon. Suhteellisesti ottaen eniten
liikenteeseen liittyviä sanoja käyttävät vihreät. Niin kai muistat näiden
sanojen lukumäärän olevan suhteessa kaikkiin vaaliohjelmissa käytettyjen
sanojen lukumäärään. Miksi niin? No, eihän näitä vaaliohjelmia voi verrata
sanojen käytön suhteen muutoin kuin suhteuttamalla sanojen määrä. Vihreät
kirjoittavat eniten sähköautoista ja raideliikenteestä. Muuten kaikilla näyttää
menevän suhteellisen tasaisesti muiden sanojen käyttö. Tarkemmin katsottuna
vain vasemmistoliitto kirjoittaa työsuhdeautoista, biopolttoaineista
kirjoittavat eniten vihreät ja vasemmistoliitto, muutamalla sanalla myös
demarit. Ruuhkamaksusta puhuvat vain
vihreät ja vasemmistoliitto. Muut vaikenevat. Joukkoliikenne on melko
tasaisesti vihreiden, vasemmistoliiton ja demareiden repertoaarissa. Perussuomalaiset
ja kokoomus eivät muuten lainkaan käytä muita sanoja liikenteestä
kirjoittaessaan kuin auto tai tie.
Suoraan vaaliohjelmasta
Ajattelin nyt kerätä tähän napakat lauseet kustakin
vaaliohjelmasta.
Vihreät:
Asetetaan eräpäivä
fossiilisille polttoaineille: kivihiilelle
ja turpeelle 2020-luvulla, maakaasulle
ja liikennepolttoaineille 2030-luvulla. Liikenne tulee pääasiassa siirtää raiteiden ja sähköajoneuvojen varaan. Raskaassa liikenteessä ja lentämisessä on
siirryttävä kestävästi tuotettuihin biopolttoaineisiin.
Rakennetaan kaupunkeja ja taajamia eheästi ja kestävästi raiteiden varrelle. Viedään Suomi raiteille: tehdään nopeista junayhteyksistä kotimaan liikenteen
ydin ja lisätään reittejä myös pääradan ulkopuolelle käynnistämällä
kunnianhimoinen raideinvestointiohjelma
yli 10 miljardilla eurolla seuraavien 12-20 vuoden aikana. Käynnistetään
tärkeimmät raidehankkeet jo ensi vaalikaudella. Vuoden 2030 jälkeen siirrytään myymään vain nollapäästöisiä uusia henkilöautoja. Vapautetaan sähköautot auto- ja ajoneuvoverosta määräajaksi, satsataan
latausverkkoon ja otetaan käyttöön hankintatukia
sähköautoille ja sähköpyörille. Luovutaan rakentamisen pysäköintinormeista. Lisätään
kasvukeskusten lähijunaliikennettä,
tuetaan raitiotiehankkeita ja
vahvistetaan kävelyn ja pyöräilyn edellytyksiä ja tuetaan pyörätiehankkeita Edistetään raideyhteyksien
luomista Eurooppaan ja vähennetään lentämistä ottamalla käyttöön lentovero. Otetaan käyttöön ruuhkamaksut suurilla kaupunkiseuduilla
kaupunkiliikenteen haittojen ehkäisemiseksi.
Vasemmistoliitto:
Nostamme Suomen raiteille. Panostamme rataverkon peruskorjaukseen ja ratapihoihin
- näin matkustusajat lyhenevät ja raideliikenteen palvelutaso paranee. Luomme
vaalikauden ylittävän investointisuunnitelman
uusille raidehankkeille. Tavoitteemme on nopeuttaa Helsingistä länteen,
pohjoiseen ja itään suuntautuvia yhteyksiä merkittävästi. Rakennamme uusia raideyhteyksiä ja parannamme linja-autoliikennettä
siellä missä raiteita ei vielä ole. Kannatamme myös tavaraliikenteen rataveron poistamista, jotta saamme
tavarankuljetusta siirrettyä raiteille entisestään. Teemme liikenteestä päästöttömän vuoteen 2045 mennessä -
sosiaalisesti oikeudenmukaisella tavalla. Panostamme joukkoliikenteen
palvelutasoon kaikissa asutuskeskuksissa, ja selvitämme ruuhkamaksujen käyttöönottoa pääkaupunkiseudulla.
Autokannan sähköistämistä tuetaan
latausverkkoa kehittämällä ja sähköistämällä
työsuhdeautot. Tuemme pienituloisten mahdollisuuksia muuttaa bensiini- ja
dieselautoja biokaasu- tai
etanolikäyttöisiksi. Auto- ja ajoneuvoverotusta kehitetään niin, että verotus suosii vähäpäästöisiä autoja. .
Lentoveron avulla ohjaamme
ilmastonmuutosten kustannuksia erityisesti suurituloisille paljon lentäville.
Kokoomus:
Kaupunkien tarjoamat mahdollisuudet ihmisten ja koko maan
hyvinvoinnille on otettava käyttöön. Kaupunkiseutujen työssäkäyntialueet on
saatava toimimaan järkevällä
liikennesuunnittelulla. Kaupungeista on muodostettava verkosto kaupunkien välisillä nopeilla liikenneyhteyksillä, jotka
mahdollistavat myös kaupunkien välille jäävän maaseudun kytkeytymisen
kaupunkien työssäkäyntialueisiin ja samalla vähennettävä lyhyiden lentomatkojen tarvetta. Edistetään suurten
keskusten työssäkäyntialueiden yhdistämistä "tunnin juna"- mallin mukaisesti. Otetaan myös
alueellisten kasvukeskusten kohdalla lähtökohdaksi enintään tunnin mittaisiin
yhteyksiin perustuva suunnittelu. Kytketään maan eri osat kaupunkivetoiseen
kasvuun vahvistamalla päärataa ja
käynnistämällä ratojen teknisen nopeuden,
kaksoisraiteiden ja sähköistämisen
suunnittelu. Kehitetään valtakunnallisesti merkittävien, suurten
liikennehankkeiden nopeuttamiseksi uudenlainen, vaalikausien yli menevä rahoitusmalli. Laajennetaan työsuhdematkalipun ja työmatkavähennyksen
sekä autoedun käyttöä monipuolisempien ja ympäristöystävällisempien
liikkumisvaihtoehtojen lisäämiseksi. Vahvistetaan tieliikenteen sujuvuutta ja
turvallisuutta jatkamalla korjausvelkaohjelmaa
sekä pidetään pääväylien ulkopuolisen tieverkon
kunnosta huolta muun muassa metsätalouden arvoketjun toimivuuden
varmistamiseksi. Toteutetaan parlamentaarisen liikenneverkkotyöryhmän
ehdotuksia liikenteen uusien palveluiden, innovaatioiden ja automaation
edistämiseksi sekä liikenteen päästöjen vähentämiseksi.
Keskusta:
Tulevaisuudessakin on voitava ajaa autolla, syödä hyvää
ruokaa, matkustaa ja asua omakoti- tai kerrostalossa. Tämä kaikki on
mahdollista kehittämällä uusia ratkaisuja, jotka säästävät ilmastoa ja
ympäristöä. Ihmisten, tavaroiden ja tiedon pitää liikkua sujuvasti kaikkialla
Suomessa. Tiet, raiteet, vesiväylät ja
lentokentät on pidettävä kunnossa. Niiden korjausvelan lyhentämistä pitää jatkaa. Valtion budjettirahaa on ohjattava selvästi
nykyistä enemmän alemman asteisille teille. Myös sora- ja yksityistiet on
pidettävä kunnossa. Uudet isot,
miljardiluokan liikennehankkeet rahoitetaan Keskustan mallissa markkinoilta
ja EU:lta. Julkinen liikenne ei
ulotu kaikkialle. Siksi pitkien etäisyyksien alueilla 16-vuotiaille pitää saada
rajattu ajo-oikeus helpottamaan
opiskelua, kotona asumista ja harrastamista.
Demarit:
Poliisin resursseja tulee suunnata nykyistä enemmän liikennevalvontaan ja erityisesti
raskaan liikenteen valvontaan. Työn kysynnän ja työntekijöiden nykyistä parempi
kohtaaminen edellyttää koulutus- ja työllisyyspanostusten lisäksi nykyistä
parempaa työvoiman liikkuvuutta
Samalla työssäkäyntialueita on laajennettava ja kytkettävä yhteen
raideliikenneinvestoinnein huolehtien myös muun liikenneverkon toimivuudesta. Korjausvelkaa on kertynyt olemassa
olevalle verkolle noin 2,5 miljardia. Raide- ja maantieliikenteessä tavoitteena
tulee olla pitkällä aikavälillä Suomen runkoverkkojen rakentaminen kaksiraiteisiksi ja nelikaistaisiksi.
Tämä tarkoittaa samalla Euroopan Unionin rahoituskanavien (TEN-T) avaamista
Suomelle. Etelä-Suomen kasvukolmio on suuri mahdollisuus koko Suomen kestävän
talouskasvun kannalta ja edellyttää investointeja nopeisiin raideliikenneyhteyksiin. Liikenne palveluna (MaaS) sekä seudulliset ratkaisut
yhdistettynä MAL-järjestelmään
vahvistavat kuntien mahdollisuutta tarjota monipuolisia liikenneratkaisuja
asukkailleen ja kehittää liikennejärjestelmiään alueellista elinvoimaa
vahvistaviksi. Noin 90 prosenttia liikenteen päästöistä syntyy tieliikenteestä.
Vähä- ja nollapäästöisten autojen määrän lisäämiseksi tarvitaan selkeä tavoite,
kannustimia ja siirtymäaika, jonka päätteeksi polttomoottoriajoneuvoista luovutaan. SDP tukee Smart Energy
Transition -hankkeessa esitettyä 750 000 vähä- tai nollapäästöisen auton
tavoitetta vuodelle 2030. Lentoveron
tai -maksun käyttöönotto selvitetään. Pyöräliikenteen
edistäminen on kustannustehokkaimpia
tapoja vähentää liikenteen päästöjä. Liikenteen osalta teknologian kehitys on
nopeaa digitalisaation, robotiikan ja
automaation myötä. Esimerkiksi liikenne palveluna -teknologian
kehittämisessä Suomen tulee olla edelläkävijä. Kansainvälisessä kilpailussa
ammattiliikenne on järjestettävä vastuullisesti, erilaiset yritykset etsiä vääristävää kilpailuetua harmaan
talouden avulla tai ympäristön sekä työehtojen kustannuksella on torjuttava. Perusväylänpitoon
panostetaan tulevalla hallituskaudella lisää 300 miljoonaa euroa vuosittain
parlamentaaristen työryhmien esityksien perusteella. Kaupunkirakenteen ja
palveluiden suunnittelussa tulee pyrkiä ratkaisuihin, jotka vähentävät oman auton käyttötarvetta ja
ohjaavat kevyen liikenteen käyttöä.
Perussuomalaiset:
Itseruoskintaan ja moraaliposeeraukseen perustuva
ilmastopolitiikka nostaa suomalaisen teollisuuden kustannuksia ja yhä edelleen
vaikeuttaa työpaikkojen pysymistä Suomessa sekä lisää tavallisen kansalaisen
asumisen, liikkumisen ja muun
elämisen kustannuksia. Suomessa ei pidä toteuttaa päästövähennyksiä enempää
eikä nopeampaa kuin EU:ssa on yhteisesti sovittu. Suurimmat päästövähennykset
tulee tehdä siellä, missä saastutetaan eniten. Suomi on promilletoimija
globaalilla tasolla.
Pika-analyysi
Kun nyt hallitus tullaan muodostamaan näiden isojen
luokkaan kuuluvien puolueiden edustajista voisi tässä tehdä pienen ennusteen
hallitusohjelmaan tulevista liikennehankkeista. Kaikki näyttävät olevan
liikuttavan yksimielisiä. Niin, siis muut kaikki paitsi perussuomalaiset jotka
eivät omassa vaaliohjelmassaan lainkaan mainitse sanaa liikenne. Kirjoittavat
kyllä liikkumisen kustannuksista jotka nousevat” ilmastonmuutoksen
itseruoskinnan ja moraaliposeerauksen” vuoksi. Raiteisiin pitää panostaa ja
korjausvelka pitää hoitaa. Siitä kaikki muut viisi ovat yksimielisiä. Parlamentaarisen
toimikunnan suositukset pitää ottaa vakavasti. Lentoveroa selvittäisivät
vihreät, demarit ja vassarit. Ruuhkamaksu mainitaan vasemmiston ja vihreiden
vaaliohjelmassa. Kepu tarjoaisi lisääntyviä ajo-oikeuksia maaseudun nuorille.
Raitiotiet on erityisesti mainittu vihreiden repertoaarissa. Vasemmisto haluaa
poistaa rautateiden tavarankuljetusten rataveron. Sitä veroa ei kai ole vuoden
2014 jälkeen perittykään. Tuottokin on mitätön. Mitä tästä kaikesta voisi
päätellä tulevan hallitusohjelman suhteen. No, päättelen: Pääratahankkeisiin
selkeä satsaus. Homma kuntoon. Tunninjunahankkeiden suunnittelu etenee.
Lentoradan suunnittelu aloitetaan, vaikkei siitä kukaan maininnutkaan. Pisaraa
pyöritellään vielä yksi hallituskausi. Tallinnan tunnelista vaietaan. Idän rata
Kotkaan ja Pietariin jää sekin mietintämyssyyn. Samoin käy Lapin radoille. Perustienpidon
rahoitus nostetaan parlamentaarisen työryhmän toivomalle tasolle. Lentoveroa ei
tule. Retoriikan painotus siirtyy sähköautoista vähäpäästöisiin autoihin.
Latausverkostoa tarvitaan kuitenkin ladattavien hybridien vuoksi. Bioetanoli ja
biodiesel ovat nouseva ilmiö. Minua
kiinnostaa massiivinen puurakentaminen. Vaaliohjelmissa vasemmisto mainitsee
puurakentamisen 6 kertaa, keskusta 2 kertaa ja demarit ja vihreät yhden kerran.
Hesari ehti minua
ennen tutkimaan puolueiden ilmasto-ohjelmia. 3.4 julkaistussa lehdessä oli
laaja artikkeli asiasta. Siinä oli myös hienoja kuvia. Kopioin tähän pari.
Juttu kertoo puolueiden tavoitteista hiilineutraaliuden saavuttamisessa. Hiilineutraalisuus
tarkoittaa tilaa jolloin Suomen metsät syövät Suomen CO2-päästöt. Vihreät
haluavat sen olevan vuonna 2030, vasemmisto saattaisi venyttää viidellä
vuodella, vuosi 2035 on demareiden ja ruotsalaisten tavoite. Kokoomus ja
kristilliset venyttäisivät ajankohdan 2040-luvulle. Keskusta täsmentää vuodelle
2045.
Ilmasto on selkeästi
vaaliteema
Se ei näytä olevan sote tai erityisalana vanhusten
huolto. Maahanmuutto se on vain linjalla perussuomalaiset versus muut. Muutkin
tietävät ongelman mutta vaikenevat. Maahanmuutosta vain pieni osa on turvapaikanhakijamuuttoa.
Asiasta ei kuitenkaan voi keskustella. Asia on vahvasti tabu. Siinä keskustelussa
sottaantuu. Käy samalla tavalla kuin Orpolle kävi hänen ryhtyessään vahingossa
toppuuttelemaan vanhustenhuollon henkilökuntamitoituksessa, vaikka aivan taatusti
ajoi samaa asiaa kuin muutkin. Politiikka
näyttää olevan sanojen taidetta ja vaikenemisen taitoa. Yksi asia jäi sanojen
suhteen ihmetyttämään. Eilen Musiikkitalossa japanilainen viulusolisti osasi
ulkoa mahtavan soolonsa. Teatterissa näyttelijät esittävät tunnin mittaisen
monologinsa ilman muistilappuja. Suomen politiikan huippunimet eivät kuitenkaan
pysty esittämään vaivaista 7 minuutin puheenvuoroaan paperiin vilkuilematta.
Miten he voivat olla niin tietämättömiä ja epävarmoja oman sanomisensa suhteen
asioista joita he työkseen pyörittelevät? Ja juuri ennen vaaleja, kaiken kansan
edessä.
Minä kun en tässä käsitellyt kuin kuutta suurinta
puoluetta, niin saat tästä linkin josta löytyvät kaikki vaaliohjelmat ja
muutkin ohjelmat. https://www.fsd.uta.fi/pohtiva/vaalit/2
Lopuksi vielä muutama sana ilmastosta sanomisista
vaaliohjelmien mukaan. Vihreät mainitsivat ohjelmassaan suhteellisesti ottaen
eniten ilmastopolitiikkaan liittyviä sanoja. Eivät tosin sanaa ”ilmastopolitiikka”.
Muut puolueet olivat sanojen käytössä melko tasaisia. Hopeamitalille tuli
vasemmisto keskustan kanssa rinta rinnan. Vasemmistolla ja demareilla oli
monipuolisin sanavarasto. Vero näyttää olevan kirosana. Energiaverosta puhuivat
vain vasemmistopuolueet. Demarit kyllä käyttivät pitkässä tekstissään sanoja
eniten, mutta tässä vertailussa jäivät kunniakkaasti mitaleilta. Kokoomus ja
perussuomalaiset olivat vaitonaisimpia.
Ilmastoon liittyviä
sanoja on vaaliohjelmissa paljon. Absoluuttista sananvalintaa tarkasteltaessa
demarit käyttivät vaaliohjelmassaan ilmastoon liittyviä sanoja 283 kertaa, kun
vihreillä ja vasemmistolla sanoja löytyi vain 45. Mutta kun suhteutetaan
sanojen määrä vaaliohjelman sanamäärään kokonaisuutena ja tarkastellaan vain
kuvan sanoja vihreät voittavat. Heillä oli 4 promillea sanoista kuvan alaosassa
olevia sanoja. Vasemmisto ja keskusta olivat tasoissa. Heillä 2 tuhannesosaa
sanoista täytti ehdot. Monipuolison sanojen valinta oli demareilla. Kokoomus ja
perussuomalaiset olivat hyvin yksiviivaisia sanavalinnoissaan.
No, myönnetään nyt, että tällainen sanoilla pelleily ei ole
kyllä mikään vakavamielinen analyysi eikä varteenotettava tutkimustulos. Tämä
on eläkeläisen puhdetyötä ja aprillipäivän jälkeisen ajan loppumatonta kevään
tulon ihmettelyä. Juuri tuossa peippo pyörähti ikkunan alla. Voisiko se olla totta, että
vain puoli kuuta ja jälleen olisi kesä?
Tämä kommentti ei ole minun kommenttini. Se on Eero Paloheimon Keski-Uusimaa -lehdessä julkaisema kolumni. Sain Eerolta suosiollisen luvan liittää kommentin tähän blogiini. Se tuntuu liittyvän jotenkin asiaan.
VastaaPoistaSiis näin Eero kirjoitti:
Isot asiat?
Poliitikot, poliitikoiksi pyrkivät ja kehäraakit, politiikan toimittajat ja tutkijat elävät taas nelivuosittaista kiima-aikaansa. On lupa kaupata itseään iskulauseilla ja pärstäkuvilla, on lupa lupailla ja uskotella, kehuskella ja vääristellä. Politiikan toimittajat seuraavat meininkiä kuin urheiluselostajat jalkapallo-ottelua. Politiikan ”tutkijat”, nuo biosfäärin tarpeettomimmat otukset, analysoivat otsa rypyssä ja etusormi pystyssä pelin kulkua.
Kukaan ei kysy eikä sano, että homma on läpivalaisematonta humpuukia. Mutta niitä jaksetaan patistella ja moittia, jotka eivät osallistu touhuun, tuota nukkuvien puoluetta. En kuulu heihin, mutta ymmärrän heitä. Jos ehdokkaiden joukossa olisi yksikin, joka nostaisi salkoon isot asiat, äänestäisin häntä. Nyt on pakko äänestää vähiten surkeata pikku asioiden näpräilijää.
Mitä ovat isot asiat? Ne ovat niitä, joista vaalikoneet eivät pukahda. Siis asiaan.
Millaista maapalloa ihmiskunnan tulisi tavoitella? Tulisiko tavoitteena olla rikas mosaiikki, jossa miljoonat eliölajit, suurenmoiset luonnonkokonaisuudet ja erilaiset, toisiaan täydentävät ja toisensa hyväksyvät kulttuurit eläisivät rikkaana kokonaisuutena? Vai tulisiko tavoitella muut lajit hävittänyttä, kulttuurinsa latistanutta robotti-ihmisten planeettaa, jossa talouden kasvuluvut tuottaisivat sen ainoan ilon ”evoluution kärkiolennolle”?
Mikä olisi maapallon kestävä väkiluku? Olisiko se 3-kertainen siihen nähden, jonka se niukasti kestäisi, siis ensin 11 miljardia vuosisadan lopussa ja sitten – nälkäkuolemista piittaamaton – 15 miljardia, jolloin se narunpää olisi lopulta hanskassa? Vai lähtisikö se heti huomenna tasaantumaan, ensin globaalilla kahden lapsen politiikalla ja sitten sitäkin alemmalla, päätyen vuonna 2300 tavoitteeseen, joka olisi 1,5 miljardia ja sallisi kaikille asukkaille lajirikkaan, monimuotoisen, upean planeetan, jota voisi esitellä vierailijalle ylpeänä?
Mitä tehdä armeijoille? Annetaanko niiden edelleen tuhota maailmaa ja tappaa toisiaan 1.800.000.000.000 euron edestä vuodessa. Vai pantaisiinko rahat planeetan pelastamiseen?
Siis siirtykää ehdokkaat asiaan.