Matkustelin autolla sähkön vetämänä kohti Kemiönsaarta. Vatulointi
ja iterointi olivat vielä täydessä käynnissä. Rauhallisen ajomatkan ja
radionkuuntelun keskeytti haastattelu koskien Tallinnan tunnelia. Toimittajilla
on ollut tuskallinen aika. Tavallisesti haastatteluista nauttivat suorakurkut
ovat nyt olleet Sipilän käskystä vaiti. Niinpä toimittajat kääntyvät
oppositiossa syrjään työnnettyjen ja hiljaisuudesta masentuneiden puhehaluisten
puoleen. Yleensä kysytään sitä, mitä haastateltavat arvelevat kolmen koplan nyt
olevan tekemässä.
Tupu, Lupu ja Hupu
vatulointivauhdissa.
No, kysymättäkin on selvää, etteivät Haglundit, Räsäset, Niinistöt
tai Arhinmäet, eivätkä heidän perässäkulkijansa tätä voi tietää. Mutta voihan
vanhoista jutuista kysyä. Niinpä siis toimittaja kysyi Tallinnan tunnelista ja
Emma Kari, vihreiden valtuustoryhmän puheenjohtaja Helsingistä ryhtyi
hehkuttamaan. Hän vaati välittömiä päätöksiä, kunhan lisäselvitykset vielä
vahvistavat muutamaa kuukautta sitten valmistuneen konsulttityön johtopäätökset.
Emma Kari Tallinnan
tunnelin apostolina
Tallinnan tunneli on Emma Karin mielestä Suomen
tulevaisuuden ykköskysymyksiä. Blogissaan
5.4 Emma Kari mainitsee Tallinnan tunnelista: ”Helsinki-Tallinna-tunneli
olisi kokoluokaltaan valtava projekti, mutta kytkisi Helsingin ja koko Suomen
aivan eri mittakaavassa eurooppalaiseen junaverkkoon. Samoin Helsingin ja
Tallinnan jo nyt yhteenkietoutuneet alueet hyötyisivät projektista.” http://www.city.fi/blogit/emma-kari
.
Hieman siis
varovasti alkuun, mutta radiohaastattelussa hän laskettelee aivan täysillä,
tosiasiat ja järjen käytön unohtaen. Miksi Emma Kari olet niin kiihkeä asiasta,
jota et näköjään ole kerinnyt lainkaan mietiskellä?
Näin kertovat
Emma Karin sanomisista Ylen sivut ja radiossa kuultu teksti oli yhtä ja samaa: –On
täysin selvää, että tätä pitää viedä täydellä höyryllä eteenpäin. Esiselvitys
toi esiin, että jatkotyötä kannattaa
ehdottomasti tehdä. Jos hanke ei etene, niin ei se meille ainakaan hyvä
asia olisi, sanoo vihreiden valtuustoryhmän puheenjohtaja Emma Kari. Kari jopa
näkee, että heikko taloustilanne antaisi
syitä tunnelin toteuttamiseksi, vaikka sen hinnaksi arvioitiin
selvityksessä 9-13 miljardia euroa. – Juuri huonossa taloustilanteessa tämän
tyyppiset investoinnit toisivat meille parempia kasvumahdollisuuksia. Tunneli toisi meidät huomattavasti
lähemmäksi Keski-Eurooppaa, parantaisi liikenneyhteyksiä ja olisi hyväksi
taloudelle.”
Emma Kari ei ole
ainoa, moni muukin arvostamani henkilö näyttää yhtyneen samaan kuoroon
SDP:n Osku Pajamäki ryhtyy vertailemaan
Helsingin keskustatunnelia ja Tallinnan tunnelia. Hän näyttää sanoneen: ”Helsinki-Tallinna
-tunneli on suhteessa kannattavampi hanke kuin esimerkiksi Helsingin
kantakaupunkiin suunniteltu keskustatunneli.”
Kokoomuksen Lasse Männistö todistaa: ”Tunneli
nostaisi Suomen logistiset yhteydet aivan uudelle tasolle. Kun emme voi
sijainnille ja maantieteelle mitään, niin meidän täytyy tehdä kaikki voitava
jotta linkitymme kansainväliseen yhteyteen ja Euroopan talousalueeseen. –Pidän erittäin
perusteltuna, että jatkoselvitykset toteutettaisiin hankkeen osalta alkavalla
vaalikaudella, vaikka toteuttaminen olisi vuosikymmenten päässä.”
Pitipä minun
vielä tarkistaa Ode Soininvaaran
blogista löytyykö sieltä samanhenkistä paatosta. Löytyi kyllä 100 %
mutuviisautta.
Blogi 19.8.2008: ”Ykkösaamussa keskusteltiin
tänään mahdollisuudesta ja tarpeesta rakentaa rautatietunneli Helsingistä
Tallinnaan. Molemmat keskustelijat vertasivat sitä kanaalitunneliin ja
arvioivat, ettei tunnelista voi tulla kannattavaa, kun ei
Kanaalintunnelistakaan tullut. Näitä ei voi verrata. Kanaalitunneli survottiin
liejuun, Tallinnan tunnelia varten tarjolla on ehjää kalliota. Siksi sen hinta
on ehkä kymmenesosa kanaalintunnelista. Lähempi vertauskohta voisi olla Päijänne-tunneli.
Rautatietunneli olisi urakkana ehkä tuplasti Päijänne-tunnelin kokoinen.”
Kyllä mutua löytyi
lisääkin, blogi 13.1. 2011: ”Nyt kannattaa ottaa vakavaan tarkasteluun
Helsinki-Tallinna –tunneli, jonka hinnaksi on alustavasti arvioitu kolme
miljardia. Jos tunneli on näin edullinen, se kannattaa rakentaa ehdottomasti.
Jos matkustajamääräksi oletetaan varovaisesti kymmenen miljoonaa henkeä vuodessa, ovat pääomakustannukset
vaivaiset parikymppiä matkustajaa kohden. Ja päälle vielä se tavaraliikenne.”
10.4.2014
Helsingin Uutisissa Ode vielä tarkentaa: ” Tunnelin kustannusarviot vaihtelevat viiden ja kymmenen miljardin euron
välillä. 4 prosentin korolla ja 20 miljoonalla matkustajalla viiden miljardin
lainan korot olisivat matkustajaa kohti 10 euroa. Jos pääoma kuoletettaisiin 30
vuodessa, siitä tulisi lipunhintaan toinen kymppi. Päälle tulevat
liikennöintikustannukset, jotka vastaavat junalippua Helsingistä Hämeenlinnaan:
noin 20 euroa matkalta. Kun summaan lisätään sijoittajan ruhtinaallinen voitto,
10 euroa, matkan hinnaksi tulisi noin 50 euroa. Jos kustannukset
tuplaantuisivat kymmeneen miljardiin, Tallinnaan pääsisi tunnelin kautta noin
70 eurolla. – Ja siihen vielä hillitön määrä tavaraliikennettä päälle,
Soininvaara hihkuu. Suomenlahden tunneli ei ole vain Tallinnan- vaan myös
Keski-Euroopan tunneli.
Idea tunnelin
rakentamisesta perustuu EU:n kaavailemaan Rail Baltica -ratayhteyteen, joka
yhdistäisi Tallinnan ja Berliinin vuonna 2024. – Jo se mahdollisuus, että
Helsingistä pääsisi yöjunalla Berliiniin, on huikea. Vaikka
Tallinna–Helsinki-tunneli vaikuttaa koulumatematiikalla järkevältä
investoinnilta, Soininvaara ei usko, että se toteutuu. Ei sellaisia rahoja
koskaan löydy.”
Hyvä Ode. Järjen
sana tuli viimeisessä lauseessa.
Millainen
investointiohjelma raiteisiin?
Nyt kohta
tiedämme enemmän uuden hallitusohjelman kaavailuista tulevan
investointiohjelman suhteen. Tätä kirjoitettaessa oli tietoa vain lähivuosina perusväylänpitoon
pantavasta 1,5 miljardista. Se on hyvä alku. Sain juuri ennen vaaleja
tilaisuuden pitää esitelmän Prorautatiet ry:n ”vaalitilaisuudessa” ”Mistä rahat
rautateihin? Silloin panin rautatieinvestoinnit omaan suosikkijärjestykseeni.
Ensin Seinäjoki- Oulu kokonaisuudessaan valmiiksi (sen olemme jo velkaa Kempeleen
miehelle), sitten päärata Tampereelle ja muut peruskorjaukset, Esa-rata Lohjan
kautta olisi seuraavana vuorossa, mutta lentokentän kautta, sitten Lentorata
Pasilasta Keravalle. Tämän jälkeen olisi aika harkita uudelleensuunniteltavaa
Pisaraa. Sitten seuraisi suuri vatulointi. Tehdäänkö Kotkan rata Pietariin,
tehdäänkö Jyväskylän-Savon rata Lahdesta Heinolan kautta pohjoiseen vai
satsataanko Lapin poikittaisrataan Kolarista Pelkosenniemelle, Sodankylään,
Kemijärvelle ja Sokliin. Tai olisiko sittenkin ollut vaihtoehtona kaikkien
edellä sanottujen hylkääminen ja rahat olisi sijoitettava Tallinnan tunneliin. Tätä
näyttävät toivovan Emma Kari ja kumppanit. Summat ovat nimittäin samaa luokkaa.
No, ei unohdeta pääkaupunkiseudun 200 miljoonaa vuodessa, ja muistetaan vielä
Tampereen ja Turun pikaraitiotiet pikkurahoina 300 miljoonaa per kappale.
Kirjoitin tuosta
blogissani: http://penttimurole.blogspot.fi/2015/04/vaalit-radat-ja-raha.html
Tallinnan
tunneli on joko tai!
Siis vielä,
unohtamalla Tallinnan tunneli saadaan kaikki nämä Suomen tärkeät radat tehtyä!
Vai ajattelitteko todella, että EU maksaa Tallinnan tunnelista meille lahjana
sen kannattavuuden edellyttämän 8-10 miljardia euroa, sen lisäksi että Rail
Balticaan saadaan lahjana 6 miljardia euroa ja kaikki tämä nyt alkaneella
hallituskaudella? On siinä Eurooppa-ministeri Timo Soinilla haastetta.
Tässä saattaisi olla
aika realistinen ohjelma ratainvestoinneiksi. Valtion radoilla investoitaisiin
250 miljoonaa euroa vuodessa. Isoista hankkeista pantaisiin ensin pakettiin
Lentorata ja Esarata. Kumpi ensin? Molempiin voisi saada jopa 20 % EU-rahaa.
Sitten vasta Pisara – 2030-luvulla. Lapissa aloitettaisiin Kemijärveltä
Pelkosenniemeen ja sitten poikittaisradalla Kevitsa-Kolari ja/tai
Pelkosenniemeltä Sokliin. Sokli yhdistettäisiin Kouteroon. Vuonna 2050
saattaisi olla aika suurnopeusradalle Keravalta Kotkaan ja Venäjälle. Sitten
harkittaisiin Tallinnan tunnelia vai tehdäänkö ensin Jyväskylän rata Heinolan
kautta Lahteen? Helsingin seudulla pannaan heti alulle Raide-Jokeri. Tampere ja
Turku myös toteuttaisivat omat pikaraitiotiehankkeensa. Espoon kaupunkirata
kannattaisi ilman muuta aloittaa, sitten kun rahaa on.
Euroopan
TEN-verkoissa Suomi liittyy muuhun Eurooppaan kahta reittiä. Skandinavia –
Välimeri reitti lähteen Pietarista ja Kotka-Haminasta, kulkee Helsingin ja
Turun/Naantalin kautta Tukholmaan ja Malmöön, siitä edelleen Hampuriin, Nürnbergiin,
Innsbruckiin, Veronaan, Roomaan ja edelleen Napolin kautta Sisilian Palermoon.
Helsinki kytkeytyy myös Tampereen kautta Luleåån ja edelleen Tukholmaan. Pohjanmeri
– Baltia reitti kulkee Tallinnasta Varsovan kautta Berliiniin ja edelleen
Hampuriin, Rotterdamiin ja Brysseliin/Antwerpeniin. Nämä reitit kietoutuvat
tietysti muhin TEN – käytäviin. Käytäviä on yhteensä yhdeksän kappaletta:
Baltia-Adrianmeri, Pohjanmeri-Baltia, Välimeri, Itä-Keski-itä,
Skandinavia-Välimeri, Rhein-Alpit, Atlantti, Pohjanmeri-Välimeri ja
Rhein-Tonava.
Euroopan TEN –
verkkojen kuvassa esiintyvät myös tärkeimmät yhteysnuolet Venäjälle ja muualle
itään. Suomessa noteerataan myös TEN-verkon pohjoinen yhteys. Emma Karin ja
muiden Tallinna-tunnelin kiihkoilijoiden toivoma Baltia-Pohjanmeren yhteys on
tumman punaisella värillä. Violetilla on esitetty Skandinavia-Välimeri käytävä.
Suomen TEN-T ydinverkkoihin kuuluvat
rantarata Helsingistä Turkuun, päärata Helsingistä Tornioon sekä itärata
Keravalta Vaalimaalle. Lisäksi verkossa on satamarata Kouvolasta Kotkaan ja
Haminaan. Oikealla olevaan satelliittikuvaan on merkitty eräitä keskustelun
alaisia ratayhteyksiä –
noin mittakaavan vuoksi. Siinä esiintyy turkoosilla värillä Ruotsin mahtava
Botniabanan, Turun ESA-rata, Kerava-Porvoo-Kotka-Luumäki rata,
Lahti-Jyväskylä-Savonrata-yhdistelmä, Tampereen läntinen ohitus sekä Lapin
poikittaisradat. Näkyypä kuvassa myös Rail Baltican alku.
Tallinnan tunnelia ei ole ilman Rail Balticaa. Rail
Baltica ei ole läpihuutojuttu. Radan
pituus Viron , Latvian ja Liettuan alueella on 728 km kaksoisraidetta. Vuonna
2011 tehty tutkimus arvioi hinnaksi 3,7 miljardia euroa. Tämä tietää 5
miljoonaa euroa per kilometri. Halvalta vaikuttaa. Sanoisin hinnaksi tulevan
vähintään 9 miljoonaa euroa kilometriltä. Tämä tietäisi koko touhun hinnaksi
noin 7 miljardia euroa. Maat edellyttävät EU:n rahoituksen olevan (vanhalla
hinnalla) 85 %. Puolan puolella rataa Varsovaan saakka on 250 km. Siitä suuri
osa seuraa vanhaa ratalinjaa, joten se saataneen rakennettua 1,5 miljardilla
eurolla. Jos ajattelee rautatieyhteyttä Etelä-Suomesta Berliiniin, matka
Ruotsin ja Tanskan kautta on täsmälleen sama kuin Varsovan kautta eli 1600 km. Pariisiin
mennessä Rail Baltican kautta matka on 500 km pidempi kuin Tukholman kautta.Tämän
vuoksi jotkut ovat esittäneet Ahvenanmeren alittavaa tunnelia ja yhteyttä
Ruotsin kautta Baltiaa parempana vaihtoehtona. Ainakin se olisi halvempi. Ei
silti, minä kannatan Rail Balticaa, vaikka en kannatakaan Tallinnan tunnelia.
Jos ajatukset Tallinnasta, Tallinnan tunnelista ja Rail Balticasta sekä
tehdystä uusimmasta selvityksestä vielä jaksavat kiinnostaa klikkaa: http://penttimurole.blogspot.fi/2015/02/tallinnan-tunneli-ja-hybridi-ihmiset.html -jos et ole aiemmin jaksanut tuohon blogiin perehtyä.
Sitä ei ainakaan Emma Kari ole tehnyt. Miten surullista voikaan olla blogistin elämä.
Viittaat Ahvenanmeren alittavaan tunneliin eräänä esitettynä vaihtoehtona. Entä ajoittain esiin nouseva Merenkurkun silta/tunneli?
VastaaPoistaPohjoisen Itämeren alueen keskuksista Pietari on kiinnostavin jatkossakin. Tallinnan tunneli ei avaa sinne Euroopasta yhteyttä, jolle ei löytyisi parempaa vaihtoehtoa. Merenkurkun silta liittäisi Ruotsin ja Norjan sekä ehkä jopa osan Pohjois-Saksaa ja Benelux-maita luotettavalla maayhteydellä Pietariin. Samalla syntyisi yhteys Norjan syviin ja suliin merisatamiin.
Jos isoa eurooppalaista raideinfraa Suomessa mietitään, millä yhteyksillä olisi parhaat bisnesmahdollisuudet?
Samuli
PoistaHyvä kysymys, itse asiassa olen tuon kysymyksen suhteen aivan yhtä tietämätön, kuin monet näyttävät olevan Tallinnan tunnelin suhteen.Täytyy ilmeisesti panna mietintämyssyyn.
Ensiksi tulisi saada Pietarin-Tallinan-Baltit-Berliinin välille nopea junayhteys. Sitten voidaan miettiä Helsingin kytkemistä siihen tunnelin avulla, sillon laskelmat olisivat realistisemmat ilman helsinkiläisten omia mielipiteitä ja propagandaa.
VastaaPoistaPena
VastaaPoistaseurasin Pjongjangin hotellissani 17.5.2007 suoraa televisiolähetystä, kun ensimmäiset junat yli puoleen vuosisataan ylittivät juhlallisesti Koreoiden rajan kahta eri käytävää pitkin.
Saman vuoden joulukuussa alkoi säännöllinen tavaraliikenne Etelä-Koreasta rajan pinnassa sijaitsevaan Pohjois-Korean Kaesongin teollisuuskaupunkiin, missä 40.000 pohjoiskorealaista työskentelee eteläkorealaisten firmojen palveluksessa.
2008 valtaan tullut Etelä-Korean konservatiivinen hallitus lopetti liikenteen, mutta Kaesongin teollisuusalue jatkaa toimintaansa.
Nyt jo Soulista on yhtenäinen ratayhteys vaikka Vuosareen. Rataa pitää vaan parannella.
Venäjällä on toimiva ratayhteys Pohjois-Korean Tyynenmeren Rajinin satamaan.
Eli Vuosaaresta tavarat ja matkustajat Helsingistä Souliin voivat matkata junalla muutaman vuoden sisällä, mikäli poliittiset konjunktuurit sen sallivat.
Kutsuin kokoon ja olin puheenjohtajana Helsingissä huhtikuussa 2002 järjestetyssä Eurasian Railways Symposiumissa, missä 13 maan joukossa olivat molempien Koreoiden edustajat.
Maiden väliset raiteet yhdistettiin vahvasti miinoitetun demilitarisoidun vyöhykkeen läpi seuraavan vuoden kesällä, ja ensimmäiset junat kulkivat siis toukokuussa 2007.
Markku Heiskanen