Pönterit ja kilpikonnat

Suomen armoitettu arkkitehtuurikriitikko ja blogisti ”Arkkivahti” alias Tarja Nurmi kutsuu kotikaupunkinsa Kuopion torin uudistusta pönteröimiseksi. Toinen vahva nainen, arkkitehti Zaha Hadid arvioi japanilaiset virkaveljensä varsin keveiksi saatuaan hyllytyksen kilpailuvoiton perusteella valmiiksi suunnitellusta Tokion olympiastadionista – kilpikonnasta – niin kuin joku kateellinen kollega sanoi. Meillä rakennusten suunnittelusta tai arkkitehtuurista ei juuri keskustella. Tämän osoittaa varsin vaisu keskustelu Guggenheimista. Suomalainen on kaupungeissaan ikään kuin pakon sanelemana ja olosuhteiden uhrina. Usko kruunun suunnitelmien muuttumisen mahdottomuuteen on vankkumaton. Nyt kun meillä lähestyy väistämätön keskustelu bulevardeista ja guggiksesta on hyvä hieman kuulostella mitä tapahtui Kuopion torilla ja Tokion stadionilla.

Ookelta alkusoitto

Eilen, tai pari päivää sitten, soittaa kiihkeänä ystäväni Olli ”Ooke” Lehtovuori. Hän ei uhoa arkkitehtuurista, hän uhoaa Kuopion torista. Haluaa ”asiantuntijan mielipidettä” tueksi ajatuksilleen. Hän ei käsitä torin varrella olevien katujen muuttamista kävelyalueiksi kaljaterasseineen. Hän puhuu jotain ”mualiman navasta”, joka on nyt menettänyt asemansa. Hän tuntuu myös ihmettelevän maanalaista kauppakujaa, kun maan päällä kaupat kituvat.

Tässä sumuisessa satelliittikuvassa ”pönterit” ovat jo paikallaan. Tori on valtavan kokoinen, sinne mahtuisi kaksi jalkapallokenttää. Olen ollut aina hieman herkkä torinaluspysäköinnin suhteen. Ajattelen että torilla täytyisi voida kävellä tukevasti maan päällä - ei talon katolla. Mutta kun nyt olen ollut Rogerin mukana Pietarsaaren toria kansittamassa taika on lauennut.

En ole käynyt Kuopiossa kuin sitten viimeksi. Silloin torityö oli vielä kesken, siksipä kysyn kuopiolaiselta Kari Pääskyseltä – mitä mieltä hän on? Näin hän sanoo: ”Hei, tässä kommentti toriuudistuksesta. Maanalainen pysäköinti on ok, kunhan se löydetään - ja sinne löydetään takaisin! Maanalainen kauppakuja ei ole sytyttänyt meitä eikä muitakaan. Kauppahalliuudistus kyllä onnistui myyjien ja meidänkin mielestämme. Apaja, kalahallin sijoille tehty uudisrakennus lienee monen mielestä paikkaan sopiva. Me emme kuitenkaan suuremmin noteeraa ratkaisua. Kyllä se liiaksi poikkeaa kauppahallin arkkitehtuurista. Toisaalta Apaja menettelee kokonaisuudessa, onhan torin ympäristö kokoelma rumia ja tyyliltään sekalaisia liiketaloja. Sosiaalisena kaupunkitilana torikokonaisuus toimii maan päällä mainiosti. Kävelykatu-uudistus Pekka Kauhasen töineen (Oksapoika yms pienet teokset) on mielestämme onnistunut, kokonaisuuteen sopiva.” Näin siis sanovat Riitta ja Kari, nykypäivän ajattelevat kuopiolaiset. Uskon heitä.

Kuopion torilla on suuri menneisyys. Auttavatko uudet vaatteet suureen tulevaisuuteen?

Kuopion kaupungin kotisivuilla kerrotaan torin historiaa. https://www.kuopio.fi/web/asuminen-ja-kaupunginosat/kuopion-kauppatori

Sylttytehtaalla?

Jatkoinpa vielä kyselyä ja menin lähelle sylttytehdasta. Heikki Tegelman oli kyselyn kohteena. Hän vastasi näin: ”Tervehdys Pena! Kuopion torinaluspysäköinti on melko pitkäaikainen projekti ja olen siinä jossakin välissä ollut itsekin mukana. En siis ole herkkä sitä haukkumaan. Lähtökohta on hyvä- parantaa ruutukaavakeskustan toimintaa vastapainona ulkopuolisille automarketeille. Itse pysäköintilaitos ja varsinkin useimpien torin itäpuolisten tonttien yhteistoiminta ja kytkennät toripysäköintiin toimivat hyvin, joskin vaativat vielä asiakkaiden tottumista. Torin itäpuolinen Puijonkatu ja eteläpuolinen Kauppakatu ovat saaneet liiallisen jalankulkukorostuksen pintakäsittelyjä myöten. Tämä poikkeaa perinteellisestä katuhierarkiasta, aiheuttaa jalankulun ja huoltoliikenteen ristiriitoja sekä pikapysäköinnin puutetta. Torin perinteellisistä diagonaaliväylistä luopuminen ei ole perusteltua.”

Toke Korhosen ”vinjetti” Googlen kamera-auton kuvaamana vuoden 2009 asussa. Toke oli hyvä ystäväni, siksi sain olla tuon talon pysäköintiä mitoittamassa. Silloin uskottiin kaupunkiautojen pienenevän. Toisin kävi, nyt ajetaan ostoksille maasturilla.

Arkkivahdin pönteröt

Niin, palataanpa sitten Tarja Nurmen eli ”arkkivahdin” torihommaan liittyviin kannanottoihin. No, sieltäpä löytyy rajua tekstiä – ja useana painoksena. Viimeisin on nimeltään KUOPION TORIN UUSI KORISTUS.

Arkkivahti kauhistelee torin ”pönteröintiä” ja toria ympäröivää kävelykatua. Hän sanoo sillä rikotun asemakaavan selkärangan. Vahti epäilee myös liikenneturvattomuutta. Puretun kalahallin tilalla on arkkivahdin mukaan ”outo lasipönteri”. Ja sitten: ”on vielä lisää kolhoja pöntereitä, joista mennään alas paikoituskerroksiin”. Torin alla olevaa ostoskeskusta arkkivahti kutsuu ”todelliseksi flopiksi”. Arkkivahti puuttuu myös edesmenneen ystäväni arkkitehti Toke Korhosen suunnitteleman Anttilan talon ”laattakuorrutuksiin”. Taisinpa minäkin hieman osallistua tuon talon parkkitilojen mitoitukseen – siksi sykähtää. Tässä arkkivahdin tyylinäytettä:

http://arkkivahti-arkkivahti.blogspot.fi/2015/03/kuopion-torin-uusi-koristus.html

Leo todistaa

Kun sitten selailen asiaa törmään Kuopion kaupungin kotisivuilla Leo Kososen slaideihin pääosin vuodelta 2011 – siis suunnitteluvaiheessa. Hän on tietysti ollut jo virkansa puolesta mukana geimeissä. Leo on tehnyt hienoa työtä jalankulkukaupunkiteoreetikkona. Hyvä kun pääsee soveltamaan teoriaansa kotikaupungissaan. Tässäpä linkki Leon todistukseen. Mielenkiintoista. http://www.kuopio.fi/documents/385672/385804/1105_11_Kosonen_Kavelykeskustadioja.pdf

Uusi kauppakäytävä yhdistää maanalaiset liiketilat kauppakäytävien verkostoksi. Ympärivuotinen kävelykeskusta, joka on viihtyisä myös huonolla säällä ja talven pakkasissa – talvikaupunki. Näin kertovat Leon slaidit.

Tuliko tasapeli?

No, miten tämä kaikki nyt päättyi. Tuliko jonkinlainen tasapeli puolustajien ja vastustajien välillä. Hanke on ainakin toteutettu, eikä taida olla pienine puutteineen ainakaan huononnus vallinneeseen tilanteeseen ja mikä tärkeintä, se toteuttaa ”ruutukaavakeskustan toimintaa vastapainona ulkopuolisille automarketeille”. Näin sen sanoi ystäväni H. Tegelman.  Ooke, älä ole vihainen, ole tyytyväinen – ainakin puoliksi! Arkkivahdista en tiedä, taitaa olla liian sitkeä tyytyäkseen!

Zaha Hadid ja Tokion olympiastadion 2020

Tasapeliä ei tullut Tokion olympiastadionin hankkeessa. Kisat pidetään vuonna 2020. Suunnittelusta järjestettiin arkkitehtikilpailu vuonna 2012. Tuomaristossa oli pääarkkitehtina ja puheenjohtajana Tadao Ando. Juryssa olivat lukuisten japanilaisten lisäksi mm. Norman Foster ja Richard Rogers. Voittajaksi valittiin Zaha Hadid. Etkö tunne? Hän on irakilaislibanonilaisbritti naisarkkitehti.

Voittajaehdotukset esiintyvät seuraavissa kuvissa:

1 palkinto: Zaha Hadid Architects Britanniasta.

2. palkinto: Cox Architecture Australiasta.

3. palkinto: Sanaa + Nikken Sekkei Japanista.

Voittajien ehdotukset ovat nähtävissä tästä linkistä:

http://www.jpnsport.go.jp/newstadium/Portals/0/NNSJ/en/winners.html

Zaha Hadid siis valittiin ja hän aloitti työnsä. Kaikki ei kuitenkaan mennyt putkeen. Japanilaiset valitsivat potentiaaliset urakoitsijat ja heidän toimestaan ensimmäiset hinta-arviot näkivät päivänvalon. Valtavat palkkijärjestelmät nostivat hintaa. Arviot nousivat yli kahden miljardin euron. Zaha Hadid syytti kustannusten noususta tapaa ennakkovalita urakoitsijat ilman hintakilpailua. Hän myös syytti urakoitsijoita puutteesta ymmärtää siltatekniikan mahdollisuuksia stadionin kattavien pilarittomien kannatinpalkkien rakentamisessa. WSP: n siltamiehet, ette olleet paikalla!

Kollegat myyräntyössä

Japanilaiset arkkitehdit aloittivat myös “myyräntyön”. Arata Isozaki  sanoi Zahan suunnitelman muistuttavan kilpikonnaa, joka odottaa Japanin uppoavan valtamereen, jotta se voisi sitten uida pois.  Zaha puolestaan epäili japanilaisten haluavan estää ulkomaisen suunnittelijan tekemästä heidän urheilupyhättöään. ”Se, että he hävisivät, on heidän probleemansa, ei minun.”

Japanilaiset arkkitehdit eivät moittineet itse rakennusta, he moittivat valtaisan rakennuksen suhdetta ympäristöön, läheiseen puistoon ja siellä olevaan temppeliin, kaupunkirakenteeseen yleensä.

Kansalliset perusteet purivat. Asenteet hiljalleen paloivat pohjaan. Lopuksi tapahtui ratkaisu. Sen julisti Japanin pääministeri Shinzō Abe, hän sanoi, että keskusteltuaan useiden tahojen kanssa, mukaan luettuna urheilijat, hän päätyi hylkäämään Zaha Hadidin ehdotuksen ja aloittamaan kaiken alusta. Tämä tapahtui juuri pari viikkoa sitten. Saattaisiko meillä tapahtua näin Guggiksen suhteen – että itse Sipilä? No, hinnan vuoksi, ei arkkitehtuurin vuoksi!

Katso tämä loppuun asti, lopussa esitellään itse suunnitelma. Se on komea, olisin sen itsekin valinnut tarjolla olleista.

Japan PM Shinzō Abe scraps Zaha Hadid's Tokyo Olympic stadium design – video

Ei tiukkapipoisille

Zaha Hadidin arkkitehtuuri ei ole kaikkien mieleen. Se ei ole esimerkiksi minun mieleeni. Hän on kuitenkin menestynyt loistavasti niin lännessä kuin muslimimaissakin. Hänen virtaviivaisen dynaaminen arkkitehtuurinsa on kuitenkin saanut ivaajansa. Hänen arkkitehtuuriaan sanotaan liian animaaliseksi. Jos nyt hävinnyttä pitää vielä lisää ivata voi katsoa Unnecessary Muffness - The Daily Show with Jon Stewart. Se ei sovi arkkitehtuurin heikkohermoisille, eikä muutenkaan tiukkapipoisille.

Jon Stewart Show ironisoi Zaha Hadidin ”-------” arkkitehtuuria.

http://videosift.com/video/Unnecessary-Muffness-The-Daily-Show-with-Jon-Stewart