Kyllä nyt on ihmeteltävää. Aloitetaan siitä miksi Capitol kukkulalla tapahtunutta kutsutaan. Tuleva presidentti sanoi sen olevan kapina. Sanoi vielä sen olevan iljettävää. Monet senaattorit sanoivat sen olevan kaappaus, petos. Tai sellaisen yritys. Taloon tunkeutunutta väkeä ja sen edessä vellonutta väkeä kutsuttiin väkijoukoksi, jos ne olisivat olleet muita kuin valkoisia, heitä varmaan olisi kutsuttu roskaväeksi. Heitä kutsuttiin pettureiksi ja roistoiksi. Jotkut kutsuivat heitä alkuun protestoijiksi tai ekstremisteiksi, mutta sitten kiristivät kantaa ja ryhtyivät kutsumaan heitä kotimaan terroristeiksi. USA:n julkisen palvelun radioverkko NPR ilmoitti ohjeenaan omalle henkilökunnalleen: ”me emme kutsu Capitolille hyökänneitä ihmisiä protestoijiksi – he ovat ’pro-Trump ekstremistejä’ ja mitä he tekivät, on ’kapina’.” Itse he näyttävät pitävän itseään oikeustaistelijoina demokratian puolesta, patriootteina ja heroisteina. He ovat mielestään kunniakkaita antikommunisteja ja vastavallankumouksellisia. Osalla heistä oli vielä ”ylevämmät” päämäärät, he tunsivat osallistuvansa yhdessä Donald Trumpin kanssa salaiseen sotaan saatanaa palvovia pedofiilejä vastaan. Pedofiilien suosiman lapsikaupan ykkösnimiksi mainitaan Barack Obama, Hillary Clinton ja George Soros. Trumpin kannattajien sanottiin mellakoivan tai hulinoivan. Jotkut taas väittävät niiden jotka hulinoivat olevan jotain muuta kuin oikeita republikaaneja. Puolet republikaaneista näyttivät pitävän hulinointia hyväksyttävänä mielenosoituksena. Siis Halla-ahon tapaan. (Tulkitsinko oikein, jos en niin pyydän tavan mukaan anteeksi.) Siis demokratian ilmiönä. Ota tästä ihmismielestä selvää.
Minun piti oikein katsella Aatua ja Trumpia puhumassa. Halusin panna heidät yhtä aikaa puhumaan. Elkeet ovat samat. Olisin sitten jakanut videon. Eivät kyvyt riittäneet. Tässä kuva. Ehkä, ja varmaan hyvinkin epäoikeudenmukainen. Ei Trump mikään Aatu ole. Trump kyllä kannatta Proud Boys porukkaa, jolla on natsielkeitä ja vihaa Antifa-porukkaa, jolla on vasemmistoradikaaleja ja antifasistisia elkeitä. Puhujana Aatu on ykkönen.
Onko tämä ensimmäinen kerta?
Berliinissä, Hitlerin masinoimassa valtiopäivätalon
tuhopoltossa vuonna 1933 salaliittolaisten sanottiin olevan kommunisteja. Niinpä
niin, juurihan tänään sain lukea Hesarista trumpistin mielipiteen: Capitolilla
mellakoineet eivät olleetkaan trumppilaisia, vaan he olivat
vasemmistoradikaaleja, Antifan väkeä. Ympäri käydään, yhteen tullaan.
Etsiskelin netistä valtiopäivätaloja vastaan tehtyjä hyökkäyksiä. Yllättäen niitä ei ole kirjattu moniakaan. Sotia ei lasketa. Intian parlamenttiin suunnattu itsemurhahyökkäys vuonna 2001 on tunnettu tapaus. Vuonna 1993 samaa parlamenttia kohtaan oli marssinut askeettien ja munkkien johtama tuhansien ihmisten joukko. Heitä taisikin olla satoja tuhansia. He halusivat lain, jolla estetään lehmien teurastaminen. Gandhi sai lopulta kaadettua asiaan liittyvät lakiehdotukset ja pihviteollisuus peri voiton. Äskettäin Beirutissa hyökättiin parlamenttitaloon tarkoituksella saattaa sataman räjähdyksen johdosta syylliset vastuuseen.
No, ainakin yksi hyökkäys parlamenttia vastaan tapahtui naapurimaassamme. Se oli vuosi 1993. Venäjän vasta valittu presidentti Boris Jeltsin ja Venäjän parlamentti eli duma joutuivat napit vastakkain. Duma ei hyväksynyt presidentin talousuudistuksia. Mitäpä tuossa, lähetettiin tankit torille ja ryhdyttiin tulittamaan parlamenttia. Pian sieltä tuli ulos nöyriä kansanedustajia.
Tilanne Capitolilla oli kerta kaikkiaan käsittämätön. Poliisi päästi porukan sisään rakennukseen, tai taipui ylivoiman edessä. Valtavaa väen vellontaa pitkin käytäviä, huutoa, metelöintiä ja joka toisella puhelin kädessä ja video päällä. Selfiet myös suosiossa. Sisällä talossa senaattorit pelastettiin bunkkeriin, saliin jääneistä osa penkkien alla makaamassa, osa muoviset ”kaasunaamarit” päässä. Siviilipukuiset poliisit ojentelivat käsiaseitaan niin kuin parhaassa gangsterileffassa. Käytävällä, mielenosoittajien yrittäessä särkeä ovea poliisi antoi heille tietä, mutta oven takaa näkyi käsi ja pistooli. Videolla näkyy, kuinka liipasinta painettiin ja laukaus osui oven edessä olleeseen melko rauhallisesti touhunneeseen naiseen. Täysin tarpeeton uhri.
Onko suon kuivaaminen ympäristörikos?
Itsevaltiaat näyttävät vetävän puoleensa salaliittoja.
Trump ei nyt aivan itsevaltias ollut, vaikka homma joskus siltä näytti.
Salaliitot ovat häneen kuitenkin liimautuneet. Salaliitot tai niiden
vastustajat, salaliittoja nekin. Trump kehuskeli itseään suon kuivattajana.
Minkä suon? Trumpin mielestä suo oli Valkoisen talon ja hallinnon ympärillä
yleensä. Suossa pesivät kaiken maailman tyhjäntoimittajat ja nuoleskelijat.
Trump ei kuitenkaan tuota kuivatusta itse keksinyt. USA:n politiikassa sen
ensin keksi vuonna 1903 sosiaalidemokraattisen puolueen organisoija Mr.
Gaylord. Hän kirjoitti: ”Sosialistit eivät tyydy tappamaan vain muutamia
hyttysiä jotka nousevat kapitalismin suosta, me haluamme kuivata suon.” Presidentti Reagan halusi myös kuivata suon. Vuonna 1983 hän halusi poistaa ja poistikin Yhdysvaltojen
hallinnosta merkittävän osan byrokratiaa. Syyskuu 11. 2001 terrori-iskujen
jälkeen puolustusministeri Donald Rumsfeld lähetti lentotukialuksen Välimeren
itäosiin ja lupasi kuivata suon
jossa terroristit asuvat. Vuonna 2006 Nancy Pelosi, tultuaan valituksi
edustajahuoneen puheenjohtajaksi 10 vuoden republikaanijohdon jälkeen lupasi kuivata suon. Vuonna 2016 oli Donald
Trumpin vuoro kuivata suo. Hän
twiittasi halunsa tehdä hallinto jälleen rehelliseksi. Saipa sitten twiittinsä
runsaasti tykkäyksiä. Tuliko se hallinto sitten rehelliseksi? Ovat väittäneet
Trumpin hallinnon levittäneen runsaasti väärää tietoa. Toisaalta Trump sanoo 90
% hänestä kertovien mediajuttujen olevan vääristeltyjä. Suonkuivaajissa siis
löytyy.
Meilläkin Seitsemän Veljestä kertoo poikien halusta Sompionsuon kuivaamiseen. Veljekset eivät lannistu, vaikka halla vie viljan: he kuivaavat Sompion suon. Kalevala taas kertoo, kuinka Kullervo Kalervon poika kosti emännälle kivisen leivän, kun lähti suolle paimeneen. Ilmarin emäntä oli pannut kiven leipään. Siitä Kullervo suuttui ja noitui lehmät susiksi. Tulivat sekä muori että Ilmarin emäntä petojen syömiksi. Aineksia salaliittoteoriaan siinäkin. Suo on tärkeä osa suomalaista identiteettiä. Kaikki muistavat Tuntemattoman sotilaan suot joiden yli ajateltiin mentävän niin että heilahtaa. Linnan toinen suurteos, Täällä pohjantähden alla, alkaa sanoilla ”Aluksi oli suo, kuokka ja Jussi.” Suo oli kuivattava ja torppa rakennettava.
"Suolt' on orja sarven saanut, tuonut torven
liettehestä.
Jo nyt on karjasi kujalla, lehmät lääväpellon päässä;
saaospa savun panohon, käyös lehmät lypsämähän!"
Lonkui päivä lounahasen, kiertyi keski-illoillensa,
kulki kuusikon tasalle, lenti lehmäslypsykselle.
Tuo pahainen paimen raiska, Kullervo, Kalervon poika,
ajoi kontiot kotihin, susikarjan kartanolle.
Vielä neuvoi karhujansa, susillensa suin puheli:
"Repäise emännän reisi, pure puoli pohkeata,
kun tulevi katsomahan, lyykistäikse lypsämähän!
Nyt suon kuivaaminen on tullut lähes ympäristörikollisuuden alalajiksi. Nyt pikemminkin pitäisi jo kaivetut suo-ojatkin uudelleen täyttää ja turvetuotanto lopettaa. Ehkä nyt on lopetettava myöskin tuon suon kuivaamisen vertauskuvallinen käyttö.
Onko jokin toinen agenda?
Nyt taitaa olla toisten agendojen tai salaisten agendojen
aika. Mitä ne ovat ja mistä ne ovat tulleet? Ennen vanhaan toisista agendoista
puhuttiin kyllä kännipäissään ja selvinkin päin. Piiri oli kuitenkin pieni. Asia
oli parasta pitää omana tietonaan. Nyt kaikki on toisin. Nyt harrastetaan
joukkoistumista ja voimaantumista. Joukkoistamiselle pitää keksiä agenda. Joku
viisas tutkija sanoo politiikan joukkoistamisen olevan vuorovaikutuksen
prosessi. Sanoo vielä, että ensimmäiset dialogit voivat olla hapuilevia,
ensimmäiset päätökset kulmikkaita. Joukkoistamisen pitäisi teorian mukaan tukea
demokratiaa. Nyt tuntuu siltä, että joukkoistaminen on mennyt vääriin käsiin ja
seurauksena vienyt kansaa toisille agendoille ja johtamattomaan
joukkopsykoosiin. Päämäärät ovat hämärästi yhteiset, nykyisen vallan kumous, miten?
Se on kuitenkin kiireessä jäänyt ratkaisematta. Nyt ei ole aikaa odottaa. Kadulle
ja barrikadeille! Arabikevät on esimerkki internetjoukkoistamisen tuhoista. Katteettomat
lupaukset tyhjästä syntyvälle muutokselle huumasivat joukot. Nyt juuri pari
päivää sitten twiittijohtoinen joukko valtasi Capitolin kukkulan. Heitä
kutsutaan nimellä ”domestic terrorists”. Joukkoistamista parhaasta päästä. Joku
valtaukseen osallistunut nainen sanoi valtavasti voimaantuneensa.
Tuhosiko Trump USA:n talouden?
Jotain Trump on varmaan tehnyt väärin, kun ei saanut
toista presidenttikautta, vaikka sellainen on ollut jo vakio kolmen edellisen
presidentin suhteen. Niin, siis ennen tätä viimeistä törttöilyä. Hän itse on
kertonut talouden olevan loistavassa vedossa. Pitääkö se paikkansa, koronakatastrofista
huolimatta? Katsotaan harrastelijamaisesti muutamia lukuja. Katson ensin, miten
kotitalouksien varallisuus on kehittynyt Clintonin, Bushin, Obaman ja Trumpin aikana.
Ihmettelen myös sitä, miten 1 % rikkaimpien ja 50 % köyhimpien omistus on
muuttunut. Ovatko rikkaat rikastuneet ja köyhät köyhtyneet? Jenkeissä 1 %
rikkaimmista kotitalouksista omistaa 30 % kotitalouksien varallisuudesta.
Suomessa luku lienee noin 15 %. Paljonko 50 % köyhemmän pään kotitalouksista
Suomessa omistaa? Ei löydy aivan tällaista lukua, mutta 40 % omistaa 7 % ja 60
% omistaa 14 %. Omistus on Suomessa ja Euroopassa kovasti erilainen jenkkeihin
verrattuna. Voisiko tämä olla syy katuvaikuttamisen herkkyyteen? Katsotaan
vielä yksi indeksi. Niitä riittää. Sosiaalisen edistyksen indeksissä (Social
Progress Index 2020) Suomi on 163 maailman valtion joukossa kolmonen, Norja on
ykkönen ja Tanska kakkonen. Yhdysvallat on sijalla 29. Minusta tässä olisi
hieman tutkittavaa. Otinkin jo noita tilastoja esille ja ajattelin ilahduttaa teitä
muutamalla Excel-kaaviolla. Don’t worry, myöhemmin, joskus toiste.
Yhdysvalloissa vaurain 1 % kotitalouksista omistaa 30 % kotitalouksien kokonaisvarallisuudesta. Köyhemmästä päästä 50 % kotitalouksista omistaa 2 % kokonaisvarallisuudesta. Rikkaimman 1 % osuus on pysynyt samalla tasolla kaikkien neljän viimeisimmän presidentin aikana. On tosin ollut alamäkiäkin erityisesti presidenttien vaihdoksien jälkeen. Trump näyttää hoitaneen asiat hyvin. Outo tuo tipahdus koronan alettua ja sitten hyppäys kolmannella neljänneksellä. Köyhimmän 50 % osuus on kasvanut ensin Obaman sitten Trumpin aikana. Trumpin aloittaessa se oli 1,2 % ja lopettaessa 2,0 %. Mitäs tästä sanotte?
USA:n bruttokansantuote asukasta kohti on kasvanut vuosien mittaan tasaisesti noin 3 % vuodessa. Vuoden 2009 lama aiheutti ainoan laskuvuoden. Trumpin ensimmäisenä presidenttivuotena kasvu oli 1,3 % ja vuonna 2019 3,6 %. Vuoden 2020 ensimmäisellä neljänneksellä pudotusta oli -5 %, toisella neljänneksellä -25 % ja kolmannella neljänneksellä nousua 35 %. Ei tämäkään ennuste viittaisi Trumpin talouspolitiikan ratkaiseviin munauksiin. Pikemminkin päinvastoin. Jossain muualla mentiin vikaan. Oli korona ja olivat suuret teoriat.
Joku viisas Yhdysvaltojen tuntija sanoi televisiossa mielenosoittamisen kuuluvan yhdysvaltalaisen demokratian ominaisiin piirteisiin. En tiedä siitä, mutta parin kuukauden oleskelu New Yorkissa paljasti, että kulkuekulttuuri oli voimissaan. Tässä kiva kuva siitä, kun kreikkalaiset siirtolaiset viettivät omaa kansallista juhlapäiväänsä. Halutaan esiintyä ja halutaan tehdä siitä karnevaalia. Jotain sellaista esiintymishalua kuvastavat nuo Trumpin sarvipäät ja MAGA-väki. Mutta sairaalla tavalla.
Sunnuntaipäivä. Aurinko paistaa keväisesti. 5th Avenuella on tapahtumassa jotain: lippuja liehuu, kadunvarrella paljon perheitä, lastenvaunuja. Alkamassa on kreikkalaisten kansallispäiväparaati. Se onkin yllättäen mahtava tapahtuma, kulkue kestää tunteja, aina vain tulee lisää kulkuetta sivukaduilta. Juhlan tuntua, kulkueessa ovat kaikki: silmäätekevät, poliitikot, papit, koulut, lastentarhat, urheilujärjestöt, ladyjen klubit (turkit päällä), tanssikoulut, jopa nuoret teinit. Valtava innostus, kaikki hymyilevät ylpeästi, selkä suorana, jalkakäytävällä toinen mokoma kreikkalaisia katselemassa, lippuja heiluttamassa, huutelemassa tutuille (”hei tuohan on meidän naapurin tyttären serkku…”). Täällä ollaan ylpeitä omasta taustasta. Tuntuu hyvältä. Ei mitään kotouttamisohjelmia kansallistunnon kustannuksella! Täällä on tilaa kaikille, kukaan ei ole toista aidompi amerikkalainen.
155 miljoonaa ääntä
Valittu presidentti sanoo saaneensa 81 miljoonaa ääntä, hävinnyt entinen presidentti sanoo saaneensa 74 miljoonaa ääntä. Tilastot sanovat samaa. Tosin entinen presidentti väittää, että hänen ääniänsä varastettiin. Miten? Se ei selviä. Hävinnytkin sai mielettömästi ääniä. Miltei puolet äänistä. Ajattelen firmaa. Jos siellä äänestettäisiin neljän vuoden välein toimitusjohtajasta. Ja jos puolet porukasta olisi verisesti erimielisiä tyypistä, niin mitä siitä johtamisesta tulisi? Ei mitään. Olisi kai vaihdettava henkilökunta.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti