Haluatko nähdä kissan, joka on tehty
pajunkissoista? Sinulla on kiire! Tjuda Pedagogin Konstrundan
alkoi tänään ja päättyy huomenna. Kysymyksessä on jokavuotinen taidetapahtuma –
avoimien ovien päivä. Tjuda pedagogio sijaitsee Kemiönsaarella. Olen kertonut
paikan historiaa ja Konstrundan tapahtumia jo aiemmissa blogeissani. Siltä
varalta että vielä ehdit kiinnostua tässä linkki: http://penttimurole.blogspot.fi/2013/09/konstrundan-pitkin-rannikkoa.html
Sara Ilveskorven
pajunkissakissa katselee tarkkaavaisena navetan taidenäyttelytilaan saapuvia.
Ilmiö on niin hämmästyttävä, että naapurin koira oli kissan nähtyään saanut
haukkumakohtauksen. (Sara Ilveskorpi, ”Minä
piilotan sinut pehmeisiin sanoihin”, pajunkissat, sekatekniikka, 2014).
Avoimien
ovien päivästä kertovat julisteet lepäävät tässä vielä vajan nurkalla. Nyt ne
johtavat kulkijan perille tieltä numero 111. Tie johtaa Paimiosta Sauvon kautta
Kemiönsaarelle. Sinä käännyt Lappdalin tienhaaran kohdalta Tjudaan.
Navigaattorisi
sanoo: ”Olet perillä!
Aino
Toivettulan fotoetsaukset ovat äärettömän koskettavia. Niissä on sanoma lapsen
viattomuudesta, lapsen tunteesta, lapsen kaipauksesta, lapsen rakkaudesta.
Ilmassa tuntuu roikkuvan suuri vaara. Säilyykö hyvä? (Aino Toivettula, ”Miettii”,
fotoetsaus, 2013).
Tjudassa
on taidearpajaiset. Joka toinen arpa voittaa. Tiedossa on ”oikeata taidetta”
pilkkahintaan. Ostan toivorikkaasti kaksi arpaa. Arvat maksavat 5 euroa
kappale. Voitan! Voittoni on Aino Toivettulan ihana teos. Aino sanoo tästä
työstä: "Tämä on minulle tyypillinen työ, siinä satu muuttuu todellisuudeksi”. (Aino Toivettula, ”Havsfrubarn”, puupiirros, 2011).
Teija
Puranen ei ole graafikko. Hän on tekstiilitaiteilija. Hän on kuitenkin ainoa
Tjudan taiteilijoista, joka asuu vanhassa koulurakennuksessa. Hän ei asu
talossa yksin. Siellä asuu kummitus. Kummituksen sanotaan kulkevan yläkertaan
johtavissa portaissa. Moni on hänet kuullut, mutta kukaan ei ole häntä nähnyt.
Kysymyksessä on tietysti harmaa nainen - yleisin havaittu kummitusrotu. Teija
ei puolestaan ole harmaa. Hän on lähes yhtä värikäs kuin teoksensa. Tämä teos
on nimeltään: ”Suoja”. Teija ei piirrä, etsaa, vedosta – hän siis ei ole
graafikko. Tekstiilitaiteilijana hän käyttää saksia. Tämäkin teos on – uskokaa tai
älkää – se on kaikessa vaikuttavuudessaan kontaktimuovista saksittu ja kokoon
liimattu. Sellaisia ovat kaikki Teijan taidokkaat kuvat. Hän sanoo työtapansa
kautta kuuluvansa vanhaan käsityöläisperinteeseen. Näin hän tuntee. Erityisesti
hän ajattelee kuuluvansa juuri naisten tekemisen ja tunteiden jatkumoon –
naisten, jotka ovat kautta historian kankaiden kanssa tehneet luovaa työtä. (Teija Puranen, ”Suoja”, kontaktimuovi, 2014).
Yhtä
ihmeellinen kuin on tuo äskeinen teos, on tämäkin kollaasi – tai osa siitä.
Nimen unohdin. Teija sanoo ihailevansa kuvantekijöitä. He voivat välittää kuvan
avulla viestin. Hänen työnsä tekstiilitaiteilijana on erilaista. Kyse ei ole
viestistä. Minusta tässä kuvassa on kuitenkin viesti. Eikö se säily silloin kun
siitä tehdään kangas? Mielenkiintoista. Tai eikö vaatteen, verhojen, lakanan
tai maton kuulukaan viestiä? (Teija
Puranen, kontaktimuovi, 2014).
Teija
esiintyy suunnittelemassaan Marimekon painamassa kangaspuserossa. Seinällä on
kankaanteon teoriaa. Teijan mukaan yläkuvat kertovat jatkuvuudesta kaikkiin
suuntiin. Tekstiilisuunnittelussa on otettava huomioon materiaali ja
käyttötapa. Suunnitelma on kuva, joka muuttuu valmistuksessa materiaksi. Alimman
kuvan on selvästikin liityttävä asemakaavoitukseen. Teijan mukaan se kertoo
tyhjän tilan suunnittelusta – kuinka tyhjää tilaa voidaan täyttää jatkuvalla ornamentiikalla.
Todellisuudessa asemakaavoitus harvemmin tapaa tuota herkkyyttä. Pikemminkin asemakaavoissa
esiintyy yläkuvien geometriaa – jatkuvuutta kaikkiin suuntiin – ei pysähdystä
ja kohtaamista.
Kauniiksi
lopuksi vielä Tjudan navetan valojen ja varjojen kehystäminä kaksi Liisa
Ilveskorven - armastetun vaimoni – Tallinna-sarjan työtä. (Liisa Ilveskorpi, ”Heijastuksia Rutulla I, Pikk”, akvatinta, 2014).
Nyt on
lauantai 6.9. Jos olet lähettyvillä, kerkiät vielä arpajaisiin ja kahville
Tjudan pedagogioon sunnuntaina 7.9. klo 12:00 -18:00. Ehkä näet tai kuulet
kummituksen.
Voi kun olen täällä kaukana ankealla pohjoisella lakeudella, jossa merikin on miltei tyhjä saarista! Onneksi syyskuun lopulla on YSS:in Tarton matka ja samalla voin viipyä rakkaassa Nurmsin kylässä matkan varrella. Viro-ikävä vain lisääntyy vaimosi Tallinna-töitä katsellessa. Hyvää alkusyksyä teille! Ritva-Liisa Pihlaja
VastaaPoista